Helsingin pörssi tarvitsee listautujia
4
Vaikka taloudessa elämme huippusuhdannetta, ei Helsingin pörssissä eletä uusien yritysten listautumishuumaa.
Syynä on se, että kasvuyritysten ei tarvitse turvautua listautumiseen rahoitusta saadakseen. Pitkään matalalla olleiden korkojen ansiosta lainaraha on ollut yrityksille halpaa.
Matalat korot ovat pitäneet myös velkavivulla sijoittavat pääomasijoittajat toimeliaina. Ne eivät ole irtautuneet sijoituskohteistaan listaamalla niitä pörssiin, vaan myyneet osuutensa toiselle pääomasijoittajalle tai yritykselle.
Pääomasijoittajien yrityksistä maksamat hinnat ovat olleet niin korkeita, että listaamalla markkinoilta saatu hinta ei ole ollut kilpailukykyinen vaihtoehto.
Listautumisten vähäisyyttä selvitti Helsingin kauppakorkeakoulun HSE Executive Education Pörssisäätiön toimeksiannosta.
Ero Helsingin ja muun maailman välillä on hätkähdyttävän suuri.
Ruotsissa ja Tanskassa on ollut pienien yhtiöiden listautumisbuumi. Pohjoismaissa ja maailmalla listautumisanteja oli vuonna 2006 enemmän kuin teknokuplan vuonna 2000.
Helsingin pörssin eri listoille tuli 46 uutta yhtiötä vuonna 1988, vuonna 1999 uusia tulokkaita oli 19. Tänä vuonna pörssiin on tullut vain kaksi uutta yhtiötä.
Viime aikoina uusia yhtiötä Helsingin pörssin on tullut kyökin kautta, eli listautuja on ostanut vanhan listayhtiön ja yhtiön on vaihtanut toimialaansa ja nimeään.
Vähäisiin listautumisiin on vaikuttanut varmasti myös teknokuplan muistot. Sijoittajat pettyivät silloin listautujiin, joista moni oli vielä raaka pörssiyritykseksi.
Ruotsin ja Tanskan listautumisbuumissa pörssin vaihtoehtoisella markkinapaikalla on ollut tärkeä rooli.
Pohjoismaisia pörssejä pyörittävän OMX:n First North -listalla on pörssien päälistoja lievemmät vaatimukset. Se on suunniteltu pienille yhtiöille, joilla ei ole rahkeita päälistojen vaatimusten täyttämiseen.
Helsingin First Northiin ei ole vielä listattu yhtään yhtiötä, koska yhtiöt ovat jääneet odottamaan marraskuussa voimaan tulevaa varainsiirtoveron poistumista.
Selvityksen tekijä Jenni Selosmaa uskoo suomalaistenkin yritysten innostuvan First North -listasta.
– Kun First North -lista vapautuu varainsiirtoverosta, näkyy se varmasti listautumisten määrässä.
Maanantaina päästökauppaan ja uusiutuvan energian investointeihin erikoistunut Greenstream Network kertoi harkitsevansa osakeantia ja listautumista OMX:n Suomen First North -listalle.
Mahdollisen listautumisannin koko olisi useita kymmeniä miljoonia euroja.
Jotta Helsingin pörssi pysyisi elinvoimaisena, pitäisi sinne jatkuvasti syntyä sijoittajia kiinnostavia uusia sijoituskohteita.
Selvityksen mukaan Suomessa on vähän listautumisesta kiinnostuneita suuria yrityksiä. Moni suuryhtiö on perheyritys, keskinäinen yhtiö, osuuskunta tai valtionyhtiö. Tällaisia omistajia ei kiinnosta listautuminen.
Pörssin päälista sopii parhaiten isolle ja kansainväliselle yritykselle, jolla on pörssissä saman toimialan verrokkiyrityksiä. Jotta sijoittajat ja analyytikot kiinnostuisivat osakkeesta, pitäisi sen olla vilkkaasti vaihdettu.
Kommentit (4)
Mikä hälytyttävintä, on naapurimaissamme tapahtuva vastakkaisen suuntainen kehitys. Yrityksiä listautuu jatkuvasti ja uutta taloudellista toimintaa syntyy. Naapurimme ajavat meistä heittämällä ohi, varsinkin kun maamme perusteollisuus ei enää tulevaisuudessa tule olemaan niin merkittävässä asemassa kuin menneinä vuosikymmeniä. Me elämme jossain ihmeellisessä illuusiossa, että olemme houkutteleva ja maailman kilpailukykyisin maa ja ainoa keino selvitä tulevaisuudessa on houkutella ulkomaisia yrityksiä suomeen. Toistaiseksi tällä tavoin on saatu aikaan se, että suomesta on kehittynyt hyvin koulutettujen ja huonosti palkattujen reservaatti, jossa globaalien yritysten on hyvä teettää vaativia tukitoimintoja halvalla. Vähemmän vaativat tehtävät voidaankin sitten teettää vielä toistaiseksi muissa kehittyvissä maissa. Ja kaikki todellinen päätöksen tekeminen ja strategiset linjaukset tapahtuvat maidemme rajojen ulkopuolella. Eräs heijastuma tästä kehityksestä on myös tuo listausten puuttuminen paikallisessa pörssin haarakonttorissa (joka on muuten mainio esimerkki tukitoimintojen teettämisestä emolle halvemmalla kustannustasolla).