Markkinakommentti: Yrityskauppojen tahti kiihtyy
5
Uutiset eivät olleet suuria yllätyksiä, sillä maailmalla on juuri nyt käynnissä kaikkien aikojen yrityskauppabuumi.
Symphony Technologyn tytäryhtiö Sauna Acquisition teki julkisen ostotarjouksen Aldatan osakkeista. Symphony omisti jo ennen ostotarjousta 29,3 prosenttia osakkeista.
Symphony tarjoaa 1,82 euroa Aldatan osakkeesta. Hinta on noin 19 prosenttia enemmän kuin Aldatan keskiviikon päätöskurssi. Aldatan hallitus ilmoitti puoltavansa tarjouksen hyväksymistä.
Yhtiön kurssihistorian tarkastelu paljastaa, että ostotarjous ei ole 12 kuukauden kurssihistorian valossa kovin avokätinen. Olihan Aldatan kurssi viime kesällä 30 prosenttia korkeammalla.
Kulunut vuosi ei ole ollut Aldatalle helppo. Se näkyy yhtiön kurssikäyrässä, trendi on ollut laskeva. Ilmeisesti yhtiön hallitus arvioi tulevaisuuden itsenäisenä pienenä yhtiönä varsin hankalaksi. Muuten sen olisi ollut henkisesti vaikea hyväksyä historiaan verrattuna näin alhainen tarjous.
Aldatan mukaan kauppa mahdollistaa yrityksen kehitykseen tarvittavat investoinnit. Aldata hyötyy myös Symphonyn erikoisosaamisesta kaupan alan järjestelmissä.
Aldatan liikevaihto oli viime vuonna vajaat 90 miljoonaa euroa. Työntekijöitä yhtiössä on yli 600.
Yara puolestaan tarjoaa Kemira GrowHown osakkeista noin 31 prosenttia pörssikurssia korkeamman hinnan. GrowHown kurssikehitys on ollut aivan päinvastainen kuin Aldatan, osakkeen kurssi on noussut 12 kuukaudessa ostotarjouksen noste mukaanluettuna 177 prosenttia.
Yara on hiljattain Norsk Hydrosta irronnut pörssiyhtiö. Kemira GrowHow'n fosfaattiliiketoiminta ja Yaran typpiliiketoiminnat sopivat yhtiöiden mukaan hyvin yhteen.
GrowHown suurin omistaja eli valtio on jo hyväksynyt tarjouksen. Valtion 30 prosentin osuus vaihtaa pian omistajaa. Kun valtio on myyjänä, on aina olemassa poliittinen riski. Järkeväkin kauppa voi kaatua, jos siitä tehdään poliittinen kysymys.
Näinhän kävi, kun ruotsalainen Dynea yritti ostaa Kemiran. Osin virheellisillä väitteillä ostajan taloudellisesta tilasta eduskunta sai kaadettua kaupan.
Ne osakkeenomistajat, jotka eivät myyneet osakkeitaan pian tarjouksen julkistuksen jälkeen, menettivät mukavan pikavoiton.
Tänä vuonna Helsingin pörssissä on moni pieni listayhtiö vaihtanut omistajaa.
Islantilaiset ovat napanneet Fim Groupin ja eQ:n. Puuharyhmän osti espanjalainen Aspro Ocio, yhdysvaltalainen Kemet taas komponenttivalmistaja Evox Rifan.
Kauppoja tehdään toki Suomen sisälläkin. Varustamoyhtiö Eckerö ilmoitti eilen, että se on saanut julkisella ostotarjouksellaan haltuunsa lähes 58 prosenttia Birka Linen osakkeista.
Maailmalla lähes viikoittain julkistetaan vanhat ennätykset peittoavia yrityskauppoja. Helsingissä suuryhtiöitä koskevia kauppoja ei ole tänä vuonna julkistettu. Moni uskoo, että niitä vielä tänä vuonna nähdään.
Kommentit (5)
Tosiasiassa Kemira on ollut viimeisten 6 vuoden aikana valtiolle erinomainen sijoitus. Jos sijoitukseksi katsottaisiin 2001 ehdotettu lunastusvastike 9,10 euroa, olisi se tuottanut osinkoina (Kemiran osingot + osakeosinkona saatujen GrowHow-osakkeiden osingot) 24% (2,19 euroa) ja sijoituksen arvonnousua olisi ollut viime keskiviikon päätöskursseihin (KRA Close + (KGH Close / 4)) nähden peräti 104 %. 9,10 euron sijoitus Kemiraan vuonna 2001 olisi tuottanut siis peräti 128% kuuden vuoden aikana. Ei ole helppo löytää yhtä hyviä sijoituskohteita.
Tämä suhtautuminen investointipankkien ehdotuksiin ja fairness opinioneihin on meillä Suomessa lapsenomaista. Jos MSI, MLI tai GSI jotain sanovat sitä pidetään ehdottoman viisaana, eikä sanojan motiiveja tai taustoja mitenkään kyseenalaisteta. Näiden tarkoitushan on tehdä bisnestä yrityskaupoilla ja niillä on vahvasti oma lehmä ojassa kaikissa sanomisissaan. Myös vuonna 2001 investointipankit pitivät ehdotettua kauppaa hyvänä myyjän kannalta.
Uuden busineksen kehittäminen vanhan tilalle on huomattavasti hankalampaa nykyisissä kovan globaalin kilpailun olosuhteissa kuin kuin vanhassa markka-kansallis-Suomessa. Ei pitäisi niin vain myydä jo luotuja ja voitollisia yrityksiä. Tarjottu 31% preemio on lisäksi mielestäni ehdottomasti liian pieni.
Suomen taloushistorian suurimman munauksen teki Suomen valtio takavuosina, kun ei myynyt Soneran osakkkeita niiden hinnan ollessa kymmeniä euroja.
Silloiset vastuussa olleet henkilöt lienee edelleenkin vaikuttavat Suomen asioista päätettäessä.