Suursijoittajat ovat erimielisiä hallintotavoista

Suomen suurimman sijoittajan, työeläkeyhtiö Varman sijoitusjohtaja Risto Murto kannattaa suurimpien osakkeenomistajien kuulemista hallitusta valittaessa.

– Suurimpien osakkeenomistajien kuuleminen nimitysvaliokunnan kautta on mielestäni hyvä vaihtoehto. Suomessa tällainen menettely on jo käytössä valtionyhtiöissä, Murto sanoo.

– Se on läpinäkyvä menettely ja sopii erityisesti yhtiöihin, joissa on ankkuriomistaja.

Murron mielestä Ruotsin malli on raskas, koska yhtiökokous valitsee nimitysvaliokunnan. Vuoden aikana yhtiön omistusrakenteessa voi tapahtua suuriakin muutoksia, jotka eivät heijastu yhtiön nimitysvaliokuntaan.

Aihe nousi esille Nokian yhtiökokouksessa, jossa hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila ilmoitti vastustavansa pohjoismaisia paikallisratkaisuja. Hän ei sanonut, mitä ratkaisuja hän tarkalleen tarkoitti.

Ruotsissa suurimmat osakkeenomistajat kuuluvat yhtiöiden nimitysvaliokuntaan, joka tekee yhtiökokoukselle ehdotuksena hallituksen kokoonpanosta.

Toimintamalliin päädyttiin Ruotsissa valtion aloitteesta Skandiaa ja ABB:tä ravistelleiden talousepäselvyyksien jälkeen. Hallintotapaa koskevat suositukset tekee siellä Kodkollegiet, johon valtio nimittää edustajansa.

Eläkeyhtiö Ilmarisen arvopaperisijoitusjohtaja Mikko Mursula ei pitäisi hallintotapojen pohjoismaista harmonisointia itsetarkoituksena. 

– Suomen malli on toiminut hyvin. Jos hallinnointitapaa muutetaan, asian tarkastelu pohjoismaisella tasolla ei ole riittävää. Pitäisi vertailla hallinnointitapaa esimerkiksi Euroopan unionin tasolla ja katsoa sitä, mitä muutoksia siellä on käynnissä.

Ilmarinen on Varman jälkeen Suomen toiseksi suurin sijoittaja.

Mursulan mielestä erilainen hallintotapa on perusteltua sen mukaan, mikä on yhtiön omistusrakenne. Jos on suuria yksittäisiä omistajia, heidän pitää pystyä vaikuttamaan yhtiön hallituksen nimittämiseen.

Hajautuneessa omistusrakenteessa on Mursulan mielestä selvää, että hallituksen nimittämisvaliokunta tekee yhtiökokoukselle esityksen hallituksen kokoonpanosta

– Yleensä pääomasijoittajat pyrkivät saamaan yhtiön hallintaansa tai ainakin hallitukseen. Puhtaat finanssisijoittajat eivät taas halua hallitukseen.

Yrityslainsäädännön asiantuntijoiden mielestä Ruotsissa käytössä oleva hallinnointimalli on yhtä pätevä kuin Suomessa noudatettava.

Helsingin kauppakorkeakoulun yritysjuridiikan professorin Matti Rudangon mielestä lopputulos ei eroaisi kovin paljon, jos Suomessakin suurimmat osakkeenomistajat olisivat mukana tekemässä yhtiökokoukselle esitystä hallituksen kokoonpanosta.

– Yhtiön liiketoiminnan näkökulmasta tarkasteltuna tärkeintä on huolehtia, että yhtiöllä on hallitus, joka pystyy valvomaan omistajien etuja ja ymmärtämään markkinoita, Rudanko sanoo.

Valtioneuvoston omistajaohjausyksikön johtaja Pekka Timonen muistuttaa, että tärkeintä olisi keskittyä periaatteisiin, jotka vaikuttavat hallitustyöskentelyyn.

– En ymmärrä lainkaan vastakkainasettelua näiden kahden hallinnointimallin välillä. Yhden mallin sovittaminen kaikkiin yrityksiin merkitsee, että meillä on vain yksi tapa toimia, jolloin kehitys pysähtyy. Yhtiöiden hallinnoinnin pitäisi kehittyä jatkuvasti, Timonen sanoo.

Hänestä hallinnointia on arvioitava yhtiö omistusrakenteen perusteella.

– Yhtiöissä, joissa on keskittynyt omistajarakenne, on luontevaa, että isot omistajat tekevät yhteistyötä hallituksen valintaa valmisteltaessa. Se pitää tietysti tehdä johdonmukaisella ja läpinäkyvällä tavalla, Timonen arvioi.

– Jos yhtiön omistusrakenne on hajautunut, tällaiseen ei ole mahdollisuutta.

Timonen on Tampereen yliopiston oikeustaloustieteen dosentti ja Helsingin yliopiston kauppaoikeuden dosentti. Yksi hänen tutkimusalueistaan on pörssiyhtiöiden hallintoa koskevat kysymykset.

– Onhan se kummallinen malli, että hallituksen valitsevat osakkeenomistajat eivät voisi olla mukana hallituksen valmistelussa, Timonen sanoo.