Kirjaudu ▼
 

"Mitä alempi asema, sitä heikompi terveys"

Heini Karjanmaa
"Mitä alempi asema, sitä heikompi terveys"
Köyhien ja rikkaiden terveyserot kasvavat koko ajan. Ilmiö on tuttu Suomessa. Mutta meillä asiat ovat vielä suhteellisen hyvin, paljastaa eri maiden terveyseroja vertaileva Tackling Health Inequalities -kirja. Teoksen viesti on yksiselitteinen: terveyserojen syyt ovat yhteiskunnallisia, ja ne voidaan ratkaista vain poliittisilla päätöksillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Terveyserot ovat kasvussa Suomessa. Alimpaan tuloviidennekseen kuuluva köyhä mies kuolee 12 vuotta aiemmin kuin rikas, kun 20 vuotta aiemmin ero oli reilu seitsemän vuotta.

Eroja on myös ammattikuntien kesken: ylempi toimihenkilö nauttii eläkepäivistä lähes seitsemän vuotta työläistä enemmän. Perusta terveyserojen kasvulle luodaan jo lapsuudessa.

Keväällä julkaistun Maailman terveysjärjestö koululaistutkimuksen mukaan suomalaisnuorten terveyserot ovat kasvaneet neljässä vuodessa. Terveyserojen kasvua selittää perheen taloudellinen tilanne.

– Mitä alempi asema, sitä heikompi terveys, torontolaisen York Universityn tutkija Juha Mikkonen tiivistää syyt terveyserojen taustalla Taloussanomille.

Terveyserojen syyt
ovat yhteiskunnallisia

Elinoloihin liittyvä epätasa-arvoisuus lisää terveyseroja. Pienituloisen vaikutusmahdollisuudet omaan elämään ovat kapeampia kuin suurituloisen. Lisäksi alempi sosiaalinen asema altistaa yksilön terveyttä vaarantavien selviytymiskeinojen – kuten alkoholin ja tupakan – käyttöön. Terveyttä vaarantavat elintavat opitaan jo nuorena.

Näin toteaa kanadalaisessa yliopistossa väitöskirjaa terveyseroista tekevä Mikkonen. Hänen mukaansa heikomman terveydentilan syyt löytyvät kauempaa kuin terveydenhuoltojärjestelmästä, vaikka silläkin on osuutensa.

Tämä käy ilmi myös Mikkosen Suomea käsittelevästä artikkelista, joka julkaistiin lokakuussa Tackling Health Inequalities: Lessons from International Experiences -kirjassa. Kanadalaisen sosiaalipolitiikan professorin Dennis Raphaelin toimittaman, Pohjoismaiden ja anglosakstisten maiden kuten Kanadan ja Ison-Britannian oloja vertailevan kirjan viesti on yksiselitteinen: terveyserojen syyt ovat yhteiskunnallisia, ja ne voidaan ratkaista vain poliittisilla päätöksillä.

Suomessa terveyseroihin
kiinnitetään huomiota

Suomessa terveyserojen kasvua selittävät osaltaan 1990-luvun alusta suurentuneet tuloerot. Esimerkiksi köyhyysriskissä elävien alle 17-vuotiaiden lasten määrä kasvoi vuosina 1996–2008 kuudesta prosentista 13 prosenttiin, Mikkonen kirjoittaa.

Vaikka terveyserot kasvavat ja alkoholin käyttö on merkittävä ongelma, suomalaisten terveys on jatkuvasti kohentunut. Suomessa terveyteen ja terveyseroihin kiinnitetään paljon huomiota. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö on luonut useita ohjelmapapereita terveyserojen supistamiseksi, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL pitää yllä Kaventaja-sivustoa, jolla kerrotaan terveyseroista ja keinoista niiden supistamiseksi.

Mikkosen mukaan terveyseroja kaventamaan pyrkivien ohjelmien pitää ottaa nykyistä paremmin huomioon politiikan eri sektoreiden ylittävä yhteistyö.

– Terveyserojen kaventaminen ei saa jäädä vain terveys- ja sosiaalipuolen ihmisille, Mikkonen sanoo.

Yleisesti ottaen Pohjoismaat pärjäävät erinomaisista kansainvälisissä vertailuissa, kun tarkastellaan eri hyvinvointi- ja terveysindikaattoreita. Mikkosen mukaan menestyksen taustalta löytyy tasa-arvoa ja
yhdenvertaisuutta korostanut yhteiskuntapolitiikka.

– Pohjoismaiden vahvuutena on pidetty pieniä tuloeroja ja kansalaisten mahdollisuutta kouluttautua sekä parantaa sosiaalista asemaansa perhetaustasta riippumatta, hän sanoo.

"Amerikkalaiset kuolevat
nuorina"

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Tackling Health Inequalities -kirjan Yhdysvaltoja käsittelevä artikkeli tykittää maata faktoilla. OECD:n tilastojen mukaan Yhdysvaltain terveydenhuoltomenot ovat selvästi suuremmat kuin millään muulla rikkaalla maalla. Se ei ole tehnyt amerikkalaisista kuitenkaan muita terveempiä. Maan terveyspalvelujärjestelmästä on tullut kallis, epätasa-arvoinen ja tehoton.

– Amerikkalaiset kuolevat nuorempina ja kärsivät enemmän terveysongelmista kuin ihmiset yli 30 maassa, University of Washingtonin tutkija Stephen Bezruchka kirjoittaa artikkelissaan.

Terveyserot ovat Yhdysvalloissa kasvussa. Myös Kanadassa tilanne on synkkä, kirjan toimittanut Dennis Raphael kirjoittaa. Hänen mukaansa huomio on kiinnittynyt liikaa yksilön vastuuseen.

– Sen sijaan, että hallitus ja viranomaiset keskittyisivät huonoa terveyttä aiheuttavien perustavanlaatuisten ongelmien ratkaisuun, se mieluummin syyttää heikkokuntoisia kanadalaisia siitä, että he eivät urheile, syövät epäterveellistä ruokaa, polttavat tupakkaa ja käyttävät alkoholia, Raphael kirjoittaa.

"Tuloerojen kärjistyminen
todennäköisesti lisäisi terveyseroja"

Terveyseroille on vaikea löytää yhtä selittävää tekijää. Kyse on monimutkaisista syy- ja seuraussuhteista.

Tackling Health Inequalities -kirjan mukaan syyt ovat pitkälti sosiaalisia. Lisäksi terveyseroihin vaikuttavat terveydenhuollon saatavuus ja laatu.

Terveyseroja kaventamalla voidaan vähentää muun muassa alkoholista johtuvia kuolemia sekä sydän- ja verisuonisairauksia. Yhdysvalloissa ja Kanadassa asioiden eteen lienee tehtävää. Mutta mihin suuntaan Suomen pitäisi lähteä?

Artikkelissaan Juha Mikkonen kirjoittaa, että poliittisten päätösten terveysvaikutusten arviointi olisi tärkeä askel. Myös terveydenhuoltojärjestelmän tasa-arvoon pitäisi kiinnittää huomiota.

Vaarana on, että kunnallisesta terveydenhuollosta uhkaa tulla vain työelämän ulkopuolella olevien järjestelmä. Tällöin kunnalliset terveyspalvelut saattavat jäädä vain niiden käyttöön, joilla ei ole mahdollisuutta työterveyshuoltoon eikä yksityisiin terveyspalveluihin. Tähän on jo pitkälti menty, Mikkonen sanoo.

Mikkonen pitää Suomen nousua yhdeksi maailman sosiaalisesti ja taloudellisesti kehittyneimmistä valtioista menestystarinana. Hän toivoo tarinalle jatkoa myös globalisoituneessa maailmassa, jossa kansallisvaltioiden rajoilla ei ole entisenlaista merkitystä.

– Kansallisesti tämä varmasti vaatii yhteistä tahtoa ja konsensusta rakentaa hyvää yhteiskuntaa, jossa terveyserot ovat pieniä ja eri väestöryhmien kokemusmaailmat eivät ole täysin erkaantuneet toisistaan.

Terveyserojen kasvu Suomessa on huolestuttavaa sekä eettisesti että taloudellisesti. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi terveyserojen kasvu lisää työkyvyttömyyttä ja lyhentää työuria, Mikkonen sanoo.

– Tuloerojen kärjistyminen ja väestöryhmien erkaantuminen todennäköisesti yhä lisäisi suomalaisten välisiä terveyseroja.


Suomen, USA:n ja Kanadan terveysjärjestelmien keskeiset piirteet
Kolmen maan terveys- ja sosiaaliturvajärjestelmien vertailu, jossa Suomi, USA ja Kanada on suhteutettu toisiinsa, ei kaikkiin maailman maihin. Tunnusluvuiksi on valittu tuoreimmat vertailukelpoiset luvut.
[Anna Suomi Yhdysvallat Kanada
Keskeiset piirteet Julkisesti rahoitettu terveydenhuoltojärjestelmä, jonka piirissä kaikki kansalaiset; terveyspalvelut jakautuneet julkisiin, yksityisiin ja työterveyshuollon kautta saataviin palveluihin; yksityisten terveyspalveluiden kysynnän kasvu viime vuosina. Vakuutusperustainen terveydenhuoltojärjestelmä, joka ei kata kaikkia kansalaisia; terveydenhuoltojärjestelmän kattavuuden kasvu viime vuosina. Julkisesti rahoitettu, yksityisesti tuotettu terveydenhuoltojärjestelmä, jonka piirissä kaikki kansalaiset; yksityisten terveyspalvelujen tuotanto säädeltyä; ei merkittäviä muutoksia terveydenhuoltojärjestelmässä viime vuosina.
  Laaja sosiaaliturva; julkinen valta keskittynyt terveyserojen supistamiseen; sosiaalinen tasa-arvo suurta; kansalaisten yleinen terveystilanne kohtalainen. Suppeahko sosiaaliturva; terveyserojen supistaminen ei poliittisella agendalla; sosiaalinen tasa-arvo pientä; kansalaisten yleinen terveystilanne huonohko. Suppeahko sosiaaliturva; julkinen valta ei keskittynyt terveyserojen supistamiseen; sosiaalinen tasa-arvo kohtalaista; kansalaisten yleinen terveystilanne kohtalainen.
Elinajanodote 2008 (vuotta) 79,9 78,1 80,8
Lapsikuolleisuus 2008 (kuolleita/1000 syntynyttä) 2,6 6,6 5,1
Terveysmenot henkeä kohti 2010 (dollaria) 3251 8233 4445
Terveysmenojen bkt-osuus 2010 (%) 8,9 17,6 11,4
Julkisten menojen osuus kaikista terveysmenoista 2010 (%) 74,5 48,2 71,1
Sosiaalimenojen bkt-osuus 2012 (%) 29 19,4 18,2
Lähde: OECD, Tackling Health Inequalities: Lessons from International Perspective, Taloussanomat

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (87)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 9
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Suomi on liian koulutususkovainen pieni kylä. Se sairastuttaa tällaisen itseoppineen asiantuntijan jolle ei makseta osaamisen mukaan.
Anonyymi: _______qwerty 11.1.2013 6:14

Anonyymi
Trollien trolli, tämä hölynpöly koskee koko kansaa jollei ymmärrä menosta mitään.
Anonyymi: hehehe 11.1.2013 6:20

Rekisteröitynyt käyttäjä
Toi otsikko pitäs olla että "mitä matalampi äo sitä heikompi terveys" koska suomessa nuo terveys palvelut on kaikkien saatavilla ja lähes kaiken erikoissairaanhoidon toteuttaa julkinen puoli. Niin on aivan itsestä kiinni mitä shaissee suustaan alas tunkee. Terveelliset elämän tavat ei ole rahasta kiinni päin vastoin kun jättää viinat,kaljat,tupakin sekä lihat ostamatta voipi olla että sillä köyhälläkin en enemmän rahaa moneen muuhun. Ei pitäs elintasoa laittaa kaiken syyksi ei suomalaiset köyhät ole laihoja vaan päin vastoin. Joku tietenkin sanoo tähän että ne terveelliset ruuat on niin kalliita. No ei todellakaan ole kasvis painotteinen ravinto on paljon edullisempaa kuin liharavinto. Mutta sitä ei tietysti saa eines paketissa, eli pitää tehdä muutakin kuin käyttää mikroa.
Rekisteröitynyt käyttäjä: Antti-Tapio 11.1.2013 6:34

Anonyymi
Antti taas jaksaa, niputat kaikki taas samaan ennakkoluuloinesi. Pieni vihje: valitseeko ihminen itse mihin syntyy eikä vanhempien valinnat voi vaikuttaa jopa 20v millä voi olla vaikutusta terveyteen.. Mietippä sitä, toki kohta varmaan syytät lasta et mitäs synty tyhmille vanhemmille tjs.
Anonyymi: Empatiakyvytön 11.1.2013 6:51

Anonyymi
Jos ylemmät toimihenkilöt nauttivat nykyisin eläkepäivistä seitsemän vuotta muita kauemmin, tulee työurien pidentäminen aloittaa heistä.
Anonyymi: jussi 11.1.2013 6:55

Anonyymi
Pitäisikö ihmisten hoitaa myös terveyttää??? Ei kaikki ole aina valtion tehtävää ja vika.
Anonyymi: KYSYMYS 11.1.2013 7:03

Anonyymi
Aurinko nousee idästä eikä siinä ole enää Japanista kyse. Valta on siirtynyt hallituksilta monikansallisille yrityksille. Globalisoitumisen voittajia on Kiina ja Intia. Amerikka, Eurooppa ja Japani tulee köyhtymään. Elintasoerot ja kurjuus lisääntyy rajusti erityisesti näissä maissa.

Kehittyneiden ja kehitysmaiden välinen ero kapenee ennen kaikkea kehittyneiden maiden kurjistumisen seurauksena. Kehitysmaissa köyhien asema heikkenee entisestään inflaation vuoksi ja talouskasvun hedelmät poimii rikkain 5% ja loppujen asema kurjistuu.

Kun globalisaatio saavuttaa kliimaksin maapallon varat on 1% väestön omistuksessa ja 99% elää köyhyysrajalla. Kaikki maapallon maat nykyisten kehitysmaiden tasolla.
Anonyymi: Tulevaisuus 11.1.2013 7:03

Anonyymi
"Tackling Health Inequalities -kirjan Yhdysvaltoja käsittelevä artikkeli tykittää maata faktoilla. OECD:n tilastojen mukaan Yhdysvaltain terveydenhuoltomenot ovat selvästi suuremmat kuin millään muulla rikkaalla maalla. Se ei ole tehnyt amerikkalaisista kuitenkaan muita terveempiä. Maan terveyspalvelujärjestelmästä on tullut kallis, epätasa-arvoinen ja tehoton.

? Amerikkalaiset kuolevat nuorempina ja kärsivät enemmän terveysongelmista kuin ihmiset yli 30 maassa, "

Amerikkalainen terveydenhoitojärjestelmä pohjautuu pitkälti yksityisten yritysten toimintaan. Maa käyttää BKTstä terveydenhuoltoon liki kaksi kertaa niin paljon kuin Suomi ja silti tulos on tällainen.

Julkisia palveluita on parjattj tehottomiksi ja kalliiksi. Eipä tuo yksityinen bisneskään kovin tehokkaalta ja hyviä tuloksia tuottavalta vaikuta.
Anonyymi: heidi 11.1.2013 7:03

Anonyymi
Hommahan on sitten niin kuin sen pitääkin olla.
Anonyymi: Hallitussihteeri 11.1.2013 7:16

Anonyymi
No ilmankos kokoomuksella on niin kova hinku ajaa terveyskeskuksia ja muuta julkista terveydenhuoltoa alas!

Taktiikka on aivan selvä: mitä huonommalle tolalle saadaan julkinen terveydenhuolto, sitä korkeammaksi nousee köyhien kuolleisuus. Ja sitä vähemmän on elossa niitä ihmisiä, jotka äänestävät vaaleissa jotain muuta puoluetta kuin kokoomusta.
Anonyymi: Likaista_peliä 11.1.2013 7:18
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 9
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

25.11. Tässä on maailman kaunein tornitalo – katso kuva
25.11. Öljymaiden neuvonpito ei tuonut helpotusta Venäjälle
25.11. Ranska lykkää Mistral-toimituksia Venäjälle
25.11. Ammattiliitoille miljoonien tappiot Talvivaaran riskilainasta
25.11. BlackBerry tarjoaa iPhonesta vaihtaville 550 dollaria
25.11. Digitoday Haittaohjelma huijasi piraatteja
25.11. Salainen öljykokous käynnissä: venäläiset, saudit, meksikolaiset...
25.11. Paluu 1950-luvulle? Coca-Colan ökymaidon mainoskampanja hämmästyttää
25.11. Digitoday Seksikanteen sopinut johtaja palasi Tinderin kimppuun
25.11. Metallin Aalto toppuuttelee ehdokaspuheita
25.11. USA:n talouskasvu yllätti iloisesti
25.11. Alahuhta: Suomalaisten yhtiöiden verot Suomeen
25.11. Helsingin pörssi jatkaa nousuaan EKP-huumassa
25.11. Lähteet: Jättijärjestön johtoon nousemassa Riku Aalto
25.11. Apetit lopettaa Kustavissa ja Turussa
25.11. Lidl jyrättiin – Crocs polki saksalaiset suohon
25.11. Digitoday Chrome karsii lisäkkeitä – Koskee MTV:n Katsomoa
25.11. Ilmansaasteet maksoivat Euroopalle yhden Suomen verran
25.11. Matti Alahuhta valittiin EK:n puheenjohtajaksi
25.11. Lauri Lyly jättämässä eduskuntavaalit väliin
25.11. Soklin kaivosradan voi rahoittaa puoliksi valtio
25.11. Rupla rokottaa Venäjän eliittiä kotien kautta
25.11. Tässä halpa öljy tuntuu – säästö satoja euroja
25.11. Suomen piti kasvaa 0,2 %, supistuukin saman verran
25.11. Ekonomisti: Piilotyöttömyys kasvaa
25.11. Aktian Rantala leikkaisi 4–5 miljardilla menoja
25.11. Suomi on houkutteleva kaivosmaa, mutta missä ovat rahat?
25.11. Neuvottelut uudesta kattojärjestöstä jatkuvat tammikuussa
25.11. VR:n kilpailija aloittaa ensi vuonna
25.11. Digitoday Suomen tietotekniikka on 8:nneksi parasta maailmassa
Asiakastieto

Yhteistyössä