Kirjaudu ▼
 

Iso-Masa STX:n ahdingosta: Härskiä peliä korealaisilta

Markus Jokela
Iso-Masa STX:n ahdingosta: Härskiä peliä korealaisilta
Suomalaisen telakkabisneksen legenda, vuorineuvos Martin Saarinkangas pelkää, että jos STX Finlandin Turun telakka ei saa rahoitusta risteilijätilaukselleen, isku on kohtalokas koko laivanrakennusalalle.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Suomalaisen telakkabisneksen legenda, vuorineuvos Martin Saarikangas on seurannut synkein mielin STX Finlandin kamppailua risteilijätilauksesta.

Iso-Masaksi nimetty voimahahmo nousi aikanaan koko kansan tietoisuuteen rakennettuaan Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssipesän raunioille Masa-Yardsinsa.

Yhtiö muuttui sittemmin Kvaerner Masa-Yardsiksi siirryttyään norjalaisyhtiön tytäryhtiöksi. Eteläkorealaisten omistukseen STX Europe siirtyi 2008–2009. Saarikangas ei ole kymmeneen viime vuoteen ollut enää telakan palveluksessa, eikä sano tuntevansa tilanteen yksityiskohtia kuin mediasta.

– Tarvitsemme nämä työpaikat. Tuntuu todella pahalta, Saarikangas sanoo Taloussanomille.

Saarikangas sanoo, että hänen syyttävä sormensa ei osoita hallitusta vaan korealaisia.

– Korealainen omistaja ei nyt ota vastuuta. Ensin he tulivat tänne torvet soiden kertomaan, että heistä tulee maailman suurimpia risteilylaivojen rakentajia. Jos he haluavat suomalaisen telakkateollisuuden pitää pystyssä, niin nyt olisi aika ottaa vastuu.

Saarikankaan mukaan tarvitaan isompi muskeli, ei valtiolta, vaan emoyhtiöstä, jonka tase on niin suuri, että sillä on varaa takauksen antamiseen. Turun STX:n emoyhtiöllä Korean STX:llä olisi ”varaa vaikka Suomen valtion takaamiseen", mutta ”jos halua siihen ei ole, silloin loppuvat keinot”.

– Aikoinaan meillä oli tätä varten Kvaerner, joka suuren kaupan tullessa antoi takauksen osalle lainaa.

”Hallitusta sitovat
vientilait”

Saarikangas pelkää Meriteollisuus ry:n tavoin, että risteilijätilaus uhkaa lipua Ranskaan. STX omistaa ranskalaisesta Saint-Nazairesta enemmistön, Ranskan valtio 33 prosenttia. Suomen telakan STX omistaa kokonaan.

–  No, he [korealaiset] yrittävät tietenkin vedättää, että mennään sitten Ranskaan, kun Ranskan valtio antaa apua. Jos heillä on vaihtoehtona rakentaa laiva siellä niin, että joku muu hoitaa viulut, niin bisnesmies katselee aina rahan perään. Tämä on raakaa peliä, Saarikangas sanoo.

– Tilauksen siirtyminen on todellinen realiteetti, ja minä pitäisin sitä melkeinpä kuoliniskuna tälle teollisuudelle, jota olin itse luomassa.

Saarikankaan mukaan Suomen hallitus ei ole ollut haluton auttamaan, vaan valtiota sitoo vientilainsäädäntö.

STX:n telakka on tehnyt tappiota viime vuodet. Finnveran säännöissä sanotaan, että Finnvera ei saa antaa lainaa yritykselle, joka tuottaa tappiota. Saarikankaan mukaan laki on tässä suhteessa selkeä.

– Hallitus ja Finnvera ovat hyvin pitkälle tulleet vastaan [telakan auttamiseksi], mutta meillä on [teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö] OECD:n säännöt, jotka kieltävät tiettyjen tukien antamisen.

Moni valtio, kuten Ranska ja Italia, ei piittaa Saarikankaan mukaan säännöistä, vaan antaa tarvittavan takuun riippumatta siitä, onko telakka kannattava vai ei.

– Me suomalaiset noudatamme lakia.

Saarikangas pyytäisi
teollisuudelta rahat

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Royal Caribbeanin risteilijätilauksen kokonaisarvo on yli miljardi euroa. STX Finland on saanut yli sadan miljoonan euron pääoman korealaiselta emoyhtiöltä STX:ltä ja suomalaisilta yksityisiltä tahoilta. Paketin kolmas lohko tulisi Suomen valtiolta, jolta STX Finland pyytää noin 50 miljoonan euron takausta.

Perinteisesti rahoitus on hoidettu maailmalla siten, että vientiluottoyritysten, kuten Finnveran, kautta valtio lainaa telakalle rahaa. Siinä vaaditaan vakuuksia, mutta jos on vakavarainen telakka, sen varat riittävät. Rahaa lainataan takauksia vastaan, ja lainalle jonka Finnvera maksaa, telakka maksaa korkoa.

Saarikangas oli itse luomassa Finnveran vientiluotusjärjestelmää, ja vaikutti alaan kansanedustaja-aikanaan 2003–2007.

– Laivanrakennus on perinteisesti, kuten tässäkin tapauksessa rahoitettu niin, että maksetaan 10–20 prosenttia rakentamisen aikana, ja loput sitten kun laiva valmistuu. Telakka joutuu rahoittamaan rakennusaikaisen rahantarpeensa.

– Tämä on kautta maailman ollut toimintatapa, mutta sitten löytyy maita, jotka eivät välitä tästä, hän sanoo.

– Jos tämä olisi minun aikanani tapahtunut, olisin lähtenyt hattu kourassa lähtenyt keräämään suomalaiselta teollisuudelta rahaa. Noin 75 prosenttia tästä tilauksesta menee suomalaisille alihankkijoille. Se on kaupasta 750 miljoonaa.

Miksi valtio-omistajuus
ei käy?

Julkisuudessa on pohdittu, että Suomen hallitus ei halua antaa telakalle pääomalainaa, koska pelkää joutuvansa omistajaksi, jos telakka kaatuu. Juuri näin kävi vuonna 1989, kun Wärtsilä Meriteollisuus kaatui valtion syliin.

Voisiko valtio yhtä hyvin ryhtyäkin telakkaomistajaksi, kuten kilpailijamaiden valtiot?

– Siitä konkurssista ei valtiolla voi ainakaan olla traumaa, koska minä pelastin valtion, eivätkä ne hävinneet penniäkään. Me pantiin hommat pyörimään ja saatiin laivat valmiiksi, Saarikangas muistuttaa.

– Jos hallitus tekisi päätöksen, että lähtevät omistajaksi telakkateollisuuteen, sille ei ole esteitä laissa. Onko tämä hallituksen halu, on eri asia.

Silloin korealaisten pitäisi Saarikankaan mukaan lähteä pois, koska hallitus ei voi lähteä vähemmistöomistajaksi yhtiöön, jossa toinen ei ota vastuuta.

Kaikissa kilpailijamaissa valtio on Saarikankaan mukaan vahvasti mukana telakkateollisuudessa. Näin on Ranskassa, Italiassa ja Saksassa. Siellä vakuuskysymykset on helpompi hoitaa.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Yritykset STX Finland

Kommentit (127)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 13
EdellinenSeuraava

Anonyymi
STX:n emoyhtiö lainatkoon, ei Suomen valtio!
Anonyymi: Suomalainen 17.12.2012 13:57

Rekisteröitynyt käyttäjä
STX:n telakka on tehnyt tappiota viime vuodet. Finnveran säännöissä sanotaan, että Finnvera ei saa antaa lainaa yritykselle, joka tuottaa tappiota. Saarikankaan mukaan laki on tässä suhteessa selkeä.


Eihän Hallitus noudata edes perustuslakia! Mitä turhia antaa moisten pikkuseikkojen tässä estää tienaamista? Kyseessähän on vain parikymmentä miljoonaa, eli pikkurahaa. Onhan Kreikallekin valmiita lahjoittamaan parikymmentä miljardia!

Jutta voi sopia STX:n kanssa "takuutuksista" samalla kaavalla: Suomi lainaa 60 miljoonaa, ja STX pistää 10 miljoonaa siitä sivuun ja antaa sen 10 miljoonaa sitten Suomelle, jos homma menikin puihin.
Rekisteröitynyt käyttäjä: Kofka 17.12.2012 13:57

Anonyymi
Mielestäni mieluummin tuettaisiin suomalaista telakkaa kuin Etelä- Eurooppaa.
Anonyymi: Santer_Endman 17.12.2012 14:05

Anonyymi
Toivotalkoot ryssii tämänkin ja verot senkun kiristyy...

Thanks Käteinen ....
Anonyymi: Revolution 17.12.2012 14:06

Anonyymi
Viimeviikolla uutisoitiin, että kreikan ex-pääministerin äidin nimissä on sveitsiläinen tili, jolla on satoja miljoonia euroja. Sehän se ei ole härskiä peliä, talousnumeronsa väärentäneeltä maalta?
Hitto AAA-maiden siirtomaaksi pitäisi jakaa koko maa!
Anonyymi: pölhöpopulisti 17.12.2012 14:06

Anonyymi
"Kaikissa kilpailijamaissa valtio on Saarikankaan mukaan vahvasti mukana telakkateollisuudessa. Näin on Ranskassa, Italiassa ja Saksassa. Siellä vakuuskysymykset on helpompi hoitaa."

Jos "maan tapa" on se, että miljardiluokan laivatilauksissa valtio on mukana takaamassa lainoja muualla, mutta Suomessa ei, muiden maiden telakoilla on Suomeen nähden kilpailuetu.

Miksi asiakas tilaisi suomesta jos muualla riski on pienempi valtion takauksen ansiosta?
Anonyymi: Kilpailuetu 17.12.2012 14:06

Anonyymi
Jykä sanoi, että haluaa puolustaa veronmaksajien rahoja. En tiedä sitten, kuinka paljon siinä oli sarkasmia.
Anonyymi: sdfsc 17.12.2012 14:07

Anonyymi
– Hallitus ja Finnvera ovat hyvin pitkälle tulleet vastaan [telakan auttamiseksi], mutta meillä on [teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö] OECD:n säännöt, jotka kieltävät tiettyjen tukien antamisen.

Moni valtio, kuten Ranska ja Italia, ei piittaa Saarikankaan mukaan säännöistä, vaan antaa tarvittavan takuun riippumatta siitä, onko telakka kannattava vai ei.

– Me suomalaiset noudatamme lakia.


Kiitos, Masa. Asian voinee yleistää ihan Euroopan yhdentymiseen asti.
Anonyymi: TosiOn 17.12.2012 14:08

Rekisteröitynyt käyttäjä
Mitä meille sitrten jää, kun mikään bisnes ei pärjää?
Ja eduskunta uskaltaa jäädä piiiiitkälle joulutauolle, vaikka Suomi on syöksykierteessä!
Rekisteröitynyt käyttäjä: Veronmaksaja 17.12.2012 14:08

Anonyymi
Jos risteilijätilauksen työllistävä vaikutus on yli 20000 miestyövuotta, menee koko risteijän kauppa näihin pelkkiin palkkoihin ja niihin liittyviin sosiaalikuluihin. Kauppahinnasta ei riitä enää laivan raaka-aineisiin, vaan ne saatava jostain ilmaiseksi.Myyntikate jää siis reilusti negatiiviseksi.
Anonyymi: tapsa 17.12.2012 14:09
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 13
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

19:28 Huhu leviää: Deutsche Bankin osake ampaisi
18:41 Italian ongelmapankin roskalainoille löytyi ehkä ostajia
18:26 Kolumbialaiset äänestävät rauhasta – maa odottaa turisteja ja investointeja
17:53 S-ryhmä lähetti oudon laskun – "Kaikkien näkökulmasta hullua"
17:16 Digitoday Hyvästi Rosetta: Tässä luotaimen viimeinen kuva ennen törmäystä
16:28 CGI vähentää 215 työntekijää
16:18 Keskisuomalainen: Jatkamme ostokohteiden katselua, tase on vahva
16:15 Kulutusluottojen määrä kääntyi kasvuun
15:36 Arvio: Pörssi kärsii, jos USA:n presidentinvaalista tulee tiukka
15:05 Digitoday Suomen Microsoftin Windows-pomo vaihtuu
15:02 Pankkihermoilu jatkuu pörssissä
13:06 Turismi tukee Espanjaa – elokuu oli ennätyskuukausi
12:56 Digitoday Merikaapeli alkaa näkyä: Palvelinkeskusjätti avaa Suomeen solmukohdan
11:51 Deutsche Bankin pääjohtaja rauhoitteli henkilökuntaa: Huhut asiakaspaosta perusteettomia
11:40 Keskisuomalainen ostaa Mediatalo ESA:n
11:34 Deutsche Bankin osake syöksyi pohjalukemiin – myös Commerzbank selvässä laskussa
10:56 Päätös tuli: Componentan yrityssaneeraus käynnistyy
10:03 Lindholm MT:ssä: Varusteleka otti mallia Ikeasta
09:47 Digitoday IPhonen salaava viestisovellus: Totuus on hieman toinen
09:34 Sekä vienti että tuonti laskivat selvästi heinäkuussa
09:20 Vakuutusyhtiö pidättelee remonttireiskoja: pieni unohdus voi maksaa tonneja
08:51 Weidmann: Saksa ei kaipaa lisää budjettielvytystä
08:17 Yritysten rekisteröinnit Panamaan romahtaneet tietovuodon jälkeen
07:28 Ilta-Sanomat Lehti: Näin Trumpin firma kiersi Kuuban kauppasaartoa
07:10 Kolumni Joka neljäs olut samasta hanasta
06:26 Digitoday Ei hyvältä näytä: Pohjoismaisten firmojen verkot avoinna hyökkääjille
06:21 Digitoday "Huikea mahdollisuus kasvuun" - F-Secure lupaa kyberturvaa ja yritysostoja
29.9. Tanska maksoi satoja tuhansia verovinkkaajalle
29.9. Daimler haastaa Teslan sähkö-Mersulla
29.9. Digitoday Microsoft sen sanoi: Kuluttajien Windows-puhelimet historiaa
Asiakastieto

Yhteistyössä