Suomen EU-maksut uuteen ennätykseen - syynä muiden helpotukset
Suomen ja Euroopan unionin väliset maksuvirrat ovat olleet vuosi toisensa jälkeen suomalaisille epäedulliset. Suomi maksaa EU:lle enemmän kuin saa. Viime vuonna kulujen ja tulojen suhde ylsi ennätykseen.
30.8.2012 16:36
107
Laskutavasta riippuen Suomen nettomaksut EU:lle olivat viime vuonna 610 miljoonasta eurosta jopa 800 miljoonaan euroon. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Uusi Suomi.
Uuden ennätyksen havaitsi pitkän linjan vasemmistovaikuttaja Esko Seppänen, joka blogissaan tahtoi onnitella pääministeri Jyrki Kataista (kok.) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaista (sd.) uudesta komeasta ennätyksestä. Seppäsen mukaan valtionjohto tarkoituksenmukaisesti pyrkii pimittämään tällaista tietoa.
Luvut käyvät kuitenkin selvästi ilmi valtion viime vuoden tilinpäätöksestä. Suomen nettomaksut ovat 610 miljoonaa euroa, jos Euroopan kehitysrahastoon maksettuja 49 miljoonaa euroa ja EU:lle tuloutettavia tullimaksuja ei lasketa summaan mukaan.
Seppäsen mielestä näitä ei voida jättää summasta pois, jolloin kokonaisnettomaksu nousee jopa 803 miljoonaan euroon.
Vertailuna tilinpäätöksestä voi laskea, että Suomen nettomaksut EU:n kasvavaan budjettiin jäivät kehitysrahastomaksut mukaan lukien vuonna 2007 vaatimattomaan 158 miljoonaan euroon ja vuonna 2010 vielä 434 miljoonaan euroon.
Nettomaksuissa on edelleen nousupainetta, sillä komissio ja nettosaajat tahtovat kasvattaa EU:n budjettia yhä suuremmaksi. Suomen lähtökohtana on ollut se, että EU:n budjetti olisi noin prosentin verran jäsenmaiden kokonaisbudjetista.
Suomi ei katso
maksuhelpotuksia hyvällä
Valtiovarainministeriön budjettineuvos Paavo Kytömäen mukaan nettomaksujen kasvua selittää talousvaikeuksien lisäksi muiden jäsenmaiden jäsenmaksuhelpotukset ja EU:n budjetin kasvava koko.
Jäsenmaksuhelpotuksia saavat Iso-Britannia, Ruotsi, Saksa, Itävalta ja Hollanti. Suomi liitetään tällä hetkellä näiden maiden joukkoon taloudenpidon ja luottoluokituksen perusteella, mutta maksuhelpotuksia Suomi ei saa.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Iso-Britannian maksuhelpotukset juontavat juurensa jo 1980-luvulle ja Manner-Euroopan maihin verrattuna pieneen maatalousbudjettiin.
Saksan, Hollannin, Itävallan ja Ruotsin maksuhelpotukset neuvoteltiin vasta myöhemmin vuonna 1999. Maat onnistuivat neuvottelemaan itselleen huimat 75 prosentin maksuhelpotukset.
– Mailla oli tiivis yhteisrintama maksuhelpotusneuvotteluissa, Suomi ei kuulunut tähän porukkaan. Komissio myöntyi kovan pommituksen jälkeen, Kytömäki toteaa.
Suomen linja maksuhelpotuksiin on Kytömäen mukaan kielteinen. Suomi ei hae maksuhelpotuksia, vaan haluaisi mieluummin poistaa helpotukset kaikilta. Tanska on samoilla linjoilla.
Kytömäen mukaan EU:n komissio olisi mahdollisesti ehdottamassa maksuhelpotusten poistamista siten, että helpotuksia saaville maille maksetaan korvauksena erikseen määriteltävä euromääräinen kertasuoritus. Ilman korvausta helpotuksista tuskin suostutaan luopumaan.
Maksuhelpotuksia saavat maat maksavat Kytömäen mukaan helpotuksista huolimatta EU:n budjettiin enemmän varoja kuin Suomi.
