Budjettisopu syntyi – valtion velka 96 miljardiin
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (Sdp) kehuivat kilvan budjettiriihen sujumista mallikkaasti sekä kuuden puolueen hallituksen yhteistyökykyä. Kataisen mukaan parasta oli, että vanhuspalvelulain sisällöstä pystyttiin sopimaan pääkohdat.
– Olen erittäin tyytyväinen siihen henkeen, millä tätä kaikkien haluamaa lakia haluttiin vielä parantaa. Lain sisältö on sekä kotihoitoa vahvistava että laitoshoidon laatua ja mahdollisuuksia vahvistava, Katainen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Kataisen mukaan budjettiriihessä päätettiin satsata aiemmin sovitun 23 miljoonan euron lisäksi 20 miljoonaa euroa vuosittain koti- ja laitoshoidon sekä omaishoidon tukipalveluiden parantamiseen.
Peruspalveluministeri Maria Guzeninan (Sdp) vaatimaa sitovaa hoitajamitoitusta, jossa kymmentä vanhusta kohden olisi seitsemän hoitajaa, ei lakiin ole tulossa.
Sen sijaan hallitus sopi, että kunnilla on nyt aikaa hoitaa mitoitus vapaaehtoisesti nykysuosituksen (kymmentä vanhusta kohden viisi hoitajaa) mukaiseksi.
Vuonna 2015 aiotaan antaa valtioneuvoston asetus, jossa voidaan säätää muun muassa työntekijöiden määrästä suhteessa hoidettavien asiakkaiden määrään ja hoitoon. Asetus vähimmäismitoituksesta annetaan, mikäli ympärivuorokautisessa hoidossa ei ole vuonna 2014 päästy suositustasolle.
– Annamme vahvan ukaasin, sanoo Katainen.
"Päätös oli
kompromissi"
Urpilainen myöntää, että päätös oli kompromissi. Hän muistutti, että nyt kunnissa on mahdollisuus viedä suositus läpi ensin vapaaehtoisesti ja sitten vuonna 2015 pakolla, mikäli suositusta henkilöstön mitoituksesta ei noudateta. Rahallinen lisäpanostus on hänen mielestään merkittävä.
– Mielestäni tämä on hyvä kokonaisuus. Uskon, että Sdp:n kannattajat ovat tähän tyytyväisiä, Urpilainen totesi.
Hallitus sopi budjettiriihessään eri toimista talouskasvun tukemiseksi ja valtiontalouden tasapainottamiseksi. Monet näistä toimista olivat kevään 2012 kehyspäätöksen mukaisia.
Hallituksen päätökset vähentävät budjetin määrärahoja nettomääräisesti noin 350 miljoonalla eurolla. Näiden lisäksi hallituksen budjettiriihessä tekemät uudet päätökset lisäsivät menoja noin 100 miljoonalla eurolla. Hallitus ehdotti vuoden 2013 talousarvion määrärahoiksi 54 miljardia euroa.
Velkaantuminen saataisiin
yhä kuriin
Katainen uskoo edelleen, että tasapainotustoimenpiteillä Suomen velkaantuminen saadaan kuriin vaalikauden loppuun mennessä.
– Se edellyttää menojen leikkauksia ja verojen korotuksia, uskon että tällä on positiivinen vaikutus luottamukseen, Katainen sanoo.
Kataisen mukaan odotus velkaantumisen taittumisesta ei perustu mihinkään toiveiden tynnyriin, vaan valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteeseen.
Urpilaisen mukaan VM:n ennusteen arvio ensi vuoden talouskasvuksi on yksi prosentti.
– Se tarkoittaa sitä, että velkasuhde pystyttäisiin taittamaan niukasti. Emme voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, seuraava tarkastelun paikka on kehysriihessä, hän myöntää.
Tukea kasvuun
ja nuorisolle
Kataisen mukaan olennaista on, että sopeutuksen lisäksi satsataan myös kasvuun. Hallitus vauhdittaa kasvua kehysriihen mukaisilla yritystoimintaa tukevilla veroratkaisuilla.
Valtion talousarvio ensi vuodelle on valtioneuvoston tiedotteen mukaan 7,0 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa. Valtion velka kasvaa tämän suunnitelman mukaan 96 miljardiin euroon ensi vuonna.
Lisää rahaa annetaan esimerkiksi uudelle jäänmurtajalle ja siihen sisältyvään öljyntorjuntakapasiteettiin, rikkidirektiivin vaikutuksiin varaudutaan jälkikäteisinvestoinneilla, kuten rikkipesureiden asentamisella. Luvassa on myös esimerkiksi suunnitelma nesteytetyn maakaasun infrastruktuurin rakentamiseksi.
Hallitus myös valmistautuu aloittamaan toimia ICT-alan uuden kasvun ja uusien työpaikkojen luomiseksi.
Ministerit mainitsevat budjetin suurena uudistuksena nuorten yhteiskuntatakuun astumisen voimaan vuonna 2013. Kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka tai aktiivitoimenpide viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. Yhteiskuntatakuun rahoitus on noin 60 miljoonaa euroa ensi vuonna.
Pienituloisten asemaa parannetaan perusturvaetuuksien aikaistetulla indeksikorotuksella ja työmarkkinatuen tarveharkinta poistetaan puolison tulojen osalta.












