Stubb maireana Venäjä-paukusta: "Tätä on odotettu"

Venäjän jäsenyys Maailman kauppajärjestö WTO:ssa toteutuu viimein, kun liittymissopimus astuu voimaan keskiviikkona. Silloin tulee kuluneeksi 30 vuorokauden määräaika siitä, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin ratifioi sopimuksen.

– Tässä on 18 vuotta neuvoteltu, ja tätä on odotettu kuin kuuta nousevaa, ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) sanoo.

WTO hyväksyi Venäjän jäsenyyden viime joulukuussa, ja sen jälkeen sopimus on käynyt läpi venäläisen ratifiointiprosessin. Stubbin mukaan ratkaiseva loppurutistus alkoi pari vuotta sitten.

– Tämä koko palikka lähti liikkeelle siitä, että EU, Yhdysvallat ja Venäjä päättivät, että nyt on aika tehdä Venäjästä WTO:n jäsen.

Sopimusta on hehkutettu lännessä laajalti, eikä siitä ole löydetty juurikaan moitittavaa. Kauppasopimusten yksityiskohtiin vaikuttavien muutosten sijaan merkittävintä on päätöksen symboliikka. Venäjä on viimein hypännyt mukaan läntiseen kauppaintegraatioon, arvioi Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen Bofitin vanhempi ekonomisti Seija Lainela.

Idänkauppaa avittavan East Officen toimitusjohtaja, entinen Suomen Moskovan-suurlähettiläs René Nyberg on samaa mieltä: muutos on ennen kaikkea psykologinen.

– Täysin ratkaiseva asia on se, että Venäjä on tullut sisään, se ei ole enää kummajainen tai eristäytynyt. Tämä on ennen kaikkea poliittinen ratkaisu, Nyberg sanoo.

Vaikutus Suomelle:
200–300 miljoonaa vuodessa

Ulkoministeriön arvion mukaan Venäjän jäsenyys merkitsee Suomelle viennin kasvua ja itänaapuriin investoimisen helpottumista. Ministeriö kuitenkin toppuuttelee: nopeaa muutosta ei ole luvassa, sillä Venäjän WTO-jäsenyyden ehdot toteutetaan asteittain yhdeksän vuoden siirtymäajan aikana.

Noin kolmasosa Venäjän tulleista laskee kuitenkin heti ja loputkin myöhemmin. Tullien keskilasku on vain 2,2 prosenttiyksikköä, mutta joidenkin tuotteiden kohdalla lasku on paljon merkittävämpi.

Venäjän WTO-jäsenyyden arvioidaan lisäävän Suomen vientikysyntää suoraan 0,7–1,0 prosentilla, mikä lisäisi Suomen talouden kokonaistuotantoa 0,1–0,2 prosenttia ja työllisyyttä 0,2–0,3 prosenttia

– Tämä merkitsisi Suomen kokonaistuotannolle 200–300 miljoonaa euroa enemmän verrattuna siihen, että Venäjä ei olisi WTO:n jäsen, ulkoministeriö kirjoittaa.

Suomessa tärkein keskustelunaihe on ollut puutullit. Venäjän päätös nostaa vientipuun tulleja pysäytti muutama vuosi sitten suomalaisen puunjalostusteollisuuden lähes kokonaan.

Nyt Venäjä on sitoutunut alentamaan raakapuun vientitullejaan välittömästi, eli Suomi saa puuta halvemmalla. Vientitullien lisäksi myös tuontitulleja lasketaan, joten Venäjän markkinat avautuvat paremmin suomalaisyrityksille.

Metsäteollisuuden arvion mukaan suomalaisyritysten puhdas säästö on tuonnissa 20 miljoonaa euroa vuodessa, ja viennissä säästetään vuositasolla arviolta 30 miljoonaa euroa.

– Tämä on Suomen metsäteollisuudelle puhtaan positiivinen asia. Suomeen tuotavan havupuun tullit tippuvat arviolta puoleen ja lehtipuun neljännekseen aiemmasta, Metsäteollisuus ry:n Venäjä-asioiden päällikkö Jukka Halonen sanoo.

Tullikiistat eivät
ehkä lopukaan

Asiantuntijoiden mukaan puutullikiistat eivät kuitenkaan välttämättä ole täysin ohi. WTO-sopimukseen asia on kirjattu selvästi, mutta eri asia on, noudattaako Venäjä sitoumuksiaan.

– Mikään ei tietysti lopu kuin seinään. Venäjä on uusi maa WTO:n kauppajärjestelmässä, ja järjestelmässä toimiminen on oppimisprosessi. Muutos ei tapahdu yön yli, Seija Lainela sanoo.

– Tämä ei tarkoita, että siirtyisimme yön yli aavikolta ruusutarhaan. Suunta on oikea, mutta monta mutkaa on matkassa. Aika usein uudet jäsenet testaavat järjestön rajoja. On vaikea arvioida, minkä asteinen sitoumus Venäjältä tullaan saamaan, Alexander Stubb muotoilee.

Metsäteollisuuden Halonen pohtii samaa. Kiina liittyi vuonna 2001, mutta säännöistä on väännetty jatkuvasti.

– Kiina on osoittautunut hyvin hankalaksi WTO-partneriksi. Toivottavasti Venäjä olisi parempi kumppani, mutta sillä on kyllä jatkossakin mahdollisuus aiheuttaa toimillaan tullikiistoja, Halonen sanoo.

Yksi asia on kuitenkin varma: mahdollisten kiistojen ratkaiseminen on aiempaa helpompaa, kun käytössä ovat WTO:n tuomioistuimet.

Entä Venäjä
itse?

Venäjän WTO-jäsenyyttä on kiitelty lännessä laajasti. Mutta miltä asia näyttää Venäjälle itselleen? Onko ainakin osittainen protektionismista luopuminen sen kannalta järkevä veto?

– Tämä on pitkällä tähtäimellä Venäjällekin positiivinen päätös. Viime vaiheessa käytiin erittäin kovia neuvotteluja, mutta WTO-kelkkaan päätettiin silti hypätä, René Nyberg sanoo.

Lyhyellä tähtäimellä venäläisyritykset voivat olla vaikeuksissa, kun kotimarkkinakilpailu avautuu ja kovenee. Tämä on saanut Venäjän kansan epäluuloiseksi jäsenyyttä kohtaan.

Uutistoimisto Interfaxin tuoreen tutkimuksen mukaan jäsenyys pelottaa venäläisiä. Mielipide on hullunkurinen, sillä maan teollisuus on hyvin suojattu määräaikojen avulla, ja kulutustuotteiden hintataso tulee luultavasti laskemaan kilpailun kiristyessä.

Lisäksi venäläisyritysten kilpailukyky kasvaa, kun niiden on pakko skarpata. Myös investoinnit tulevat kehittymään merkittävästi. Kiinaan tehtyjen investointien määrä kasvoi maan ensimmäisen WTO-jäsenvuoden aikana 20 prosentilla.

René Nybergin mukaan Venäjän WTO-jäsenyys on vain yksi osa sen laajempaa integroitumisprosessia. Tien päässä häämöttää tavoite jäsenyydestä teollisuusmaiden järjestössä OECD:ssä.

– Se on Venäjän julkilausuttu ja aito tavoite, mutta samalla erittäin vaativa tehtävä. OECD on kehittyneiden teollisuusmaiden yhteisö, ja jäsenyys siinä edellyttää täysin toisenlaisia toimenpiteitä. Tavoitteen takana on kuitenkin Venäjän voimakas ja avoin integroitumishalu, Nyberg sanoo.

Vaikka Vladimir Putinin paluu Venäjän presidentiksi onkin kiristänyt maan ihmisoikeus- ja sananvapaustilannetta, niin kauppapolitiikassa näkyy puolestaan avautumista. Nyt lännen pitäisi vain varmistaa, että kaupan ei anneta jättää ihmisoikeuksia varjoonsa.