Entä jos Itä-Suomeen tulisi työnantajien paratiisi?

Ruotsissa on valtiovarainministeri Anders Borgin johdolla nostettu esiin ajatus niin sanotuista erityistalousalueista. Niille asettuvat pienyritykset pääsisivät nauttimaan alhaisemmista työvoimakustannuksista.

– Ideana on alentaa työvoimakustannuksia, jotta siitä tulisi kannuste perustaa uusia yrityksiä tai palkata uutta työvoimaa, kertoi hallituksen selvitysmies Christer Sjödin talouslehti Dagens Industrin mukaan.

Alueita olisi hallituksen selvityksen mukaan tarkoitus perustaa korkean työttömyyden vaivaamille seuduille, joille saataisiin selvästi alemmilla työnantajamaksuilla uusia työllistäjiä. Alueita voisi kaavailujen mukaan olla jopa kymmeniä.

Ehtona on, että ainakin neljäsosa yrityksen työvoimasta asuisi vapaa-alueella ja että alueille sijoitettaisiin todellista elinkeinotoimintaa eikä paperiyhtiöitä.

Kriitikoiden mukaan vapaa-alueiden perustaminen johtaisi leimautumiseen ja yritysten keinotteluun sijaintipaikalla. Myöskään tähänastisista kokeiluista saadut tulokset eivät ole olleet rohkaisevia.

Eri toimista
yhdistelmiä

Suomalaisyrittäjät eivät varauksettomasti syty Ruotsin verojen ja maksujen alentamisreseptille. Pallo siirretään enemmän työmarkkinoiden suuntaan.

– On se meidän mielestä sellainen kalupakissa pidettävä asia. Alueellisia kokeiluja meillä on ollutkin, kuten työnantajamaksukokeilu, toteaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus Taloussanomille.

– Tämä on harkittava asia, mutta eri asia ovat ne toimet, joita tällaiselle erityistalousalueelle suunnattaisiin. Sen ei tarvitse olla verotusta, vaan jotakin rakenteellisesti uutta. Esimerkiksi Saksan työmarkkinamallia voitaisiin kokeilla alueellisesti. Tällä voitaisiin helpottaa työllistämistä. Saksan hyvän työllisyyden yksi keskeinen syy on se, että on pystytty tekemään paikallisia järjestelyjä.

Järventauksen mukaan kokeilujen suhteen odotukset pitäisi kuitenkin pitää maltillisina, jotta uudistuksilta ei odotettaisi liikoja. Hän odottaisi Saksan paikallisen sopimismallin tuovan kuitenkin etuja.

Suomen Yrittäjät toivoo hallitukselta puolestaan eri toimien yhdistelmiä työllistämisen ja yritystoiminnan vauhdittamiseksi. Näihin kuuluu esimerkiksi yritysten liikevaihtoon perustuvan arvonlisäveron alarajan nosto.

Työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan, että Ruotsin mallin mukaisia hankkeita ei ole tällä erää vireillä.

– Mitään vastaavaa ei ole nyt suunnitteilla, ministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen toteaa.

Suomessakaan ei olla seisty tähän asti tumput suorina.

Lähes vuosikymmen sitten työnantajan sosiaaliturvamaksu poistettiin aluksi kokeiluna joiltakin Suomen kunnilta työllistämisen vauhdittamiseksi. Sittemmin kokeilua laajennettiin.

Työnantajamaksun alentamisella ei kuitenkaan tutkimusten mukaan ole ollut havaittavaa vaikutusta ongelma-alueiden työllisyyteen eikä kokeilun jatkumisesta ole enää takeita, kun yritystukia rukataan uusiksi.

Itärajalle
erityistalousalue?

Suomessa erityistalousaluetta tai vapaakauppa-aluetta on kaavailtu viime vuosina etenkin Itä-Suomeen. Asia tuli jälleen esille alkuvuodesta, kun konepajakonserni Metson entisen toimitusjohtajan, vuorineuvos Jorma Elorannan raportti ”Investointeja Suomeen” julkistettiin.

Raportissa tutkittiin tapoja, joilla finanssikriisin kouriman Suomen houkuttelevuutta sekä kotimaisten että ulkomaisten yritysten investointikohteena lisättäisiin.

Julkisen vallan arsenaaliin kuuluu yritysverotus, joka vaikuttaa yritysten perustamiseen ja sijoittumiseen.
Elorannan mukaan Suomen kireä verotus ei tällä hetkellä rohkaise yrityksiä investointeihin. Niinpä hän ehdotti esimerkiksi, että nykyhallituksen suosimaa yhteisöveron alentamista jatketaan edelleen.

Elorannan lukuisien toimenpide-ehdotusten joukossa oli myös sen selvittäminen, voitaisiinko Suomeen perustaa erityistalousalue etenkin Venäjältä ja Kiinasta tulevien investointien houkuttelemiseksi.

Selvityksen vastaanottanut elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) suhtautui kuitenkin ajatukseen Kaakkois-Suomen verohelpotuksista nihkeästi, mihin vaikuttaa myös EU:n omaksuma linja.

Häkämies ehdottaa itärajalle sen sijaan niin kutsuttua kasvusopimusta, jolla vauhditettaisiin alueen kaupunkien Venäjä-yhteistyötä, muun muassa rajanylitysten helpottamisella ja koulutusyhteistyöllä.