Nyt puhuu vakuuksien kokoomuslainen äiti
Lehtikuva
Haastattelu
Kansainvälisen politiikan ja rahoitusvakauden keskiöön nousseet Suomen vakuusvaatimukset saivat ensijulkisuutensa Marjo Matikainen-Kallströmin parin vuoden takaisessa mielipidekirjoituksessa.
Vakuuksien vaatiminen Suomen osuudelle euroalueen kriisimaille annettavasta hätärahoituksesta on katsottu olevan sosialidemokraattien keppihevonen, mutta todellisuudessa niiden takana onkin kokoomus, tarkemmin sanoen yksi nykyisen pääministeripuolueen kansanedustaja.
Vakuuksien vaatiminen tuli nimittäin tiettävästi ensimmäisen kerran julkisuuteen, kun silloisen kakkoshallituspuolue kokoomuksen kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström kirjoitti asiasta Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan 4. toukokuuta 2010.
Teksti oli otsikoitu "Kreikka-velan toisen erän vakuudeksi tulee vaatia valtion omaisuutta", ja Matikainen-Kallström esitteli ideansa siinä seuraavasti: "Kreikan valtion suuri omaisuus tarjoaa mahdollisuuden uudelle eurooppalaiselle vakauskäytännölle: Itsensä pulaan ajanutta valtiota kyllä tuetaan lainoilla, mutta ei enää valtion nimivakuutta vastaan. Turvaavaksi vakuudeksi vaadittaisiin valtion omistamaa omaisuutta."
Taloussanomat tavoitti Matikainen-Kallströmin kommentoimaan reilun kahden vuoden takaista ideaansa ja kaikkea sitä, mitä siitä on seurannut. Matikainen-Kallström vahvistaa, että vakuudet olivat alunperin hänen ideansa.
– Kyllä, minä siitä ensimmäisenä kirjoitin. Voi sanoa, että siitä vakuuskeskustelu lähti, hän sanoo.
Matikainen-Kallström ei osaa vannoa sataprosenttisen varmasti, että hän on ensimmäinen idean julkisesti Suomessa tässä yhteydessä esittänyt, mutta kohtalaisen varma hän asiasta on.
– Sain ajatuksen ihan omasta päästäni, kansanedustaja sanoo ja kertoo saaneensa avauksestaan aikanaan positiivista kansalaispalautetta.
Hän perustelee alkuperäistä vakuusvaatimustaan pankkitoiminnan peruslogiikalla, jonka mukaan lainaa annettaessa vaaditaan myös vakuuksia, vaikkei euroalueen kriisitoimenpiteissä olekaan kyse perinteisestä pankkitoiminnasta.
Euroalueen kriisimaiden tukemisessa Matikainen-Kallströmin mainitseman "nimivakuuden" eli valtion maineen luotettavana velan takaisinmaksajana katsottiin riittäneen aina siihen saakka, kunnes Suomi ainoana maana päätti vaatia vakuuksia Kreikalta viime vuonna.
– Kun puhutaan näin isoista summista, on mielestäni itsestään selvää, että vaaditaan vakuudet, Matikainen-Kallström sanoo.
"En tiedä, mistä
demarit idean nappasivat"
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Kokoomusedustajan vakuusavaus jäi aikanaan vähälle poliittiselle huomiolle, eikä synnyttänyt voimakasta kommentointia puolueen sisällä saati ulkopuolella.
Idea tupsahti kuitenkin myöhemmin uudelleen esiin ja nousi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa yhdeksi silloisen oppositiopuolueen Sdp:n kantavista vaaliteemoista. Vakuusvaatimuksen avulla demarit yrittivät padota äänestäjäpakoa perussuomalaisiin. Matikainen-Kallström ei osaa sanoa, mistä demarit omaksuivat idean itselleen.
– Sitä en tiedä, mistä he ovat tämän idean napanneet tai ottaneet, hän sanoo.
Demarien ja etenkin nykyisen valtiovarainministerin Jutta Urpilaisen vahvan tahtopolitiikan ansiosta vakuusvaatimus kirjattiin ehdottomassa muodossa Jyrki Kataisen (kok.) johtaman hallituksen ohjelmaan. Sen mukaan Suomi ei voi osallistua kriisimaiden rahoitukseen, jos mailta ei saada Suomen lainaosuudelle vakuuksia.
Sittemmin tällä vaatimuksella on ollut mittavia euroopanlaajuisia vaikutuksia, ja siitä on tullut yksi kansainvälisen politiikan puheenaiheista. Matikainen-Kallström sanoo, ettei osannut aikanaan aavistaakaan, mihin hänen mielipidekirjoituksestaan alkanut lumipalloefekti lopulta johtaisi.
– Ei sitä tietenkään voinut aavistaa silloin. Pidin sitä toki muillakin tavoin esillä kuin pelkästään siinä kirjoituksessa, mutta mielipidekirjoitus oli ensimmäinen julkinen foorumi, hän sanoo.
Eilen julkistetulle Espanjan kanssa neuvotellulle vakuussopimukselle Matikainen-Kallström ei suostu suorilta käsin antamaan varauksetonta tukeaan ennen kuin on ehtinyt perehtyä siihen syvällisemmin. Ensikommentit ovat kuitenkin positiivisia.
– Onhan tämä parempi kuin ei mitään. Minun mielestä kehitys on ollut nyt oikean suuntaista, näin sen pitääkin toimia, hän sanoo.
Lisää Aiheesta
