Espanjan tukipaketti jakaa eduskuntaryhmät

Keskusta ei neuvottelutulokselle hurraa. Kimmo Tiilikaisen mukaan äänestystulos on selkeä "ei" vakuuksille.

– Sinällään näyttää, että on noudatettu Kreikan kaavaa. Edunsaajapankit antavat Suomelle vakuudet, mikä on heidän näkökulmastaan hyvä diili. Kun annetaan yhdelle osapuolelle pieni raha, varmistetaan suuri tuki.

– Vakuus on tyhjää parempi, mutta Suomen kansalle hallituksen viesti näyttää olevan, että se haluaa viedä Suomen Espanjan pankkitukirintamaan. Itseäni huolestuttaa, että kun pää on auki, kuinka pitkälle se jatkuu. Euromaat kokoavat pankkitukikolehtia vaikka talletuksia virtaa turvaan ulos pankeista. Kannettu vesi ei kaivossa pysy.

Perussuomalaiset pyörittävät prosentteja,
VM tyrmää laskelmat

Perussuomalaiset ovat myös vankasti Espanjan vakuussopimusta vastaan.

– Ei ole mitään epäselvyyttä, kuinka perussuomalaiset tulevat äänestämään tässä. Nyt avataan aivan uudenlainen piikki pankeille, vaikka aiemmin hallituksen taholta kiellettiin, että missään nimessä ei pankkeja lähdetä suoraan tukemaan, ryhmänjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner sanoo.

– On todella hankala tilanne, että taloudellisesti näin merkittävästä sopimuksesta äänestetään keskellä kesää ja valtavaan kiireeseen vedoten.

– Toki täytyy sanoa, että jos eduskunnan enemmistö on vakuuksien kannalla, minivakuuksia voidaan tietysti pitää parempana kuin ei mitään. Suomi joutuu maksamaan vakuuksista etukäteen, eikä vieläkään ole arvioitu kokonaisuuden hintaa.

– Ovatko vakuudet [valtiovarainministeri] Jutta Urpilaiselle vain sisäpoliittinen kasvojenkohotus, kun vakuuksilla yrittää lieventää livetä sitä, että kaksi vuotta sitten keskustan ja kokoomuksen johdolla valittiin väärä tie ja livettiin perussopimusesta.

Ruohonen-Lernerin mukaan perussuomalaiset selvittävät tahollaan muun muassa sitä, Espanjan että Kreikan sopimusmallien sisältöä.

–  Olen keskustellut sopimuksen sisällöstä, ja keskusteluiden pohjalta on välittynyt kuva siitä, että 20 prosenttia todellinen vakuus, ei 40 prosenttia. Tätä asiaa puolue selvittää asiantuntijoidensa kanssa.

Perussuomalaisten Kreikka-sopimuksen yhteydessä esiin nostama 20 prosentin takausosuus pohjaa valtiovarainministeriön laskelmaan ERVV:n (välikaikaisen vakausrahaston) ylitakauksista.

Valtiovarainministeriöstä kerrotaan, että julkisuudessa mainittu tieto, jonka mukaan Suomen Espanjan talletussuojarahastolta saama vakuus kattaisi ainoastaan 21,4 prosenttia Suomen osuudesta Espanjan pankkitukiohjelmaa varten ERVV:stä maksettavasta lainasta ei pidä paikkaansa.

Kyseinen luku ei liity käynnissä olevaan Espanjan lainajärjestelyyn, vaan ERVV:n AAA-luokituksen edellyttämään ylitakaukseen. Ylitakaus realisoituu ainoastaan hypoteettisessa tilanteessa, jossa joku jäsenmaista jättäisi sitoumuksena hoitamatta rahastolle, VM:stä kerrotaan.

Vasenryhmän kaksikko vastustaa Espanjan pankkipakettia.

– Jos joku maa kykenee antamaan turvaavat vakuudet, miksi se ei anna niitä suoraan muille rahoittajille? Jos vakuuksia haetaan, niiden minimitavoite tulee olla pankkien omistuksen siirtäminen tukea antaville tahoille, Vasenryhmää johtava Markus Mustajärvi sanoi.

– Kun kerran vastustamme EVM:a, niin vastustamme myös sen jakamaa tukea. EVM on Euroopan laajuinen pikavippifirma, jonka johtajilla on syytesuoja, asiakirjat ovat salaisia ja tilintarkastuskin on sitä sun tätä.

Kokoomuksessa särö,
kristillisdemokraatit miettivät hintaa  

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jan Vapaavuoren mielestä Suomen ei ole järkevää vaatia Espanjalta vakuuksia. Vapaavuori sanoi Helsingin Sanomille, ettei ole vakuuttunut, että se on Suomen etujen mukaisia. Paljon palautetta puheistaan saanut Vapaavuori ei halunnut enää kommentoida kantaansa Taloussanomille.

Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman toivoo hallituspuolueiden tukevan neuvottelutulosta.

– Espanjan pankkien ongelmat ovat kasvaneet niin suuriksi, että Espanja ei yksin kykene pankkikriisiään hoitamaan. Espanjan pankkien romahdus saattaisi pahimmillaan johtaa samanlaiseen dominoefektiin Lehman Brothers -pankin kaatumisen jälkeen 2008.

– Tapahtuneen seurauksena Suomen bruttokansantuote putosi kahdeksan prosenttia ja menetti miljardien verotulot. Siksi myös Suomen osallistuminen Espanjan pankkien lainoittamiseen on perusteltua, Backman sanoi.

– Jos ja kun laina myönnetään väliaikaisesta kriisirahastosta, vaatii Suomi takausosuudelleen vakuudet. Tämä on ollut Suomen selkeä hallitusohjelmaan kirjattu linja, joka on ollut koko ajan myös muiden maiden tiedossa, Backman sanoi.

Hallituspuolueista myös kristilliset seisovat vakuussopimuksen takana. Eduskuntaryhmä puheenjohtajan Peter Östmanin mielestä sopimus näyttää Suomelle "kohtuullisen hyvältä" VM:ltä tulleiden tietojen perusteella.

– Vakuusprosentista väännetään varmasti vielä keskustelua, olisiko pitänyt olla 50 prosenttia vai mikä. Peruslähtökohta on, että riskikartoitus on hyvä tehdä ja yrittää minimoida riskit, mitä vakuussopimuksilla pyritään tekemään.

– Toinen näkökohta on, että Suomi sitoutuu nyt irti siitä, että saisi korkotuottoja.

Östmanin omien laskelmien mukaan 2,5 prosentin laskennallisella korolla ja jos Espanja hoitaisi lyhennykset kerran tai kaksi vuodessa, Suomen teoreettinen menetys olisi 250 miljoonaa euroa.

Espanja-lainojen korkomarginaali on ERVV:ssä tällä hetkellä nollassa, mutta EVM:n tulevasta marginaalista neuvotellaan.

– 770 miljoonaa euroa saimme vakuuksina, mutta voimme menettää tämän verran [250 miljoonan] korkotuottoa.

Vihreitä, vasemmistoliittoa ja Rkp:tä ei tavoitettu kommentoimaan sopimusta. Eduskunta äänestää Espanjan vakuuksista perjantaina.