Saksalainen ydineuro korventaisi Suomea

New Yorkin yliopiston taloustieteen professori Nouriel Roubini arvioi hiljattain, että Suomen ero yhteisvaluutta eurosta on yhä todennäköisempää. Roubinin mukaan Suomen euroeron puolesta puhuu erityisesti se, että muut Pohjoismaat ovat selviytyneet euron ulkopuolella kohtalaisen hyvin.

Roubinin johtama tutkimusyhtiö Roubini Global Economics (RGE) teki perusteellisen analyysin siitä, kannattaako Suomen olla osa euroaluetta. Analyysin mukaan tämä riippuu paljolti siitä, minkälainen tulevaisuuden euro on.

"Eurojäsenyys
turvallisuuspoliittinen"

Jäädäkö vai lähteä? Näin kysyy RGE analyysissään Suomen eurojäsenyydestä.

Tutkimusyhtiön mukaan Suomen eurojäsenyyttä puolustavat seikat ovat turvallisuuspoliittisia, eivät taloudellisia. Kun eurojäsenyyden taloudelliset hyödyt ja haitat listataan, miinuspuoli voittaa, tutkimusyhtiö arvioi.

Jäsenyyden puolesta puhuu turvallisuuspolitiikan lisäksi historiallinen "polkuriippuvuus". Kun Suomesta on kerran tullut euromaa, on poliittisesti helpompaa pysyä mukana kuin hypätä pois. Se, kääntyykö Suomi tuntemattomalle polulle, riippuu RGE:n mukaan euron tulevasta kokoonpanosta ja euroalueella tehtävästä politiikasta.

Taloussanomat kysyi ekonomisteilta, minkälainen euroalue olisi paras Suomen talouden kannalta.

Mitä jos Kreikka lähtee (Grexit)? Entä jos Espanjakin häipyy (Spexit)? Haastattelujen perusteella Suomen ei kannattaisi jäädä ainakaan Saksan ympärille koottuun ydineuroon.

"Olemme hyötyneet
nykyeurosta"

Nykyinen laaja, 17 maan euro on tukenut Suomen vientiä, joka hyötyy heikommasta valuutasta. Euron arvo on heikentynyt, kun kriisimaiden ongelmat ovat vähentäneet luottamusta valuuttaan.

Myös Euroopan keskuspankin (EKP) alhaiset ohjauskorot ovat tukeneet Suomen taloutta. Viitteitä kotitalouksien velkaantumisesta on saatu, mutta toisaalta alhaiset markkinakorot ovat pienentäneet lainanhoitokustannuksia.

– Toisaalta mitä laajempi euro on, sitä suurempi riski on, että jossain päin euroa syntyy kriisipesäkkeitä, pankkikonserni Nordean Suomen pääekonomisti Roger Wessman sanoo Taloussanomille.

Suomen eurojäsenyyttä vastaan puhuvat kasvavat tukivastuut euroalueella. Tappioita ei ole syntynyt, mutta Suomi on lainannut rahaa ja taannut lainoja valtiovarainministeriön mukaan yhteensä 11,2 miljardilla eurolla.

Pankki- ja vakuutuskonserni OP-Pohjolan ekonomisti Timo Hirvonen ei pidä nykyisiä vastuita vielä liian suurina, eikä siksi halua puhua Suomen euroerosta.

– Nykyinen euroalue on Suomelle hyvä juttu, koska eurokurssi on ollut alhaalla ja olemme hyötyneet siitä.

Se, kannattaisiko Suomen harkita muita vaihtoehtoja, riippuu Hirvosen mukaan siitä, kasvavatko vastuut nykyisestä vielä paljon.

– Kyllä Suomi Espanjan pankkituen vielä hoitaa, mutta jos Espanja, Italia ja Ranska eivät saisi markkinoilta rahaa ja olisivat kaikki vakausmekanismi EVM:n tuen piirissä, siinä vaiheessa kannattaisi miettiä tarkemmin [eurojäsenyyden] hyötyjä ja kustannuksia, Hirvonen kommentoi Taloussanomille.

"Ydineuro nykyistä
rahaliittoa huonompi vaihtoehto"

Tutkimusyhtiö RGE:n kaikissa tulevaisuudenskenaarioissa Kreikka ja Portugali jättävät euroalueen.

Kahdessa skenaariossa myös Irlanti eroaa rahaliitosta, ja "jos rumasti käy", myös Espanja ja Italia seuraavat perässä. Myös monet muut tahot pitävät kriisimaiden lähtöä eurosta lähes varmana.

Jos näin kävisi, eurossa olisivat mukana Suomi, Keski- ja Itä-Euroopan tulokkaat, Välimeren saarivaltiot ja niin sanotut ydinmaat. Ydineuro koostuisi Saksasta, Ranskasta, Itävallasta, Hollannista, Belgiasta ja Luxemburgista. Tämä euro voisi olla Suomelle myrkkyä.

– Jos Etelä-Euroopan heikot taloudet olisivat poissa ja euro rakentuisi enemmän Saksan ympärille, euron valuuttakurssi olisi selvästi vahvempi kuin se nyt on, OP:n Timo Hirvonen sanoo.

Hirvonen luettelee asioita, joissa vahva ydineuro vahingoittaisi Suomen taloutta: vientisektori kärsisi ja Suomea verrattaisiin nykyistä enemmän Saksaan.

– Sillä voisi olla esimerkiksi sellaisia negatiivisia vaikutuksia, että Suomessa palkkojen nousuvauhti ei voisi olla niin nopea kuin se on tällä hetkellä ollut, Hirvonen sanoo.

Suppeammassa eurossa korot olisivat selvästi nykyistä korkeammalla tasolla. Toisaalta Hirvonen muistuttaa, että ydineuro olisi vakaampi, eikä kriisimaita pitäisi tukea.

Kauppatasetilastot puhuvat kuitenkin Suomen ydineurojäsenyyttä vastaan. Sekä RGE että suomalainen GnS economics -tutkimusyhtiö nostavat esiin luvut, joiden mukaan Suomen kauppatase Euroopan "ytimen" kanssa on ollut miinuksella jo vuosia.

– Viennin kilpailukyvyn kannalta laajempi euro olisi parempi ratkaisu, Nordean Wessman arvelee.

Kannattaako
Fixit?

Suomessa Fixit eli Suomen euroero on kuumentanut tunteita jo pitkän aikaa. Puhuvatko taloudelliset seikat sen puolesta, että Suomi jättäisi euron ensimmäisenä?

OP:n Timo Hirvonen sanoo, että Suomi voisi pärjätä ilman euroakin. Mallia voi katsoa Tanskasta ja Ruotsista, vaikka Suomi ei Ruotsiksi yhdessä yössä muuttuisikaan.

Toisaalta hänen mukaansa pelkkä kriisivastuiden kasvaminen ei voi olla syy lähteä eurosta.

Nordean Roger Wessmanin mielestä Suomen siirtyminen omaan valuuttaan toisi Suomelle liikkumavaraa raha- ja talouspolitiikkaan.

– Selkeästi on olemassa taloudellisia argumentteja, että voisimme pärjätä omalla valuutalla, Wessman sanoo.

Palaaminen omaan valuuttaan voisi olla houkuttelevaa, jos vaihtoehtona on jäsenyys ydineurossa. Wessmanin mukaan Saksa ja muut Keski-Euroopan maat eivät ole Suomelle ideaaleja kumppaneita, koska niiden talouden rakenteet ovat selvästi erilaisia kuin Suomessa.

– Haasteena on, että Suomen talouden pitäisi kehittyä suhteessa näihin maihin. Jos katsotaan ydineuroskenaariota, Suomen talous poikkeaa muista eniten. Olemme euroalueen ääritalous. Meidän suurimmat kauppakumppanit ovat euroalueen ulkopuolella. Taloudellisesta näkökulmasta Suomen eurojäsenyys on hivenen outo.

Toisaalta Wessmanin mukaan jäsenyys Euroopan ytimessä on kannatettavaa, koska se parantaa Suomen vientimahdollisuuksia esimerkiksi Saksaan ja Hollantiin. Molemmat maat ovat molemmat Suomen merkittäviä kauppakumppaneita. Myös poliittiset seikat puhuvat ydineuron puolesta, hän sanoo.

"Euroero perustuisi
poliittisille arviolle"

OP:n Timo Hirvosen mielestä suppea euro voisi olla muita vaihtoehtoja huonompi Suomen kannalta. Tällä hetkellä Suomen kannattaa pysyä mukana eurossa, hän sanoo.

– Todennäköisempää on, että joku muu lähtee. Jos haluaa saada omia asioitaan vietyä eteenpäin maailmalla, on järkevämpi kuulua talousblokkiin kuin olla yksin.

Joka tapauksessa huomio tulee kiinnittää siihen, että talouden perustekijät ovat kohdallaan, Hirvonen sanoo.

Nordean Wessmanin mukaan Suomen olisi helpointa elää euroalueessa, jossa kaikki maat olisivat mahdollisimman paljon Suomen kaltaisia. Tällaista euroaluetta ei ole kuitenkaan nyt näköpiirissä.

– Etelä-Euroopan maat eivät ole Suomen kannalta ideaalisia kumppaneita, mutta ei olisi Saksakaan. Jos olisimme eurossa, jota Saksa dominoi, euro olisi Suomen kannalta huolestuttavan vahva, Wessman analysoi Suomen tilannetta.

Hän pitää keskustelua erilaisista tulevaisuudenvaihtoehdoista "akateemisena". Tosiasiallisesti Suomi on nyt euromaa ja siirtyminen mihin tahansa suuntaan tulee olemaan pitkä, hankala ja kallis prosessi. Kuten Hirvonen, Wessmankaan ei kantaa siihen, pitäisikö Suomen erota eurosta.

– Se on enemmän poliittinen kuin taloudellinen arvio, kumpi on parempi on vaihtoehto, Wessman sanoo.