Opetusministeri: Kouluvalintaa ei syytä rajoittaa
Viena Kytöjoki / Lehtikuva
Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) ei kannata koulujen valintaoikeuksien rajoittamista. Helsingin kaupungin opetustoimessakaan niitä ei kannateta. Täysin eri linjoilla ollaan sen sijaan siinä, miten eri asemassa olevien koulujen tuki pitäisi laskea.
12.7.2012 06:02
23
Vaikka opetusministeri Jukka Gustafsson ei kannata kouluvalinnan rajoittamista, hän pitää valinnanvapautta osasyynä koulujen välisten erojen kasvuun.
Kouluvalinnan rajoittaminen nousi esille alkukeväästä, kun opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä (sd) esitti Helsingin Sanomissa tiukennusta kouluvalintaan.
– Kouluvalinta on kasvattanut koulujen välisiä eroja. Se, että samaan aikaan koulut ovat pyrkineetkin erottautumaan toisistaan, näyttää voimistaneen tätä ilmiötä. Ne vanhemmat, jotka voivat valita, lähettävät herkemmin lapsensa toisen alueen kouluun, jos pitävät lähikouluaan epätoivottavana, Gustafsson katsoo.
– En kuitenkaan usko, että palaamalla tiukkoihin koulupiirirajoihin voitaisiin ongelma ratkaista. Monesti asuinalueet ovat jo niin eriytyneitä, Gustafsson sanoo Taloussanomille.
Tutkija Venla Bernelius ei myöskään kannata tiukennuksia. Kouluvalintojen vapauttamisesta on erityisen vaarallisia esimerkkejä.
– Ruotsissa vapautettiin kokonaan ja oppimistulokset ovat romahtaneet. Joistakin kouluista ovat tyhjentyneet kaikki oppimismotivaation liittyvät tekijät, Bernelius kertoo.
Pitkälän ehdotus ei saa kannatusta edes Helsingissä, jossa kouluerot ovat jyrkimpiä.
– Koulujen valinnanmahdollisuuksien rajoittaminen ei ole nykyaikaa. Sen sijaan [koulujen] ylläpitäjien yhdenvertaisia mahdollisuuksia tarjota opetusta on syytä edistää, Helsingin opetustoimen johtaja Rauno Jarnila sanoo.
Nykyiset koulurankingit
huonoja mittareita
Opetusministeri Gustafssonin mukaan vanhemmilla pitäisi olla tietoa siitä, mitä koulu heidän lapselleen tarjoaa. Tieto oppimistuloksista tai edes niiden paranemisesta ei silti aina kuvaa koulun vaikutusta lapseen.
– Ranking ei saisi rangaista koulua siitä, millaisessa ympäristössä tai millaisilla resursseilla se toimii. Lukio-rankingeissa ylioppilastulokset riippuvat voimakkaasti siitä, millaisilla keskiarvoilla lukioon on tultu. Peruskoulussa taas oppilaiden tausta vaikuttaa paljon.
– Samoilla resursseillakin hyvin vaikeissa olosuhteissa toimiva koulu voi olla erinomainen, mutta silti pärjätä heikosti myös rankingissa, jossa mitataan oppilaiden kehittymistä.
Tutkija Berneliuksen mukaan ongelma olisi näissäkin rankingeissa se, että mittaamiseen liittyvä tieto on herkästi harhaanjohtavaa. Taustoja on vaikea vakioida ja selvittää syy-yhteydet.
– Britanniassa on suoria ranking-listoja, ja häntäpäähän kouluissa oppilaiden on nähty menettävän uskon itseensä. Tämä ongelma on vielä pahempi, jos he vielä menettäisivät uskonsa väärin perustein, Bernelius sanoo.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Oppimistulosten arviointia koskevien tulosten julkistaminen ei ole nykytilanteessa helposti perusteltavissa, kun arviointien kattavuudessa on puutteita.Tulosten yhteydessä tulisi aina julkistaa myös yksittäisten koulujen toimintaympäristöjä koskevia tietoja, opetustoimen Jarnila sanoo.
Asukkaiden koulutustausta
mukaan koulurahoitukseen
Ministeri Gustafssonin mukaan valtionosuusjärjestelmää voidaan uudistaa niin, että heikompien asuinalueiden koulut saavat lisärahoitusta.
Selvitysmiehet esittivät keväällä uudeksi mittariksi sen, kuinka paljon alueella on ilman peruskoulun jälkeistä olevaa tutkintoa olevia asukkaita.
Eräissä kunnissa, kuten Helsingissä ja Turussa, koulujen toimintaympäristö vaikuttaa jo nyt rahoitukseen. Uutta olisi siis koulutustasomittari. Se voitaisiin Gustafssonin mukaan ottaa käyttöön 2015, jolloin valtionosuusjärjestelmä muutoinkin uudistuu.
– Valtionosuusjärjestelmällä päästään käsiksi ennen kaikkea kuntien eroihin. Suurinta eriytyminen on erityisesti suurten kaupunkien sisällä. Niihin eroihin ei voida suoraan vaikuttaa valtionosuuksilla, vaan tarvitaan kuntien omia toimia, Gustafsson sanoo.
– Resurssien riippuminen toimintaympäristöstä tarkoittaa, että koulussa voidaan vastata oppilaiden tarpeisiin. Muuten haasteellisessa koulussa lapsi saisi nauttia pienemmistä ryhmistä ja paremmasta tuesta.
Helsingissä ei
hurrata esitykselle
Helsingin opetustoimen johtajan mielestä selvitys ei tuo mitään lisäarvoa Helsingin kaupungille.
– Se, mitä olisi eniten odottanut, on [koulujen] ylläpitäjän oman toimintaympäristön huomioon ottaminen koko kaupungin sijasta, Jarnila sanoo.
– Selvitys ei ole hallitusohjelman mukainen. Siinä todetaan toimintaympäristöä kuvaaviksi indikaattoreiksi esimerkinomaisesti maahanmuuttajien väestöosuus, aikuisten koulutustaso ja työttömyysaste, mutta selvitys keskittyy vain koulutustasoon, Jarnila sanoo.
