Katainen: Suomi sanoo yhä ei eurobondeille
Lehtikuva
Suomi suhtautuu eurooppalaisten maiden yhteisiin joukkovelkakirjoihin eli niin kutsuttuihin eurobondeihin yhä negatiivisesti.
Näin totesi pääministeri Jyrki Katainen (kok.) eduskunnan suurelle valiokunnalle. Hän oli valiokunnan kuultavana ennen EU:n tämäniltaista huippukokousta.
Eurobondeja on väläytelty yhdeksi ratkaisuksi euroaluetta vaivaavaan velkakriisiin moneltakin taholta.
Niiden mahdollisen käyttöönoton myötä kriisimaiden, kuten Kreikan, lainansaanti luultavasti helpottuisi ja lainakorot laskisivat. Euroalueen parhaimman luottoluokituksen maiden, kuten Suomen, Saksan ja Hollannin, lainakulut kuitenkin nousisivat.
Etenkin Saksa on voimakkaasti vastustanut eurobondien käyttöönottoa, kun taas Ranska on halunnut tutkailla niiden tarjoamia etuja. Eurobondeissa maat jakaisivat yhdessä vastuun velkakirjojen takaisinmaksusta.
Valiokunnan keskustelussa nousi esille myös kansallisten toimenpiteiden merkitys talouskasvun edistämisessä. Katainen totesi, että talouskasvun edistämiseksi jäsenmaiden olisi tärkeää sekä tasapainottaa talouttaan että samalla panostaa kasvua tuottaviin toimenpiteisiin, eduskunnan tiedotteessa kerrottiin.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Näitä toimenpiteitä Kataisen mukaan ovat muun muassa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten parantaminen sekä t&k-toimintaan panostaminen. EU-tasolla toimenpiteistä tärkeimmät keskittyvät sisämarkkinoiden toimivuuden tehostamiseen.
Illan epävirallisessa huippukokouksessa valmistellaan kesäkuun lopussa pidettävää Eurooppa-neuvoston virallista kokousta, jossa pohditaan keinoja edistää työllisyyttä ja tukea talouskasvua
