SP: Suomalaispankit ovat yhä varoissaan
Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan mielestä suomalaisten rahalaitosten vakavaraisuus on yhä hyvällä tasolla. Finanssivalvojilla on tarkin kuva pankkien todellisesta tilasta, keskuspankki sanoo.
Suomen Pankin mukaan sillä ja Finanssivalvonnalla on hyvin yhtenäinen näkemys suomalaisten pankkien tilasta.
Taloussanomat uutisoi eilen, että Suomen Pankin tilastojen perusteella suomalainen pankkisektori on heikommassa kunnossa kuin mitä esimerkiksi Finanssivalvonta on arvioinut.
Osapuolten mukaan kyse ei ole kuitenkaan tulkintojen erimielisyydestä, vaan laitokset käyttävät rahalaitosten arvioimiseen erilaisia laskentaperusteita. Suomen Pankin mukaan sen julkaisemat tilastot eivät sovi kansallisten pankkijärjestelmien vertailuun, ja tämä puute on keskuspankin tiedossa.
– Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin yhteisen käsityksen mukaan suomalaispankkien vakavaraisuus on hyvällä tasolla ja pankkien likviditeettitilanne on säilynyt yleisesti ottaen vakaana. Euroopan velkakriisistä tulevat riskit ovat kuitenkin suomalaispankeillekin merkittäviä, sanovat Suomen Pankin osastopäällikkö Kimmo Virolainen sekä Finanssivalvonnan apulaisjohtaja Jukka Vesala.
He ovat lähettäneet Taloussanomille aiheesta kommentin, jonka mukaan paras tieto suomalaispankkien todellisesta tilasta löytyy Finanssivalvonnalta.
Oheinen kursiivilla kirjoitettu teksti on Virolaisen ja Vesalan kommenttia:
– Finanssivalvojien keräämä valvontatieto on tarkin ja ajankohtaisin lähde pankkien taloudellisen tilan arviointiin. Valvojien kansainvälisesti soveltama niin sanottu Basel-kehikkoon perustuva lainmukainen vakavaraisuuslaskenta pohjautuu riskiperusteiseen lähestymistapaan.
Basel-kehikon mukaisessa vakavaraisuussuhteessa on huomioitu pankin tase-erien erilaiset riskipitoisuudet, joita pelkästään tasearvoihin perustuvat suhdeluvut eivät huomioi.
Vakavaraisuuslaskennassa esimerkiksi vakuudelliselle asuntoluotolle kohdistettava pääomavaatimus on pienempi kuin vakuudettomalle yritysluotolle asetettava pääomavaatimus.
Vastaavasti esimerkiksi johdannaisten markkinariskeihin liittyvää vakavaraisuusvaatimusta laskettaessa huomioidaan taseen molemmat puolet, eli pankin toiminnasta kokonaisuudessaan syntyvä nettoriski. Johdannaisten määrällä on merkittävä vaikutus Suomen pankkisektorin taseen kokoon, mutta riskiperusteinen vaikutus vakavaraisuusvaatimukseen on suhteellisesti huomattavasti pienempi.
Riskiperusteisilla vakavaraisuussuhdeluvuilla mitattuna Suomen pankkisektorin vakavaraisuus on vahvalla tasolla ja vakavaraisuuspääoman laatu hyvä.
Ilman pääomalainoja laskettu kaikkein korkealaatuisimpien rajoituksettomien omien varojen (Core Tier 1) suhde oli vuoden 2011 päättyessä 13,1 prosenttia, kun EBA:n suurille pankeille julkaisema suositus on 9 prosenttia.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Talletukset muodostavat merkittävimmän osan suomalaisten pankkien varainhankinnasta. Talletusten viimeaikainen kasvu on pienentänyt pankkien rahoitusriskiä.
Suomalaiset pankit ovat hyötyneet vahvasta tilastaan suhteessa muihin eurooppalaisiin pankkeihin ja lyhytaikaisen rahoituksen saatavuus on pysynyt hyvänä. Pitkäaikaisen jälleenrahoituksen saatavuus vaihtelee riippuen luottoluokituksesta ja emissioiden koosta.
Euroopan velkakriisin rahoitusmarkkinoille tuoman epävarmuuden vuoksi likviditeettiriskien hallinta on suomalaisille pankeille tärkeää myös lähitulevaisuudessa. Finanssivalvonta seuraa pankkien likviditeettiriskien kehittymistä tiivistetysti.
Taloussanomien artikkelissa esitettyjen johtopäätösten tukena on käytetty Suomen Pankin ensisijaisesti eurojärjestelmän rahapoliittisen päätöksenteon tueksi keräämiä tilastotietoja, jotka eivät sovellu kansallisten pankkijärjestelmien taloudellisen tilan tarkasteluun saatikka vertailuun.
Kyseisen tilastolähteen puutteet Euroopan pankkisektorin vakausseurannassa ovat olleet tiedossa ja keskuspankit ovat jo pitkään keränneet valvojien kanssa yhteistyössä niin sanottua konsolidoitua tietoa EU-alueen pankeista maittain. Nämä tiedot myös julkaistaan EKP:n verkkosivuilla.
Artikkelissa esitetyt talletusvertailut ovat erityisen ongelmallisia. Ensinnäkin rahalaitossektori kattaa talletuspankkien lisäksi myös muut luottolaitokset ja rahamarkkinarahastot, jotka eivät rahoita toimintaansa talletuksilla mutta jotka kasvattavat yhteenlaskettua tasetta.
Toiseksi Suomen Pankin tilastot rekisteröivät Suomen rahalaitoksiin vain euroalueelta tehdyt talletukset, joten mm. muista Pohjoismaista Suomessa toimiviin yksiköihin tehdyt talletukset jäävät näin määriteltyjen erien ulkopuolelle.
Tämä vaikuttaa erityisesti Suomessa toimivien pohjoismaisten finanssikonsernien suhdelukuihin, jos tarkastelussa Taloussanomien artikkelin tapaan huomioidaan myös pankkien väliset talletukset.
