Nuorisotyöttömyyden aikapommi tikittää jo

Nuoret, univormupukuiset miehet marssivat sotilaallisissa osastoissa. Osastojen kulmamiehet kantavat jättimäisiä, punavalkoisia kilpiä.

Mustanpuhuvaa koppalakeista ja maihinnousukengistä muodostuvaa univormua täydentävät punavalkoiset kaulahuivit. Toisessa katkelmassa miesten käsivarsiin on kiedottu kansallista yhtenäisyyttä kuvastavat hihanauhat.

Miesjoukkiot järjestäytyvät lavan eteen kuuntelemaan johtajan puhetta. Vain kuvassa näkyvä digikamera paljastaa, ettei nyt olla 1930-luvulla.

Videosivusto Youtubesta löytyy kuvamateriaalia unkarilaisen äärioikeistolaisen Jobbik-puolueen ja sen puolisotilaallisen osaston Unkarin Kaartin toiminnasta muutaman vuoden takaa.

Kaarti kiellettiin kesällä 2009, mutta videomateriaali paljastaa, mikä on mahdollista Euroopassa.

Unkarin ongelmana
nuorisotyöttömyys

Yksi syy Unkarin äärioikeiston nousussa on ollut maan taloudellinen tilanne ja työttömyys. Unkarin työttömyysaste on noussut vajaat neljä prosenttiyksikköä vuoden 2008 alusta.

Unkarissa on työttömiä tällä hetkellä noin 11,6 prosenttia työväestöstä. Nuorisotyöttömyys oli helmikuussa Euroopan unionin tilastoviranomaisen Eurostatin mukaan 27,8 prosenttia.

Luku on samaa luokkaa kuin Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa kansannousujen aikaan.

Nuorisotyöttömyys
kansannousujen takana

Yhdistyneiden kansakuntien (YK) taloudellisten ja sosiaalisten asioiden osasto (DESA) arvelee helmikuussa julkaistussa nuorisotyöttömyysraportissaan, että Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maiden korkeat nuorisotyöttömyysluvut olivat keskeinen syy arabimaiden kansannousujen takana.

Raportin mukaan nuorten työttömyysaste oli vuonna 2010 Lähi-idässä 25,5 prosenttia ja Pohjois-Afrikassa 28,8 prosenttia.

Diktatuureissa nuorten turhautuminen työttömyyteen ja vaikutusmahdollisuuksien vähyyteen johti osaltaan demokratisoiviin kansanliikkeisiin.

Espanjan nuorista
yli puolet työttömänä

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan esimerkit kertovat, että nuorisotyöttömyys voi kanavoitua rakenteita uudistavaan toimintaan. Paljon on kiinni siitä, missä nuorisotyöttömyyden aikapommi tikittää ja miten pommia käsitellään.

Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Unkarin reilun 25 prosentin nuorisotyöttömyysluvut eivät ole vielä kovin suuria verrattuna Euroopan kriisimaihin.

Eurostatin mukaan Espanjan nuorisotyöttömyysaste rikkoi taianomaisen 50 prosentin rajan helmikuussa. Kreikassa sama rajapyykki jäi taakse jo jouluna.

EU-maista 21:ssä nuorisotyöttömyys nousi helmikuusta 2011 helmikuuhun 2012. Vain kuudessa jäsenmaassa nuorisotyöttömyys oli laskussa, mukana oli Suomi. Tällä hetkellä Suomen nuorisotyöttömyysaste on hieman alle kaksikymmentä prosenttia.

Nuoret työttömiä,
kaikki eivät

Erot nuorisotyöttömyyden ja yleisen työttömyysasteen välillä saattavat olla hurjia. Esimerkiksi Italiassa työttömänä on 9,3 prosenttia työväestöstä, mutta alle 25-vuotiasta 31,9 prosenttia.

EU-tasolla ero työttömyysasteen ja nuorisotyöttömyysasteen välillä on 12,2 prosenttiyksikköä. EU-maiden keskimääräinen nuorisotyöttömyysaste on 22,4 prosenttia.

Eurostatin laskelmissa työttömäksi nuoreksi lasketaan ne 15–24-vuotiaat, jotka ovat aktiivisesti etsineet töitä neljän viime viikon aikana.

Luottamus yhteiskuntaan
rapautunut

Nuorisotyöttömyys on monisyinen ongelma. Nuorena oleminen on vain yksi elämänvaihe, ja tilastoissa nyt nuoreksi työttömäksi laskettava henkilö voi muutaman vuoden päästä olla aikuinen työllinen.

Poliittisen historian professori Pauli Kettunen Helsingin yliopistosta sanoo, että nykyisessä koulutus- ja tietoyhteiskunnassa nuorisotyöttömyys liittyy työmarkkinoiden korkeaan kynnykseen.

Tilanteen voi nähdä myös toisin. Jos nuorena kokee epävarmuutta työstä, se voi leimata yksittäisen ihmisen suhtautumista yhteiskuntaan läpi elämän.

Nuorisotutkija Kari Paakkunaisen mukaan erityisesti Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Etelä-Euroopan maissa nuorten asenteet yhteiskuntajärjestystä kohtaan ovat muuttuneet.

Järjestäytynyt yhteiskunta näyttäytyy nuorille pitkälti poliisitoimintana ja nuoriin kohdistuvana kriminaalipolitiikkana. Tämä näkyy esimerkiksi Ranskan lähiökulttuurissa, joissa militantista anarkismista on tullut oikeutettu tapa toimia, Paakkunainen sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että eri maissa ja eri nuorisoryhmillä on hyvinkin erilaisia työttömyysongelmia.

Toimia
tarvitaan

Ilman aktiivisia toimia nuorisotyöttömyys ei kuitenkaan alene. Nuorten työllistymismahdollisuudet vaikeutuvat, kun valtiot leikkaavat budjettialijäämiään kovalla kädellä.

Esimerkiksi Espanjassa nuorisotyöttömyys on kasvanut viimeisen vuoden aikana yli kuusi prosenttiyksikköä.

Suomessa nuorisotyöttömyyden ongelmaan on herätty. Nykyinen hallitus päätti ensitöikseen viime kesäkuussa lisäbudjetista, jossa määrärahoja annettiin nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon.

Maaliskuun kehysriihessä hallitus puolestaan päätti toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuun täysimääräisesti vuodesta 2013 alkaen. Nuorisotyöttömyyden torjumiseksi kohdennettiin myös muita varoja.

Muuallakin on päätetty toimia. Italian pääministeri Mario Monti on esittänyt laajan työreformin, jonka tarkoituksena on muun muassa parantaa nuorten työllistymistä. Euroopan unionin sosialidemokraattien ja sosialistien PES-puolue kampanjoi tänä vuonna Euroopan-laajuisen nuorisotakuun puolesta ja nuorisotyöttömyyttä vastaan.

Olemmeko
30-luvulla?

Euroopan nykytilanteessa on paljon yhtymäkohtia 1930-lukuun. Maanosaa koettelevat pitkittyvät talousongelmat ja paheneva työttömyys. Pikaista ulospääsyä kriisistä ei ole.

Erojakin on. Tuolloin yhteiskunnallinen liikehdintä oli voimakasta esimerkiksi Saksassa ja Suomessa. Saksassa työttömyys kasvoi eri arvioiden mukaan vuoden 1930 15 prosentista yli 30 prosenttiin vuonna 1932.

– Poliittisia seurauksia oli moneen suuntaan. Yksi oli fasististen järjestelmien muotoutuminen, poliittisen historian professori Kettunen sanoo.

Nyt Euroopan "vahvat" maat ovat suhteellisen vakaita. Samaa ei voi sanoa kriisimaista.

Espanjassa yli puolet nuorista on ilman työtä, koko työväestöstä 22,8 prosenttia.

Nuorisotyöttömyys vaivaa
Yhdysvaltoja

Nykyistä ja vuoden 1929 pörssiromahduksesta alkanutta kriisiä yhdistävät kriisien maailmanlaajuiset vaikutukset. Nykykriisissä tämä näkyy nuorisotyöttömyydessä.

Pew-tutkimuslaitoksen mukaan Yhdysvaltojen 18–24-vuotiaista ilman työtä on 46 prosenttia. Luku on suurin sitten vuoden 1948, jolloin tietoja alettiin kerätä.

Myös Yhdysvalloissa ero nuorten ja aikuisten työllisyysasteessa on huima, 15 prosenttia.

Työllisyyserot nuorten ja vanhemman väestön välillä onkin toinen nykyisen talouskriisin erityispiirteitä.

Kari Paakkunainen arvelee, että sukupolvisopimus horjuu jo Suomessa.

– En näkisi, että meilläkään olisi erittäin toimivaa sukupolvisopimusta. Jos mennään Keski- tai Etelä-Eurooppaan, siellä ei voi varmaan puhua sukupolvisopimuksesta lainkaan.

”Tilanne ei
parane”

Näin sanoo myös espanjalainen työtön nuori Patricia López Villalón. Vastakkainasettelu eri sukupolvien välillä on selvä Espanjassa.

– Ihmiset, jotka ovat vallassa, ovat ihmisiä, joilla on työpaikka, puhelimitse Espanjasta tavoitettu Villalón sanoo.

Yksi syy sukupolvien välisen kuilun takana on arvojen erilaisuus. Vuosina 1939–1975 Espanjaa hallinneen diktaattorin Francisco Francon aikana ihmisiä ei koulutettu ymmärtämään kansalaisoikeuksia.

Villalón on ollut kuukauden ilman työtä. Maisterin paperit ovat taskussa, mutta ne eivät takaa mitään. Muutto Etelä-Amerikkaan parempien elinmahdollisuuksien perässä on pohdinnassa.

Espanjalaiset eivät usko, että työllisyystilanne tai muutenkaan elinmahdollisuudet tulevat paranemaan vuosikymmeniin, Villalón sanoo. Päättäjiin ei luoteta.

– Yleinen uskomus on, että poliitikot yrittävät hyötyä kriisistä.

"Tilanne pahenee
koko ajan"

Villalón kertoo, että Espanjassa vallitsee synkkä ilmapiiri. Köyhyys on noussut, ja ihmiset ovat pessimistisiä. Villalón ei ole kuitenkaan havainnut äärioikeiston voimistuneen.

Työttömät ovat turvautuneet vanhempien, sukulaisten ja ystävien tukeen. Ilman niitä väkivalta nousisi nopeasti, Villalón arvelee.

Kuvaavaa Espanjan tilanteelle on, että ennen huonossa asemassa olleita tuhateurolaisia kadehditaan. Tuhateurolaiseksi kutsutaan espanjalaisia nuoria, jotka saavat valmistuttuaan palkkaa tuhat euroa kuukaudessa.

– Tilanne pahenee koko ajan, Villalón kuvailee.

Ihmiset ovat alkaneet pyörittää omaa pikkubisnestä tai suunnittelevat muuttoa ulkomaille, hän kertoo.

– Ihmiset yrittävät olla ajattelematta tulevaisuutta. Yritämme vain selvitä.

"Soinilaiset ja
sosiaalivihreät”

Suomessa tulevaisuudennäkymät eivät ole yhtä synkät.

Suomalaisnuorison suhtautumista työttömyyteen tutkinut Kari Paakkunainen jakaa nuoret kolmeen eri ryhmään: Ensimmäisen ryhmän muodostavat soinilaiset, jotka halajavat kuria ja järjestystä taloon.

Toinen ryhmä koostuu portfolioyhteiskunnan kasvattamista individualisteista, jotka sortuvat epätoivoisiin tekoihin, kun työelämän todellisuus ei vastaa huippuunsa trimmattua mieltä ja ruumista.

Kolmas ryhmä ovat "sosiaalivihreät" nuoret, jotka käyttävät työttömyyden ja joutilaisuuden muun muassa kursseilla ja kirjastoissa opiskeluun.

Paakkunainen kuitenkin muistuttaa, että nämä kolme ryhmää kuvastavat vain niitä nuoria, jotka ovat vastanneet hänen tutkimukseensa työvoimatoimiston sivuilla. Mukana ei ole niitä nuoria, jotka hälvenevät tilastomerkinnöiksi.

Kuilu odotusten ja
kokemusten välillä

Kari Paakkunainen kritisoi ajatusta, että "työ vapauttaisi" nuoret. Hänen mukaansa nuorten tarpeet ja toiveet ovat paljon moninaisemmat kuin vain halu päästä töihin.

Pauli Kettunen puolestaan sanoo, että tällä hetkellä työelämään siirtyvien nuorten odotusten sekä toiveiden ja toisaalta kokemuksien kuilu on suuri.

– Perinteisesti ajateltuna se voi olla yhteiskunnallisen protestin lähtökohta.

Nykykriisissä nuorten materiaalinen asema ei ole kuitenkaan yhtä huono kuin 80 vuotta sitten. Sosiaalijärjestelmät huolehtivat nuorten toimeentulosta, ja kriisimaissa vanhempien tuki on tärkeää.

– Työttömyysturvajärjestelmä oli vähäinen 1930-luvulla, Kettunen sanoo.

Kriisimaissa kuitenkin romutetaan sosiaaliturvaa, ja vanhempienkin säästöt kuluvat aikanaan loppuun. Mitä silloin tapahtuu?

Loppuuko
aika?

Uutistoimisto Bloombergin analyytikkoennusteen mukaan työttömyysaste EU:ssa kasvaa 10,9 prosenttiin tämä vuoden loppuun mennessä. Nuorisotyöttömyydestä ei ole ennusteita, mutta esimerkiksi Espanjan työttömyysasteen arvellaan nousevan 24,1 prosenttiin.

Pauli Kettunen kertoo, että 1930-luvulla nuorisotyöttömyys ei noussut esiin erikoisena ilmiönä.

– Koulutusyhteiskunnassa tilanne on toinen. Kyllähän nuorison merkitys on ollut iso viime vuodenkin protesteissa, kun Suomen ulkopuolelle mennään.

Suomessa protestit ovat olleet pikemmin yksilöllisiä, Kettunen sanoo. Potentiaalia laajempiinkin protesteihin on olemassa.

Mikäli yleinen työttömyysaste ja nuorisotyöttömyys jatkavat kasvuaan, aikapommin aika voi käydä vähiin. Paljon on kiinni siitä, minne paine kanavoituu, jos pommi räjähtää.

Löytyykö nuorille tekemistä vai näemmekö Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kaltaisia kansannousuja? Keksivätkö nuoret itse tien ulos vai kuulemmeko marssivien, univormupukuisten joukkojen askelten voimistuvan kumun?