Puu-Guggenheim – kaikkien hometalojen äiti?

Suomalaisia metsäyhtiöitä on houkuteltu puurakenteisen Guggenheim-museon yhteistyökumppaneiksi. Sponsorisopimuksista ne eivät ole innostuneet.

Guggenheim-esitys on tulossa Helsingin kaupunginvaltuuston päätettäväksi lähiaikoina. Uusin juonenkäänne asiassa on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) halu rahoittaa museon arkkitehtuurikilpailua, jos museo rakennettaisiin puusta. Asiasta kertoi Yle Uutiset keskiviikkona.

– Meillä on samantyyppinen tulokulma kuin kilpailijoilla ilmeisesti, eli ei ole kiinnostusta sponsorointihankkeeseen, metsäyhtiö UPM:n viestintäjohtaja Pirkko Harrela sanoo.

Helsingin Sanomien mukaan samoin ovat todenneet Metsä Wood ja Stora Enso.

Vaikka metsäyhtiöt puhuvat kilpaa jatkojalostamisen ja uusien innovaatioiden puolesta, näkyvimmät toimet ovat olleet tehtaiden supistuksia. Viimeisin on UPM:n Kajaanin sahan ja Heinolan ja Aureskosken jatkojalostustehtaiden myynti tai alasajo.

Puuliiton puheenjohtajan Sakari Lepolan mukaan tilanteessa on ristiriitaa. Metsäkonserneissa paperi hallitsee, ja Lepolan mukaan mekaaninen puoli on edelleen "lapsipuolen" asemassa.

– Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että uutta metsäliiketoimintaa pitää synnyttää, mutta kyllä tässä herää kysymys, kannattaako mitään puuhankkeita aloittaa.

Myös puurakentamisen professori Pekka Heikkistä tilanne hämmentää.

– Kansalaisena ihmettelen, että puhutaan puurakentamisen noususta, mutta samalla tulee koko ajan näitä ikäviä uutisia.

"Outo ja
paradoksaalinen juttu"

Hieman yllättäen Heikkinen ei silti näe erityistä perustetta sille, että metsäyhtiöt avustaisivat museohanketta.

– Miksi puuteollisuuden pitäisi rahoittaa uutta taidemuseota? Eihän terästeollisuuttakaan vaadittu rahoittamaan Kiasmaa, Heikkinen tuhahtaa.

Esimerkiksi puurakentamisen puolesta puhunut MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila uskoo toisaalta, että "lippulaivahanke" herättäisi huomiota globaalisti Suomea kohtaan metsäteollisuusmaana.

– Metsäteollisuudessa on menty vuosikymmen alakuloisesti. Kilpailukyky on heikentynyt Ruotsiinkin verrattuna, ja uutta yritystoimintaa tarvitaan Suomeenkin. Ei tämä saa olla pelkkää säästämistä ja leikkaamista.

– Minusta tämä on outo ja paradoksaalinen juttu, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo hänkin.

Merenrannassa
paljon riskejä

Rakennusliiton Harjuniemen mukaan suurin ongelma olisi silti sijainti. Puumuseo merenrannalla nostattaa karvat pystyyn. Kyse ei ole wau-efektistä.

– Meren rannassa iso puurakennus on melkoinen riski. Tässä ladataan suuria elinkaarikustannuksia rakennuksen ylläpidolle. Vähän ihmettelen TEM:n linjausta, vaikka muuten kannatan hanketta.

Harjuniemeä pelottavat myös Jätkäsaaren puurakenteiset kerrostalot.

– Erilaisina myötämateriaaleina puu sopii hyvin, mutta julkisivun ja perusteiden kanssa olisin aika varovainen. Oikeasti puu ja betoni eivät riitele keskenään, ja tällaisen talon suhteen miettisin terästä ja betonia, jotka kestävät aikaa.

Heikkinen on toista mieltä.

– Jo viidessä hallitusohjelmassa puurakentamisen kehittäminen on ollut mukana. Tämä (TEM:n tuki) olisi ilahduttava ja konkreettinen osoitus puurakentamisen merkityksestä Suomessa. Nyt annettaisiin vielä rahaa – eikö nyt kannattaisi toimia valtiovallan toiveen mukaisesti.

Harjuniemi ymmärtää, mikseivät metsäyhtiöt ole innostuneet puu-Guggenheimista.

– Kun metsäteollisuus on vaikeuksissa, sille halutaan löytää uusia markkinoita. Ne sysäisivät mielellään tämän (materiaaliriskin) rakennusteollisuuden harteille, jolla on muutenkin laatuongelmia.

Riittääkö suomalaisia
tekijöitä?

Taloussanomien haastattelemat asiantuntijat uskovat, että riittävästi puurakentajia löytyisi kyllä kotimaasta. Puu-Guggenheimia ei sentään rakennettaisi vierastyövoimalla, vaikka konsepti on tuontitavaraa.

Vastaavanlaisesta hankkeesta ei toisaalta ole kokemuksia. Puurakentamisessa Suomen sanotaan olevan Keski-Eurooppaa jäljessä, vaikka kiriikin.

– Tekijöitä on tarpeeksi, eivät rakennukset ole jääneet ennenkään tekemättä tekijöiden puutteen takia. Musiikkitalonkin puuosat ovat suomalaisten kirvesmiesten tekemiä, Rakennusliiton Harjuniemi vakuuttaa.

– Puurakentamisessa on valtavat mahdollisuudet, loistavat raaka-aineet, ja osaamista on alalla. Ei meillä ole resursseja tehdä maailman upeinta teräs- tai lasirakennusta, mutta puurakennuksessa se olisi mahdollista, MTK:n Marttila sanoo.

Espanjan Sevillan Metropol Parasolin tapaista huutomerkkiä ei Heikkisen mielestä pidä Katajanokan rantaan haikailla.

– Eikö museossa ole tärkein sisältö, eikä ulkoasu. Sitä paitsi Suomessa on jo lukuisia hyviä esimerkkejä hienoista julkisista puurakennuksista. Aina ei kannattaisi huutaa apua ulkomailta.