Kirjaudu ▼
 

Piti tulla väliaikainen vero – jäi pysyväksi

Heini Karjanmaa
Piti tulla väliaikainen vero – jäi pysyväksi
Hallitus perustelee vastaleivottua solidaarisuusveroa sillä, että vero on väliaikainen ja tarpeen vaikeina aikoina. Onko väliaikainen vero kuitenkin tullut jäädäkseen? Näin on käynyt aiemmin.
24.3.2012 06:01
Saara Vartiainen
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kiistelty solidaarisuusvero on yksi uudistuksista, jotka hallitus hyväksyi kehysriihessään. Vero herätti ennakkoon eripuraa siitä, kertyykö siitä valtion kassaan rahaa vai pelkkää symboliikkaa. Uusi vero kohdistuu yli 100 000 euron vuositulot tienaaviin kansalaisiin, ja heitä on Suomessa rajallinen määrä.

Solidaarisuusveron läpimenoa lienee edesauttanut se, että veron on tarkoitus olla väliaikainen.

Mutta kun vero on kerran asetettu, raaskitaanko siitä enää luopua, vai jääkö vero pysyväksi? Se ei olisi ainutkertaista Suomen historiassa.

Esimerkiksi nykyiset autovero ja ajoneuvovero ovat alunperin väliaikaisia veroja. Ne ovat täysissä voimissaan tänä päivänä.

Autovero astui ensi kerran voimaan vuonna 1958 yhden vuoden väliaikaisena verona. Kun eduskunta silloin hyväksyi lain, se ilmoitti Autoliiton mukaan "edellyttävänsä, että vero on vain tilapäinen ja valtion senhetkisestä poikkeuksellisen kireästä rahatilanteesta johtuva".

Verosta oli tarkoitus pyrkiä luopumaan etenkin halvemman hintaluokan ajoneuvojen osalta heti, kun valtiontalous antaa siihen mahdollisuuden. Autoveron kantoa kuitenkin jatkettiin pätkä pätkältä, kunnes siitä tuli pysyvä 1960-luvun lopulla, kertoo Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen.

Myös ajoneuvovero on soljunut autoilijoiden arkeen pikku hiljaa. Niemisen mukaan vuonna 1976 ajoneuvoveroa maksettiin niin sanottuna tarraverona. Sen jälkeen vero jäi pois käytöstä, kunnes vanha konsti keksittiin uudelleen lamavuosina. Vuonna 1994 astui voimaan niin sanottu auton käyttömaksu eli ajoneuvovero. Perusteena oli autoveron tuoton alentuminen sen jälkeen, kun uusien autojen autoveroa oli laskettu edellisenä vuonna.

Eurokriisin tuomat
korotukset voivat pysyä

Suomen Yrittäjien veroasiantuntijoiden mukaan yrittäjiin ei ole viime vuosina kohdistunut merkittäviä uusia veroja, jotka olisi ensin asetettu väliaikaisiksi, mutta muutettu sitten pysyviksi.

– En muista, että sellaisia olisi ollut, sanoo Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki.

Kurjen mukaan asiaan on vaikuttanut valtiosääntöoikeudellinen muutos muutos 1990-luvun alussa. Ennen vuoden 1992 syyskuuta voimassa ollut valtiosääntö kannusti säätämään uuden veron aluksi väliaikaiseksi, koska yksivuotisen verolain säätämiseen riitti yli 50 prosentin äänten enemmistö eduskunnassa. Jos verosta haluttiin pysyvä, tarvittiin 2/3-enemmistö.

Silloisen muutoksen tavoitteena oli, etteivät säätämisjärjestykseen liittyvät näkökohdat enää vaikuttaisi siihen, säädetäänkö jokin uusi verolaki pysyvänä vai yksivuotisena.

Myös Veronmaksajain keskusliiton pääekonomistin Minna Punakallion mukaan väliaikaiseksi säädetyt verot ovat olleet hyvin harvinaisia viime vuosina.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

– Toisaalta Kreikassa, Espanjassa ja joissakin muissa Euroopan maissa on viime vuosina käytetty väliaikaista tuloveronkiristystä säästötalkoissa yhtensä keinona, Punakallio sanoo.

Punakallion mukaan kiristykset ovat lähtökohtaisesti vain määräaikaisia, mutta riskinä voi olla kiristysten jääminen pysyviksi.

Säilyykö
solidaarisuusvero?

Helsingin yliopiston taloushistorian professori Sakari Heikkisen mukaan vielä ei pysty arvioimaan, voisiko solidaarisuusverosta tulla pysyvä.

– Onhan julkisuudessa esitetty aika selkeä tavoite, että se olisi väliaikainen, Heikkinen sanoo.

Aikaisemmin verotuksessa on kuitenkin yleensä "poljettu yhteen suuntaan".

– Verotushistoriassa uuden veron säätäminen on ollut aika paljon helpompaa kuin veron poistaminen. Lisäeuroille on aina löytynyt käyttöä. Mutta varmasti niitäkin veroja on, joita on myöhemmin poistettu.

Heikkisen mukaan historiassa uusia veroja on usein asetettu suurissa murrosvaiheissa, kun rahaa on todella tarvittu.

Ensimmäisen maailmansodan ja Suomen itsenäistymisen jälkeen asetettiin tulovero. Toisen maailmansodan aikana otettiin käyttöön arvonlisäveron edeltäjä liikevaihtovero. Se muuttui arvonlisäveroksi vuonna 1994.

– Näissä tilanteissa on yleensä haalittu kaikki mahdollinen, mitä on keksitty. Tulitikkuvero, tupakkavero, kaikkea tällaista, Heikkinen luettelee.

24.3.2012 06:01
Saara Vartiainen
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (482)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 49
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Eikö voitais välillä leikata menoja... Ihan oikeesti?
Anonyymi: Joooooooooo 24.3.2012 6:16

Anonyymi
Jos tulot menee vähän yli 100 k?, niin kannattaa varmaan miettiä miten tuloja ottaa vastaan, jottei tarvii maksaa tälläistä raippaveroa.
Anonyymi: Verosuunnittelu 24.3.2012 6:23

Anonyymi
Kehysneuvottelujen päätöksissä näkyy Jutan kädenjälki ja Jyrki on ollut yes-miehen osassa. Se siitä tuli, kun pääasia hallitusneuvotteluissa oli päästä pääministeriksi hinnalla millä hyvänsä. Nyt sitten saa raahata kaappia sinne minne Jutta osoittaa. Jyrkihän on ollut tiukasti tasaverojen kannalla. Nyt verovaikutukset suunnattiin progressiivisen tuloveron puolellekin. Tuloveron indeksitarkistuksen poisjättäminen vaikuttaa nyt euroissa eniten hyvätuloisten verojen kiristymiseen. Jyrkihän vv-ministerinä antoi tuloveron helpotukset, siis eurot juuri hyvätuloisille.
Ja kompromissina Jutta sai tasaveroisen alv:n korotuksen puserretuksi 1 %-yksikköön.
Työmarkkinajärjestöt tekivät myös suurtyön. Veivät tekemänsä sopimuksen Jyrkille näyttäen paikan mihin tulee allekirjoitus.
Anonyymi: Näin se meni ja mene 24.3.2012 6:29

Anonyymi
Lampaat määkivät.
Anonyymi: Lammas tekee mitä is 24.3.2012 6:31

Anonyymi
Otetaan yhdysvallat esim. kohteeksi lyhyesti.
Siellä kunnat ovat niin ylivelkaantuneet 0 korkopoliitkasta että velan takaisin maksu ylittää koron hoitokulut, investoinit ovat jäissä ja ansiot putoaa.




150 miljoonaa yksityistä ihmistä elättää 50 miljoonan ihmisen syrjäytymistä, tästä porukasta vain 10% tulee omalla palkalla toimeen loput on ajautumassa ulosotton piiriin.






Tämä FED:in 0 korko poliitikka vaikuttaa eu alueelle ja suomeen 1 / 1 EKP:n 0 koroko poliitikalla.
Toisin sanoen velalliset menettä velka omaisuutensa ja seteliraha lakkaa olemasta hyperinflaatioon.
Anonyymi: Teit niin tai näin l 24.3.2012 6:34

Anonyymi
Vuokralaisen asemaa ei kehysneuvotteluissa parannettu vuokranantajan vuokratulosta maksaman pääomatuloveron maksajana. Vuokraisäntähän määrittää asunnon tuottotavoitteen. Menopuolelle hän laskee myös vuokratulosta maksamansa veron. Nythän se on 30 tai 32 prosenttia. Siis vero sisältyy vuokraan ja vuokralainen maksaa sen. Vuokraisäntä vain tulouttaa sen verottajalle. Jo on aikoihin eletty, kun pääomaton joutuu maksamaan pääomatuloveroa.
Anonyymi: Vuokra hirmuinen 24.3.2012 6:44

Anonyymi
Onhan kiinteistöverokin väliaikainen.
Anonyymi: jåå 24.3.2012 6:45

Anonyymi
Niin se piti olla eläkkeiden taitettu indeksi vain väliaikainen. Nyt sitä ei saa kukaan ennalleen vaikka vähän joka puolue lupasi sen korjata ennen vaaleja. Lipposen hallitus sen pysyväksi määräsi kuten nyt SDP ajoi solidaariveroa. Eli pysyväksi jäänee ja ainoastaan nimi saattaa muuttua.
Anonyymi: Pitkämuistinen 24.3.2012 6:46

Anonyymi
Muinoin veroja oltiin valmiit maksamaan kun ne menivät suomalaisten omiin velkoihin ja muihin kuluihin.

Nyt verojen maksun valmius on romahtanut ja katkeruus,jopa raivo,kasvaa koska verovarat menevät sivullisille.

Homma kehittyy pikavauhtia niin että luokitus romahtaa liiasta velanotosta jota käytetään europankkien kreikka-saatavien maksuun.
Senjälkeen korkomenot tuplaantuvat ja edessämme on sama kreikka-ilmiö.
Meille ei solidaarisuutta tipu,eikä lisää velkaakaan.
Solidaarisuusvero on kosmetiikkaa.Aivan sama peritääkö sitä vai ei.Todellinen ongelma on ettei kansantaloudessamme ole enää tuotantopohjaa.Pääosa tuotannostamme on siirretty ulkomaiseen omistukseen ja ulkomaille.
Anonyymi: tuleva ulkosuomalain 24.3.2012 6:47

Anonyymi
Uskoisin, että on tullut jäädäkseen. Luulisin, että kun hallitus selvisi vähäisin kolhuin näissä veromuutoksissa, myös tässä solidaarisuusverossa. Tämän veron nimeä tullaan muuttamaan ja tulee koskemaan laajempia piirejä tulevaisuudessa. Mutta olisiko aika etsiä Suomi-veneen todelliset vuotokohdat ja pyrkiä tukkimaan ne, ettei veneemme uppoa. Sitten vähän eri veroon. Sain TV-maksulaskun ja liitteenä muistutus YLE-verosta. "Sinun ei tarvitse tehdä mitään", kun saat tulevana vuonna YLE-verolaskun. Tätä veroa en käsitä. Vero määritetään joko tulosta tai omaisuudesta, mutta mistä YLE-verossa on kysymys? Olisiko aika ryhtyä kansankiihottajaksi ja saada tästä tuomio ja ulosotto YLE-veron maksamattomuudesta
Anonyymi: Nimetön 24.3.2012 6:48
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 49
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

22.12. Tämän takia saudit antoivat öljyn romahtaa
22.12. Leipä kallistuu – Venäjä rajoittaa jo viljan vientiä
22.12. Mikä rupla? Bitcoin on romahtanut liki 60 %
22.12. Kahvia, viinaa ja sauvakävely – tätä on suomalaisuus ulkomaalaisille
22.12. Digitoday Ydinvoimayhtiön tietokoneisiin murtauduttiin Etelä-Koreassa
22.12. Ilta-Sanomat Fennovoima hakee ympäristölupaa ydinvoimalaitokselle
22.12. HS Ilmavoimien viimeiset Suomessa tehdyt koneet myytiin
22.12. FT hehkuttaa "ale-metropolista": "Kuin Veljekset Keskinen"
22.12. Öljyn toinen nousupäivä katkesi
22.12. Eurokuluttajat hieman luottavaisempia
22.12. Ruuhkaa pukkaa: parkkipaikka täytettiin paketeilla
22.12. Näin kinkkuraja jakaa Suomen
22.12. Digitoday USA:sta lukuja: Yli miljoona luottokorttia kopioitiin kassoilla
22.12. Ilta-Sanomat Tullille tappio oikeudessa Jaguar-tapauksessa
22.12. Kilpailu vapautuu: Finrail irti VR:stä
22.12. Ex-ministeri: Venäjä tippuu roskalainaluokkaan
22.12. Rikkaat venäläiset etsivät turvapaikkaa: viisumit +69 %
22.12. Öljyn hinta vauhdittaa energiaosakkeita pörsseissä
22.12. Öljy nousee toista päivää putkeen
22.12. Ruplakriisi kaatoi ensimmäisen venäläispankin
22.12. Rupla vahvistunut selvästi – yritykset valmistautuvat veropäivään
22.12. Kuinka suuri on Suomen julkinen sektori?
22.12. Putinin huolet helpottavat – Rosneft sai maksettua velan
22.12. Hopeavuoren kullasta lupaavia tuloksia
22.12. Wärtsilä toimittaa 11 voimalaa venäläistehtaille
22.12. Kreikan pääministeri lupaa oppositiolle vaaleja
22.12. PAM: Viidennes vähentää ravintolakuluja jouluna
22.12. Digitoday Snapchat teki häijyn tempun Lumia-käyttäjille
22.12. Tämän verran asunnonostajan kannattaa nyt tinkiä pyyntihinnasta
22.12. Efore nimitti uuden toimitusjohtajan
Asiakastieto

Yhteistyössä