Toimitusjohtajien erorahat – miljoona käteen ja vapaalle
Lehtikuva
Suurten yhtiöiden toimitusjohtajia hellitään palkkojen ja kannustimien lisäksi muhkeilla erorahoilla, joista tavallinen palkansaaja voi vain uneksia. Taloussanomat selvitti, mitkä yritykset maksavat avokätisimpiä lähtökorvauksia.
16.3.2012 06:01
237
Taloussanomien keräämistä tiedoista käy ilmi, että kultainen kädenpuristus sisältyy kaikkiin nykyisiin johtajasopimuksiin suuryrityksissä. Suurimmat erorahat ovat yli kaksi miljoonaa euroa, pienimmätkin satoja tuhansia.
Noin kahden miljoonan euron erorahan saisi tarvittaessa metsäyhtiö UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen. Tapio Kuulan, valtionyhtiö Fortumin toimitusjohtajan eroraha olisi 1,4 miljoonaa euroa.
Myös Nesteen Matti Lievosen ja metsäyhtiö Stora Enson Jouko Karvisen lähtötuskaa lievittäisi noin miljoonan eroraha. Miljoonakerhossa on useita suuryhtiöiden toimitusjohtajia.
Viime vuonna suurin eroraha oli tiettävästi 1,9 miljoonaa euroa. Sen maksoi heikosta kannattavuudesta kärsinyt teräsyhtiö Outokumpu Juha Rantaselle. Rantasen lähdön jälkeen Outokumpu pienensi johtajapalkkojaan.
Tervetulorahaa tuli
jo kättelyssä
Jos Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen erotettaisiin, valtionyhtiö maksaisi hänelle vuoden palkkaa vastaavan summan, noin 612 000 euroa, irtisanomisajan palkan lisäksi.
Taloustiedot
Tietotekniikan palveluyritys Tiedollakin erottaminen korvattiin avokätisesti. Viime vuonna Hannu Syrjälä tienasi neljän kuukauden töistä yli 1,2 miljoonaa euroa.
Kun yhtiön uusi toimitusjohtaja Kimmo Alkio aloitti tehtävässä marraskuussa, hän sai jo alkajaisiksi kertakorvauksena 100 000 euroa. Erorahan osalta Tiedon uusi johtajasopimus on silti vertailun tiukin: luvassa olisi vain kuuden kuukauden korvaus.
– Ahneudella ei todellakaan ole äärtä eikä rajaa, jos pelkkä työn aloittaminen edellyttää 100 000 euron kertakorvausta. Se ei myöskään osoita erityisen suurta sitoutuneisuutta yritykseen, emeritusrehtori, sosiaali- ja terveysministeriön eläkkeelle jäänyt ylijohtaja Tarmo Pukkila sanoo.
– Tästä ei olekaan pitkä matka Finnairin tilanteeseen, jossa johtajia sitoutettiin rahalla pysymään yhtiön töissä.
Huono tulos,
paljon rahaa
Nokia julkistaa tietonsa vasta toukokuussa. Toimitusjohtaja Stephen Elopin eroraha vuoden 2010 palkkatiedoilla olisi noin 1,6 miljoonaa euroa, bonukset päälle. Sama oikeus säilyisi määräysvallan muuttuessa, esimerkiksi yritysostossa. Nokialla change of control -ehto oli ainoana kirjattuna johtajasopimukseen.
– Tavallisen palkansaajan ja kansalaisen näkökulmasta johtajien erorahat eivät ole tästä maailmasta. Jos johtaja on vuosia nauttinut miljoonien vuosituloista, johtajalle maksettava miljoonankaan eroraha tuntuu tuskin saajastaan erikoisemmalta, Pukkila sanoo.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Aiheellista olisi Pukkilan mukaan kysyä, mihin johtajien erorahoja tarvitaan. Tarvittaisiin myös puolueetonta tietoa siitä, mitä yritysten kannalta myönteistä erilaisilla johtajien ylimääräisillä palkkioilla on saatu aikaan.
– Jos yritys irtisanoo johtajan, kyse lienee johtajan epäonnistumisesta. Miksi epäonnistumista pitäisi palkita erorahalla? Toisin kuin tavallisilla palkansaajilla johtajien erorahoissa kysymys ei ole toimeentulosta. Jos johtajat tarvitsevat erorahoja, sitä suuremmalla syyllä niitä tarvitsevat tavalliset palkansaajat.
Eropaketit eivät kuulu
tavallisiin työsopimuksiin
Irtisanomiskorvauksena toimitusjohtajille maksetaan tyypillisesti 12–18 kuukauden palkka. Tavalliselle työntekijälle laki tai työehtosopimukset eivät velvoita maksamaan erorahaa, toisin kuin monissa muissa EU-maissa.
Jotkut suuryhtiöt ovat maksaneet eropaketteja julkisuutta saaneissa joukkoirtisanomisissa.
Suuret erorahat eivät ole valtionyhtiöissä valtio-omistajan ohjeiden vastaisia. Ohjeet ovat nykyisin varsin väljät.
Toimitusjohtajan erokorvauksessa ”noudatetaan yleistä käytäntöä tai sitä lähellä olevia ratkaisuja”. Ohjeena on 12 kuukauden irtisanomisajan palkka ja vuoden palkkaa vastaava kertakorvaus.
Valtio-ohjauksesta vastaava ministeriö valmistelee parhaillaan uutta ohjeistusta johdon palkitsemisesta ja etuuksista.
| Suurimpien yhtiöiden toimitusjohtajien erorahoja | ||
|---|---|---|
| Yhtiöt, toimitus / konsernijohtaja* | Irtisanomiskorvaukset 2011 vuosipalkkojen mukaan** | Irtisanomiskorvaus kuukausina**** |
| UPM, Jussi Pesonen | 2 068 000 | 24 |
| Nokia, Stephen Elop | 1575000*** | 18 |
| Fortum, Tapio Kuula | 1 430 000 | 18 |
| Rautaruukki, Sakari Tamminen | 1 305 000 | 24 |
| Elisa, Veli-Matti Mattila | 1 238 000 | 24, vähennettynä irtisanomisajan palkalla |
| Stockmann, Hannu Penttilä | 1 209 000 | 12 + 12, jos ei siirtynyt eläkkeelle |
| Nordea, Christian Clausen | 1 163 000 | 12, voidaan lyhentää uuden toimen takia |
| Kone, Matti Alahuhta | 1 083 000 | 18, sisältää irtisanomisajan palkan |
| Stora Enso, Jouko Karvinen | 1 081 000 | 12 |
| Sampo, Kari Stadigh | 1 053 000 | 18 |
| Neste, Matti Lievonen | 1 005 000 | 18 |
| Wärtsilä, Björn Rosengren | 900 000 | 18 |
| Metso, Matti Kähkönen | 629 000 | 18 |
| Finnair, Mika Vehviläinen | 612 000 | 12 |
| Sanoma, Harri-Pekka Kaukonen | 606 000 | 12, määräaikainen kilpailukielto |
| Outokumpu, Mika Seitovirta | 540 000 | 12 |
| YIT, Juhani Pitkäkoski | 534 000 | 12 |
| VR, Mikael Aro | 505 000 | 12 |
| Itella, Jukka Alho | 353 000 | 9 |
| Tieto, Kimmo Alkio | 250 000 | 6 |
| * Koottu henkilöstömäärällä mitattuna suurimpia pörssiyhtiöitä ja valtio-omisteisia yhtiöitä, jotka julkistaneet 2011 palkkatietonsa | ||
| **Ei sisällä irtisanomisajan palkkaa eikä mahdollisia tavoitebonuksia | ||
| ***Peruspalkka vuonna 2010, hallitus tarkastaa vuosittain | ||
| **** Ehtona kaikissa, että yhtiö irtisanoo sopimuksen | ||
| Lähde: Lähteenä käytetty yhtiöiden vuosikertomuksia, raportteja johdon palkoista ja palkkioista ja yhtiöiden viestintää | ||
Oikaisu 16.3. Jutussa mainittiin virheellisesti Outokummun Rantasen toimineen toimitusjohtajana neljä kuukautta. Hän toimi tehtävässä vuodesta 2005.
