Kirjaudu ▼
 
Juuri nyt Stockmann aikoo sulkea Seppälät Venäjällä – Hobby Hallin etäkaupalle etsitään uutta omistajaa

Vakuussopimus kuin kylmän sodan valtiosalaisuus

Heini Karjanmaa
Vakuussopimus kuin kylmän sodan valtiosalaisuus
Mennyttä aikaa muistellaan kaiholla, mutta kyllä sitä osataan nykyäänkin. Kreikan kanssa tehdyn vakuussopimuksen salaaminen on ainutlaatuinen tapaus Suomen historiassa – ainakin yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.
11.3.2012 06:01
Toivo Martikainen
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Suomen hallituksen päätös salata Kreikan ja kreikkalaisten pankkien kanssa tehty vakuusjärjestely on kritisoitu laajalti.

Muun muassa useat kansanedustajat, oikeusoppineet ja tiedonvälityksen ammattilaiset ovat arvostelleet päätöstä sanoen, että se vaarantaa demokratian toteutumisen.

Kyseessä ei ole kuitenkaan ensimmäinen kerta Suomen historiassa, kun hallitus salaa totuuden kansalaisilta. Aivan vastaavanlaista virallisen sopimuksen salaamista ei ole kuitenkaan aiemmin nähty.

– Tällaista vastaavaa ei löydy Suomen historiasta. Nythän käytetään verovaroja, ja valtiopäivät hyväksyvät tämän, Turun yliopiston poliittisen historian professori Timo Soikkanen sanoo.

Soikkasen kollega, Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Seppo Hentilä on samaa mieltä.

– Salattuja valtiosopimuksia on vaikea löytää Suomen historiasta. Sopimuksethan ovat yleensä sen tyyppisiä, että ne ovat julkisia, Hentilä sanoo.

Myös 1990-luvun pankkikriisiä laajasti tutkinut toimittaja Timo-Erkki Heino sanoo, ettei edes 1990-luvun synkimpinä lamavuosina pystytty salaamaan kansalaisilta tämän mittaluokan tietoja. Heino sai viime vuonna valtion tiedonjulkistamispalkinnon.

Kun asiantuntijat pinnistelevät aikansa, mieleen muistuu yksi Kreikka-sopimuksen kaltainen esimerkki salatusta valtiosopimuksesta.

Salainen Efta-kirje
Neuvostoliitolle

Jossain määrin vastaava tapaus löytyy vuodelta 1960. Tuolloin Suomi hakeutui Euroopan vapaakauppajärjestö Eftan liitännäisjäseneksi, mutta Neuvostoliitto suhtautui asiaan kielteisesti.

Presidentti Urho Kekkonen sai asian sovituksi niin, että Suomi myönsi Neuvostoliitolle samanlaisen suosituimmuusaseman kuin Efta-maille.

Eftan säännöt eivät kuitenkaan olisi sallineet Suomen liittymistä, jos Neuvostoliitolle myönnetty sopimus olisi ollut julkinen. Asia päätettiin hoitaa salaisesti.

– Efta-sopimus tulee lähelle Kreikka-ratkaisua. Silloinen kauppaministeri Ahti Karjalainen allekirjoitti 24. marraskuuta vuonna 1960 Neuvostoliitolle lähetetyn salaisen kirjeen, jolla Suomi myönsi Efta-edut myös Neuvostoliitolle, Turun yliopiston Timo Soikkanen sanoo.

Hänen mukaansa virallisesta Efta-sopimuksesta tehtiin tahallaan vaikeaselkoinen. Myös sopimuksen yksityiskohdat jätettiin epäselviksi, jotta totuus ei paljastuisi. Karjalaisen kirje paljastui vasta vuosikymmeniä myöhemmin 1990-luvun lopulla.

– Tästä Neuvostoliiton suosituimmuusasemasta ei tehty virallista salauspäätöstä ja länsikin varmaan tiesi siitä, mutta sopimus kirjoitettiin tietoisesti niin epäselväksi, ettei totuus selvinnyt siitä, Soikkanen sanoo.

Menettelyn laillisuudesta on vielä nykyäänkin vaikeaa saada selkoa.

– En tiedä, oliko tämä lainmukainen menettely. Se oli näin miten se oli. Siinä oli salailua, mihin valtiovalta osallistui, Soikkanen sanoo.

Kreikka-vakuuksien salaus
kuin Kekkosen niksikirjasta

Efta-sopimus ja salainen Neuvostoliitto-kirje eivät ole Suomen historian ainoat salatut valtiolliset päätökset. Historioitsijoiden mukaan asioiden todellisen luonteen piilottelu kuului keskeisesti esimerkiksi Urho Kekkosen toimintatapoihin.

– Kekkosellahan oli sellainen toimintakulttuuri idänsuhteissa, että hän teki Leonid Brežnevin ja kumppanien kanssa keskustellessaan itselleen omat muistiot, joita hän ei näyttänyt edes pääministerille. Toinen kovastikin eri sisältöinen versio valtiovierailusta tuotiin sitten julkisesti esiin, Helsingin yliopiston Seppo Hentilä sanoo.

Arkailu Neuvostoliiton suhteen vertautuu kohtalaisen hyvin nykypäivään. Kreikka-sopimuksen salaamista on perusteltu julkisuudessa sillä, että se on sopimuksen toisen osapuolen tahto. Perustelu on tuttu menneiltä vuosikymmeniltä.

– Ainahan vedotaan siihen, että toinen osapuoli ja sen intressit vaarantuisivat. Esimerkiksi sitä, että kaikki Neuvostoliittoa koskevat arkistot olivat meillä kiinni aina 1990-luvulle saakka, perusteltiin pelolla Neuvostoliiton loukkaantumisesta, Hentilä sanoo.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Muita asiantuntijoiden mieleen muistuvia salailuesimerkkejä ovat Suomen ja Saksan sotilasjohdon keskinäiset "välipuheet" yhteistä hyökkäystä Neuvostoliittoon suunniteltaessa. Myös Neuvostoliiton kanssa käydyt rauhanneuvottelut salattiin eduskunnalta keväällä 1944.

Kaikkein karuimmassa esimerkissä Suomi ei kuitenkaan ollut sopimusosapuolena, vaan pelinappulana. Saksan ja Neuvostoliiton solmiman Molotov–Ribbentrop-sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa Suomi liitettiin Neuvostoliiton etupiiriin, mikä osaltaan johti talvisotaan.

1990-luvun pankkikriisikin
oli salaisuuksia täynnä

Myös lähihistoriasta löytyy merkittävien päätösten salailua. Suomessa 1990-luvun alussa riehunut lama näkyi selvimmin pankkikriisinä. Siinäkään ei pelattu avoimin kortein.

Pankkikriisiin liittyviä salaisia sopimuksia tutkineen Timo-Erkki Heinon mukaan kriisi oli jälkikäteen tarkasteltuna yleisesti niin kiistanalainen aihe, että osa salaamispäätöksistä johtui puhtaasti halusta hillitä julkista keskustelua.

– Pankkikriisi oli niin kuuma peruna, että kaikki sitä koskeva materiaali haluttiin pitää salaisena, Heino sanoo.

Heino itse haki erityistilintarkastusasiakirjoja pankeilta, jotka liitettiin kriisin yhteydessä perustettuun Suomen Säästöpankkiin – lopulta aina korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO) asti.

KHO päätti, ettei asiakirjoissa ollut mitään salattavaa ja ettei salaamispäätös ollut perusteltu. Salaamisia oli selitelty liikesalaisuuksien varjelemisella, mutta pankkeja, joiden liikesalaisuuksia papereissa olisi voinut olla, ei enää ollut edes olemassa.

– Salailun motiiveista on mahdotonta sanoa. Oletan, että se oli ennen kaikkea osoitus virkamiesten yleisasenteesta, että kaikki tällaiset sopimukset pidetään salattuina, Heino sanoo.

Valtiosopimuksen salailu
hyvin harvinaista

Se, että asiantuntijoiden on vaikea muistaa Suomen historiasta muita salailtuja valtiosopimuksia, puhuu selvää kieltä. Kreikka-sopimuksen salaaminen on lähes ennenkuulumatonta.

Kiistan ytimessä on julkisuuslaki, jonka pääsääntönä on viranomaisasiakirjojen lähtökohtainen julkisuus. Asiaa ei muuta se, että toinen sopimusosapuoli – tässä tapauksessa kreikkalaiset pankit – toimivat yksityisellä sektorilla. Pankit eivät voi sanella, kuinka Suomen lainsäädäntö toteutuu tai ei toteudu.

– Koko maailma on liikesalaisuuksia täynnä, mutta tämä on täysin eri asia. Pitää aina erottaa julkinen ja yksityinen. Se, mikä syntyy julkisen viranomaisen toiminnasta, on aina lähtökohtaisesti julkista, Seppo Hentilä sanoo.

Timo-Erkki Heimon mukaan 1990-luvun pankkikriisin ja muiden vastaavien tapauksien kohdalla käydään jatkuvasti keskustelua siitä, onko liiketaloudellinen intressi asiakirjojen julkisuutta tärkeämpää.

Kreikka-tapauksessa asia on kuitenkin yksiselitteinen. Suomen valtiota julkisuuslaki velvoittaa, ja päätöksen salaamiselle pitää olla erittäin vahvat perusteet. Hentilän mielestä sellaisia ei ole esitetty tähän mennessä.

– Valtiovarainministeriön soisi noudattavan julkisuuslakia tässä Kreikka-sopimuksessa. Tässä sidotaan kansanedustajat ja sitä kautta kansalaiset melkoisiin vastuisiin, Hentilä sanoo.

11.3.2012 06:01
Toivo Martikainen
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (226)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 23
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Suomi sai nimet vakuussopimukseen. Sopimus on pakko salata, koska muuten kansa saisi tietoonsa kuinka typerä sopimus Suomen kannalta on tehty. Sopimuksessa lukee että mikäli Kreikka ei maksa velkojaan muille maille, Suomi maksaa ne kaikki viimeistä killinkiä myöten. Kyllä kreikkalaiset nauraa, Suomella oli sisäpoliittisista syistä pakko saada nimi johonkin paperiin, ja Suomelle kelpasi paperi kuin paperi... Kukaan muu ei sellaista paperia halunnut, koska kukaan ei sitä ymmärtänyt ja jotka jotain ymmärsivät tajusivat heti että vakuuksien vaatija joutuu vaikutuksista MAKSAMAAN!! Kyllä se paperi vielä ulos pullahtaa, on sen verran ison luokan jutusta veronmaksajien kannalta kysymys. Salailu vain pahentaa päättäjien tilannetta tässä sotkussa.
Anonyymi: paperi tulee julki.. 11.3.2012 6:30

Anonyymi
Ne, joita tämän aihepiirin uutinen kiehtoo, voivat ihmetellä tätäkin kenties:

scribd.com/fullscreen/84832911

ISDA:n sivuilta löytyy kanssa. Preliminäärilistalle on menossa ihan mukava potti, jääköhän nettopositiot 3 miljardiin?
Anonyymi: Sähköasentaja 11.3.2012 6:32

Anonyymi
Urpopippalo saunan taakse.
Anonyymi: roosna 11.3.2012 6:42

Anonyymi
Tähän top secret:iin löytyy vastaus täältä ihmeelisestä netistä miksi se salattiin.




Ette tiedä mikä lasku teitä odottaa.
Länen ''ekonomia on heikko'' ja viellä heikompi suomessa mitä muualla, uskokaa jo että tämä on lännen maailman loppu jona sen olette oppinut tuntemaan.
Anonyymi: Elämäni kevät, velka 11.3.2012 6:44

Anonyymi
Ne, joita tämän aihepiirin uutinen kiehtoo, voivat ihmetellä tätäkin kenties:

scribd.com/fullscreen/84832911

ISDA:n sivuilta löytyy kanssa. Preliminäärilistalle on menossa ihan mukava potti, jääköhän nettopositiot 3 miljardiin?




HÖPÖ HÖPÖ JA VIELLÄ HÖPÖ.
Älä levitä valheita, tuo sivusta on skeidaa.
Siinnä ei ole mitään rakentavaa argumettia sinun 3 miljardille, se summa on aivan jotain muuta.
Anonyymi: Valhetta valheen per 11.3.2012 6:47

Anonyymi
Hallitus huseeraa kuin diktaattori nykyään. Suomi sitoutetaan sinne sun tänne, julistettakoon toimet salaisiksi! Urpilaisen vakuudetkin paljastavat karvansa aikaisintaan 30 vuoden kuluttua! Sanoisin, huippuovelaa toimintaa!
Anonyymi: Onko edes totta? 11.3.2012 6:58

Anonyymi
Kyllä ne sen edestään löytää mikäli äänestäjät jotka nyky hallitukselle antoivat äänensä viimeeksi ymmärtävät mitä menivät tekemään. Jos ei vieläkään silmät aukea niin sitten täytyy olla kysymys jo tyhmyydestä.
Anonyymi: Nimetön 11.3.2012 7:08

Anonyymi
Käsittääkseni ainakin Helsingin Sanomat tekee asiasta oikeusjutun.
Anonyymi: Siperia, Polsoi, Tai 11.3.2012 7:13

Anonyymi
Takaussopimusta ei haluta julkistaa koska muutoin joku asioista ymmärtävä taloustoimittaja voisi lukea sen ja huutaa että keisarilla ei olekaan vaatteita!
Anonyymi: että näin 11.3.2012 7:16

Anonyymi
Kyllä ne sen edestään löytää mikäli äänestäjät jotka nyky hallitukselle antoivat äänensä viimeeksi ymmärtävät mitä menivät tekemään. Jos ei vieläkään silmät aukea niin sitten täytyy olla kysymys jo tyhmyydestä.




Eivät he näe sitä, jutustelin eilen yhden toimittajan kanssa joka on päässyt näitä suomen hallituksen edustajia haastattelemaan, sanoi toimittaja että eivät välkkyjä kylläkään ole.
Kysyin tältä toimittajalta itseltään muutaman kysymyksen ja totesin(omassa hiljaisuudessani) että kyllä pisa äly ei ollut häntäkään kohdannut.
Anonyymi: ? ! 11.3.2012 7:18
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 23
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä