Näihin ammatteihin ”solidaarisuusvero” iskisi

Valtiovarainministeri, Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen esitteli viikonloppuna demareiden puheenjohtajapäivillä suunnitelman uudesta ”solidaarisuusverosta”.

Sdp haluaa, että rikkaimmat osallistuisivat kansallisiin säästötalkoisiin muuta väestöä enemmän. Puolue kaavailee yli 100 000 euroa ansaitseville erillistä veroa ja aikoo ajaa maaliskuun kehysneuvotteluissa määräaikaista hyvätuloisten tuloveroluokkaa.

Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtajan Teemu Lehtisen mukaan ”kultapossukerholaisille” suunnattu täsmävero koskisi tosiasiassa melko laajaa erilaisissa korkeissa asiantuntijatehtävissä toimivia ammattiryhmiä.

– Tulorajaa kannattaisi miettiä tarkkaan. Jos 100 000 euron vuosiansiota vertaa suomalaisen keskiansioihin, vajaaseen 40 000 euroon, se on tietysti korkea. Toisaalta vähän yli 100 000 tienaavia on tässä joukossa paljon. Erittäin suurituloisia, kuten yritysjohtajia, jotka tienaavat useita satoja tuhansia vuodessa, on vain pieni osa.

Valtion verohyöty
jäisi laihaksi

Lehtisen mukaan solidaarisuusvero koskettaisi kaikkiaan 35 000 palkansaajaa. Jos heidän veroprosenttiaan nostettaisi esimerkiksi yhdellä prosenttiyksiköllä, se toisi Lehtisen mukaan valtion kirstuun 20 miljoonaa euroa lisää rahaa.

Sdp ja Veronmaksajat näyttävät käyttävän ihan omaa matematiikkaansa laskelmissaan. Sdp:n mukaan Suomessa on noin 50 000 henkilöä, jotka ansaitsevat yli 100 000 euroa vuodessa.

Urpilaisen tueksi maanantaina tullut Jukka Kärnä (sd.) arvioi tiedotteessa, että Urpilaisen ehdotuksella kerättäisiin valtion kassaan "useita satoja miljoonia euroja vuosittain".

Ylilääkärit kovapalkkaisia,
yritysten johto välttämättä ei

Solidaaristen porukkaan pääsisi noin 8 000 euroa kuukaudessa tienaamalla. Heitä löytyy julkisella sektorilla muun muassa kaupunginjohtajista, apulaiskaupungin- ja maakuntajohtajista. Näissä tehtävissä keskiansiot ovat olleet noin 8 500 euroa. Katso taulukko.

Myös ylilääkärit, osastonylilääkärit ja sairaanhoitopiirien johtajat siirtyisivät kireimpään tuloveroluokkaan. Parhaitenkin tienaavat terveyskeskuslääkärit ja erikoislääkärit jäisivät sen sijaan alempaan veroluokkaan.

Yli 100 000 euron kerholaisia löytyy myös esimerkiksi kovapalkkaisimmista valmentajista, urheilijoista, asianajajista ja syyttäjistä. Sen sijaan esimerkiksi terävinkään myyntiväki kiinteistövälityksessä tai arvo- ja valuuttakaupassa tai finanssialan esimiestehtävissä ei keskimäärin ylitä 100 000 euroa, palkkavertailu osoittaa. Samoin myös esimerkiksi teollisuudessa laki- ja veroasiain johtajat jäävät usein alle rajan.

Solidaarisuusvero
iskisi myös eduskuntaan

Kansanedustajien ansioissa on suuria eroja. Tuloihin vaikuttavat eri luottamustehtävät, edustajakausien pituus ja erilaiset lisät. Uuden kansanedustajan peruspalkalla, noin 6 300 eurolla (76 000 vuosipalkka), ylimääräisen veron välttäisi. Yli 100 000 euron tuloja oli kuitenkin myös useilla uusilla edustajilla, Ylen taulukko osoittaa.

Kaikkiaan ainakin 60 kansanedustajalla 200:sta tulot ylittivät 100 000 euroa (katso Taloussanomien taulukko).

Ministerin peruspalkka on noin 9 700 euroa. Päälle tulevat puolet mahdollisesta kansanedustajan palkasta sekä yleensä muita korvauksia ja palkkioita. Urpilainen itse ei ainakaan välttyisi veronkorotukselta.

”Tulo- ja pääomaverokuilua
ei pidä syventää”

Veronmaksajain Lehtinen katsoo, että Sdp:n solidaarisuusveron tarkoituksena on viestiä oikeudenmukaisuudesta säästötoimissa.

– Ei tällä ilmeisestikään pyritäkään valtiontalouden tasapainottamiseen. Urpilaisen puheen ymmärrän niin, että tämä täsmävero kohdentuisi nimenomaan palkkatuloihin. Siinähän viitattiin ensin yleisellä tasolla sekä tuloihin että varallisuuteen, mutta erillisenä lisäyksenä oli solidaarisuusvero.

Lehtisen mukaan palkkatulojen ja pääomatulojen välinen kuilu on jo nyt niin suuri, ettei sitä pitäisi tuloverojen progressiota kiristämällä enää kasvattaa. Myös Kokoomuksen varapuheenjohtaja Sampsa Kataja on tyrmännyt ehdotuksen. Hän pelkää, että se tyrehdyttäisi talouskasvun.

– Joku oikeus ja kohtuus pitäisi olla tässä kohtaa olla, sillä jo nyt 100 000 euroa ylittävistä vuosiansiotuloista maksetaan veroa 55 prosenttia, mikä on varsin korkea taso. Pienituloisimpien veronkiristyksiin ei missään nimessä pidä mennä, mutta en lähtisi tätäkään kuilua enää paisuttamaan, Lehtinen sanoo.

Sdp:n Kärnän mielestä Kokoomus sen sijaan "hyysää politiikallaan veropakolaisia ja maastamuuttajia".

– Minulla on sellainen olo, että ihan kuin olisimme tämän Suomen tulohuipun panttivankeja. Mitään ei saa tehdä kuulematta heitä tai muuten he pakkaavat kimpsunsa ja muuttavat Monacoon.