JOULUPUKKIUSKOA
------------------
"Uusin tukipaketti mahdollistaa lopulta Kreikan irtautumisen eurosta, arvioi Varainhallinta Tresorin salkunhoitaja Jussi Vaarnavuo tiistaina.
- Näin ostetaan toki aikaa, mutta jollain aikavälillä velkajärjestely on kuitenkin edessä. Kun saksalaiset ja ranskalaiset pankit ovat kuivilla, voidaan pyyhe heittää kehään, Vaarnavuo esittää karkean arvion.
Vaarnavuo arveli jo keväällä 2010, että Kreikka kulkee vääjäämättä kriisistä toiseen.
- Tätä lausuntoa ei ole mitään syytä muuttaa, Vaarnavuo kommentoi.
Tukilainoilla, velkahelpotuksilla ja säästöillä Kreikan on määrä painaa velkansa 120,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä. Suomen tavoin monessa muussakin EU-maassa tukipaketti vaatii parlamentin hyväksynnän.
- Arvio Kreikan velkatasosta sisältää raskaita reunaehtoja. Tämän vuoden bkt-luvut ovat raskaasti miinuksella, mutta ensi vuonna kasvun tulisi olla nollatasoa. Sen jälkeen vuosikasvun pitäisi olla 2,3-2,8 prosenttia vuodessa vuoteen 2020 saakka, jotta velkatavoite saavutetaan, Vaarnavuo huomauttaa.
Vaarnavuon mukaan harjoitus ei ole pelkkää rahantuhlausta, sillä tukipaketti voi estää sosiaalisten levottomuuksien leviämisen maasta toiseen. Kreikan vaalit ovat edessä huhtikuussa, joten levottomuudet maassa taatusti jatkuvat.
"Joulupukkiuskoa"
Tresorin Vaarnavuo pitää Kreikalle asetettuja bkt-tavoitteita epärealistisina. Länsimaiset kasvuennusteet ovat muutenkin vaimeita, eikä Kreikalla ole tukenaan edes kyllin vahvaa vientiteollisuutta.
- EU voisi saman tien säätää lain, että joulupukkiin pitää uskoa, varainhoitajan korkosijoituksiin jo parikymmentä vuotta keskittynyt Vaarnavuo kuvailee.
Neuvotteluissa saavutettiin sopu muun muassa 53,5 prosentin leikkauksesta yksityisten sijoittajien Kreikka-saataviin, kun aiemmin on esitetty velkojen puolittamista.
- Tämäkään leikkaus ei riitä. Hyvää osviittaa antoi ranskalaispankki, joka teki Kreikka-sijoituksiinsa 75 prosentin alaskirjauksen, ja tällä linjalla olisi päästy järjellisempiin lukuihin, Vaarnavuo uskoo.
"Korvausjuttuja"
PSI eli velkojen leikkaus ei mene heittämällä läpi, sillä osa hedgesijoittajista riitauttaa saamisensa. Vaarnavuon mukaan tämä on jokseenkin varmaa.
- Kreikka voi aina säätää lain yhteisvastuusta, mutta se ei pysäytä oikeustapauksia, Vaarnavuo kommentoi.
Kreikka itsenäistyi vuonna 1829 ja sen jälkeen se on viisi kertaa jättänyt velkansa maksatta. Putkessa olisi näin ollen kuudes kerta, arvioi toinen varainhoidon ammattilainen.
- Kollega oli käynyt netissä läpi Iisalmen Sanomien uutisia sadan vuoden takaa. Tuolloin uutissivuilla mainittiin, että Saksa ja Ranska joutuvat auttamaan velkakriisiin ajautunutta Kreikkaa, Vaarnavuo kertoo.
Tresorin mukaan Kreikan todellinen velkasuhde voi olla 150 prosenttia vuonna 2020. Julkisen sektorin sopeuttaminen uhkaa johtaa maan toivottomaan kierteeseen, Tresor kuvailee viikkokatsauksessaan."
