Euroryhmä väänsi puoli vuorokautta Kreikan-tukipaketista

Tukiohjelman tavoitteena on saada painettua Kreikan velkataakka noin 120,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä. Nyt luku on noin 160 prosenttia.
Sopimuksen yksityiskohdista ei ole vielä tarkkoja tietoja. Uutistoimistotietojen mukaan yksityissijoittajien odotetaan ottavan vastuulleen aiempaa suuremmat tappiot. Aiemman 50 prosentin sijaan nyt puhutaan 53,5 prosentista.
Euroopan keskuspankin Kreikan velkakirjoista saamia voittoja on tarkoitus kanavoida takaisin kansallisille hallituksille ja osaksi Kreikan tukipakettia, mikä houkutteli yksityissijoittajien edustajat suostumaan aiempaa suurempiin velkahelpotuksiin.
– Kaikki ymmärsivät, että tämä on totuuden hetki, sanoi Belgian valtionvarainministeri Steven Vanackere 13 ja puoli tuntia kestäneiden neuvotteluiden jälkeen.
Euroministerit ovat tähän mennessä päättäneet kaikkiaan 386 miljardin euron tukijärjestelyistä, joilla on tarkoitus pelastaa Kreikka, Irlanti ja Portugali konkurssilta. Samalla on tarkoitus eristää velkakriisin leviäminen muuhun Eurooppaan, mikä voisi vaarantaa koko euron olemassaolon.
Kreikka säästää vielä
325 miljoonaa euroa
Osana sopimusta Kreikka sitoutui vielä 325 miljoonan lisäsäästöihin. Jo edelliset säästöt ovat herättäneet ankaraa kritiikkiä ja saanut kreikkalaiset osoittamaan mieltään miltei päivittäin.
Kreikan onnistuminen velkatavoitteessaan herättää epäilyksiä. Euroopan ja IMF:n analyytikot kiinnittivät huomiota asioihin, jotka voivat mennä vikaan maassa, joka ei pysty devalvoimaan valuuttaansa. Heidän mukaansa Kreikan ohjelma on edelleen altis tapaturmille.
– Pahin uhkakuva on, että vielä vuonna 2020 Kreikan velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on 160 prosenttia, heidän laatimassaan analyysissä todetaan.
IMF:n uusimpien laskelmien mukaan Kreikan valtiovelka ei laske tavoitellulle noin 120 prosentin tasolle maan bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä vaan jää 129 prosenttiin. Uutistoimisto Direktin lähteiden mukaan euromaat, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF väänsivätkin pitkään siitä, kuka kompensoi esiin tulleen aukon.
Neuvottelut alkoivat 129 prosentin velkatavoitteesta, mutta tavoite saatiin painettua 120,5 prosenttiin laskemalla Kreikan hätälainoistaan maksamaa korkoa ja kasvattamalla yksityisten velkojien sekä Euroopan keskuspankin osuutta.
EKP: n pääjohtaja Mario Draghi luonnehti sopimusta "erittäin hyväksi". Hän ei kuitenkaan suostunut kommentoimaan keskuspankin voittojen käyttöä.
– Olemme tyytyväisiä Kreikan hallituksen sitoumuksiin, jolla se ryhtyy toimiin kasvun ja vakauden palauttamiseksi. Olemme myös tyytyväisiä siihen, että euroalueen jäsenmaat auttavat Kreikan takaisin kasvu-uralle ja luomaan työpaikkoja, Draghi sanoi.











