Raportti: Lisää tietoa hyvä veli -verkostoista, kiitos!

Suomalaista korruptiota – rakenteissa ja verkostoissa eläviä epäterveitä käytäntöjä – on vaikea tutkia työkaluilla, joita ei ole tehty suomalaiseen politiikka- ja talousjärjestelmään.

Tämä kävi selvästi ilmi korruption vastaisen Transparency Finlandin maaraportista julkistamistilaisuudessa tänään torstaina.

Raportin johtoryhmä ja tekijät kansanedustaja Tuija Braxin (vihr.) johdolla saivat yhdeltä yhdistyksen jäseneltä poikkeuksellisen ankaraa arvostelua raportin lepsusta päämääräasettelusta ja omista sidoksistaan.

Myös korruptiolain ja -viraston tarpeesta käytiin tilaisuudessa varsin kovaa kädenvääntöä.

Tapaus Vehviläinen
"vastoin oikeudentajua"

Raportin tekijät eivät suoraan ottaneet kantaa tapaus Vehviläiseen.

Helsingin Sanomien mukaan valtio-omisteisen lentoyhtiö Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen myi asuntonsa työeläkeyhtiö Ilmariselle, joka vuokrasi asunnon takaisin työsuhdeasunnoksi. Ilmarinen on Finnairin neljänneksi suurin omistaja. Finanssivalvonta selvittää asiaa.

– Raportissa ei etsitty yksittäisiä korruptiotapauksia, vaan lähdettiin selvittämään hyviä eettisiä käytäntöjä ja niitä resursseja, joita instituutioilla on käytössään korruption torjumiseksi, professori Ari Salminen sanoi.

Salmisen mukaan Finnair tapaus ei välttämättä ole lainsäädännön vastainen, mutta sotii kansalaisten yleistä oikeustajua vastaan. Hänen mukaansa raportti osoittaa yleisellä tasolla, että suomalainen "järjestelmä on kaikkiaan varsin toimiva – kyllä näin pitää rehellisesti sanoa".

Silti tarvitaan yksityiskohtaisempaa tutkimusta organisaatioista ja siitä, mitä hyvä veli -verkostoilla tarkoitetaan. Salmisen mukaan valvontavirastojen niukat resurssit ja tietty "veltto asenne" korruptioon ovat ongelmia, joihin täytyy puuttua paitsi valvonnalla myös koulutuksessa ja tiedotuksessa.

Raportti sai
kyytiä

Transparencyn jäsen Pekka Vainikka antoi kuitenkin tiedotustilaisuudessa kylmää kyytiä raportille. Vainikka asetti kyseenalaiseksi koko prosessin. Hän sai tukea näkemyksilleen myös muualta prosessia seuranneilta.

Vainikan mielestä raportin ohjausryhmä ei ole riittävän riippumaton, eikä edusta riittävän laajaa joukkoa. Hän suomi ankarasti raporttia. Hänen mukaan raportti jäi akateemiseksi ja eettiseksi keskusteluksi sen sijaan, että siinä olisi käsitelty konkreettisia korruptioalueita.

– Pehmoleluilla ei näitä sotia voiteta. Raportti oli toteutettu sillä suurpiirteisyydellä, jolla voidaan välttää korruptio‐ongelmien esille nostaminen ja pysyä turvallisella mukavuusalueella. Tutkimusta on pidettävä lähinnä maata hallitsevien instituutioiden itsestään piirtämänä omakuvana.

Lisää
avoimuutta

Vainikan mukaan tarkkailijoiden pitäisi tutkia muun muassa työeläkevakuuttajien keskusjärjestön Telan sekä työeläkeyhtiöiden Varman ja Ilmarisen kytkentöjä puolueisiin, ay-liikkeeseen ja pörssiyhtiöihin.

Lisäksi pitäisi tutkia myös työeläkelaitosten hallintoa, hallintoelinten valintaa ja etuuksia, Raha-automaattiyhdistyksen tapaisia monopoleja ja säätiöitä, vähittäiskaupan keskittymistä, julkisia hankintoja ja poliitikkojen virkanimityksiä sekä vastuuta talouspäätöksissä.

Myös raportin tekijät myönsivät, että kansainväliset mittarit eivät välttämättä sovi kovin hyvin Suomelle ominaisen rakenteellisen korruption kuvaamiseen.

Verohallinnon ylitarkastaja Jarmo Mielosen mukaan tutkijaryhmä toteutti silti loistavasti sen tehtävän, jonka se oli saanut. Mielosen mukaan Vainikan kritiikki kohdistui hieman väärään suuntaan tutkijapuolelle. Hän pitää silti korruptioaiheita juuri oikeina.