Niinistölle yllätystukija äärivasemmalta

Iän myötä vihertyvä ja kapitalismin kriisipesäkkeitä ruoskiva Iiro Viinanen (kok) ei heittäydy Haavisto-ilmiön imuun. Paavo Arhinmäkeä sparrannut Esko Seppänen (vas) julistautuu toisella kierroksella Sauli Niinistön kannattajaksi ja äänestäjäksi.

Kumpikin vahvisti yhteisen kantansa yhteisen kirjansa Vasen oikea, oikea vasen (Minerva) julkistamistilaisuudessa.  

– En äänestä kokoomusta. Äänestän Sauli Niinistöä, Seppänen ilmoitti.

Hän alleviivasi valitsevansa itsenäisen, kokeneemman ja riippumattomamman – jopa kokoomuksesta riippumattoman – ehdokkaan.

Kirjassa hän kirjoittaa:

– Jos äänestän kokoomuslaista ehdokasta, monet vasemmistoliittolaiset eivät ymmärrä minua. Minä taas en ymmärrä puoluetovereita, jotka eivät näe ongelmaa siinä, että hallituksessa kokoomus ja vasemmistoliitto ovat menneet samaan pussauskoppiin. Politiikassa ”omia” on usein vaikeampi ymmärtää kuin ”vihollisia”. Se, että pitää oman päänsä, onnistuu henkilökohtaisessa kanssakäymisessä mutta ei ole mahdollinen puolueille hallitusyhteistyössä.

Viinasen ja Seppäsen kirjeenvaihtoon perustunut ja ystävyyteen johtanut kirja on hämmentänyt jo ennen virallista julkaisuaan. Viinanen on tehnyt kirjassa pesäeroa kapitalismin kriisiin ja vääryyksiin, kuten Taloussanomat kertoi viime viikolla.

Viinanen radikalisoitui
– Seppänen pehmeni

Kirjassa Viinanen äimistelee muun muassa johtajien ylisuuria ja epäoikeudenmukaisia palkkoja. Hän on törmännyt väitteeseen, jonka mukaan on tarpeen maksaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä palkkoja, jotta johto ei karkaa ulkomaille.

– Höpö höpö, näkisipä vaan! Sinnehän kaikki suomalaiset johtajat olisivat karanneet jo ajat sitten, jos väite olisi totta, Viinanen kuittaa.

Julkistamistilaisuudessa kumpikin alleviivasi pitäneen oman poliittisen kotinsa. Viinanen kiisti epäilyt vanhan miehen pehmenemisestä ja sanoi olevansa pikemminkin radikalisoitunut – etenkin ympäristöasioissa.
Seppänen voi vain myhäillä, kun kirjassa saa kylmää kyytiä yritysten nykyjohto.

– Kun yrityksellä menee suhdanteista tai muista syistä johtuen huonosti, on ensimmäinen teko hyvin usein henkilöstön lomautus tai irtisanominen. Toimimalla näin johto osoittaa kyvyttömyyttä johtaa yritystä.

Siihen pitäisi Viinasen mielestä yrityksen hallituksen puuttua, mutta:

– Samaan aikaan johdolle kuitenkin saattaa karttua hyvät bonukset tai muut palkanlisät.

Viinasen mielestä oikein kohdeltu ja motivoitu henkilöstö saa ihmeitä aikaan. Jotta tämä onnistuisi, tarvitaan kyvykästä johtoa ja muidenkin kuin johtoryhmän teoriaherrojen palkitsemista.