Edessä vyönkiristystä – vain ihme voi pelastaa

Hallitus joutuu pian esittelemään uusia veronkorotuksia ja menoleikkauksia, jos taloudessa ei tapahdu yhden yön ihmettä.

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas löi Ylen haastattelussa pöytään kevään talouskeskustelusta tutut madonluvut.

Niiden mukaan hallituksen on löydettävä yhteensä 7,5 miljardin euron edestä veronkorotus- ja säästökohteita, jotta hallitusohjelman tavoite valtionvelan selkeästä vähenemisestä toteutuu.

Sopeutustarve siis kolminkertaistuisi nykyisestä 2,5 miljardin euron sopeutuspaketista.

Kaiken kukkuraksi Sailaksen arviot voivat osoittautua optimistisiksi, sillä ne perustuvat Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön kasvuarvioille.

Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö povaavat, että Suomen talous kasvaa 0,4 prosenttia. Tuoreimmissa pankkien suhdannekatsauksissa ennustetaan sen sijaan, että Suomen talous supistuu tänä vuonna.

Tilanne parempi
kuin 1990-luvulla

Taloussanomien haastattelemat ekonomistit eivät halua arvioida sopeutustarvetta numerotasolla, mutta heidän mukaansa Sailaksen laskelmien suuruusluokka on oikea. Nyt sovituilla 2,5 miljardin euron säästöillä velkataso ei vähene.

– Lisätoimia on pakko tehdä, että hallitusohjelman tavoite supistaa valtionvelkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen toteutuisi, Sampo Pankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila sanoo.

Hän muistuttaa, että Suomi kuitenkin lähtisi säästämään huomattavasti paremmasta tilanteesta kuin 90-luvulla.

Tuolloin ulkomaisilla sijoittajilla oli runsaasti saatavia Suomesta. Sijoittajat myös painostivat Suomea koviin leikkauksiin.

– 90-luvulla oli pakko tehdä paljon tiukempia päätöksiä miellyttääkseen ulkomaisia lainanantajia. Siinä mielessä olemme nyt helpommassa tilanteessa, koska meillä on nyt enemmän joustoa.

Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen on Uotilan kanssa samaa mieltä. Suomella on varaa valita ja hoitaa kestävyysvajetta hallitusti.

– Tämän päivän Suomen tilanne on aivan erilainen verrattuna 90-lukuun. Käytännössä Suomi oli samassa tilanteessa kuin Kreikka, eli meillä ei ollut mahdollisuuksia valita eri vaihtoehtojen väliltä.

Leikkauksista ja veronkorotuksista päättäminen on kuitenkin poikkeuksellisen vaikeaa, koska esimerkiksi veronkorotuksesta saatavan todellisen lisärahan määrää on vaikea arvioida.

Tämä johtuu siitä, että ansiotulojen, työllisyyden ja kulutuskäyttäytymisen muutokset vaikuttavat verotuottoihin ratkaisevasti. Niiden ennustaminen on nyt harvinaisen vaikeaa.

Lähes kaikki Euroopan maat ovat laittaneet julkiset taloutensa koville kulukuureille. Se hidastaa talouskasvua ja vähentää verotuloja.

– Nyt on kyse isoista kysymyksistä ja vaikeista tilanteista. Mielettömän suuria kiristyksiäkään ei oikein voi tehdä, koska se voisi kostautua talouskasvun supistumisena, Uotila sanoo.

Uotila: Elvytykseen pitäisi
olla varaa

Uotila ja Tyrväinen uskovat, että valtiot eivät lähde paniikkileikkauksiin. Uotila muistuttaa, että valtionvelka on kasvamisestaan huolimatta edelleen hallinnassa, koska valtiolla on runsaasti myös omia velkasaatavia.

– Elämme nyt taantuman kynnyksellä. Jonkinlaisiin täsmäelvytyksiin pitäisi myös olla varaa. Kaunis ajatus olisi, että sosiaaliturvamenoissa voitaisiin noudattaa tarveharkintaa, että kaikkea ei vedettäisi juustohöylällä, Sampo Pankin Uotila sanoo.

Aktian Tyrväinen painottaa, että hallituksen on pidettävä pienten ja keskisuurten yritysten luottamusta yllä.

– Suurin mahdollinen virhe hallitukselta olisi se, että hallitus omilla toimillaan rapauttaisi pienten ja keskisuurten yritysten luottamusta tulevaisuuteen.

– Pk-yritykset ylläpitivät työllisyyttä koko finanssikriisin ajan. Siellä on ollut koko ajan riittävästi uskoa siihen, että kriisi on lyhytkestoinen. 

Lisäksi Tyrväinen muistuttaa, että esimerkiksi koulutuksesta, vanhustenhoidosta ja nuorten mielenterveyshuollosta säästäminen vain suurentaisi julkisia menoja pitkällä aikavälillä.