Nyt valitaan kaupunkilaisten presidentti

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulos kertoo yhteiskuntatieteilijöiden mukaan syrjäytymisestä ja yhteiskunnallisen osallistumisen eriytymisestä.

– Hyväosaiset, kaupunkilaiset ja hyvin koulutetut osallistuvat ja pienituloiset, vähän koulutetut, syrjäseuduilla asuvat jäävät ulkopuolelle, sanoo valtio-opin professori Heikki Paloheimo Tampereen yliopistosta.

Koko maassa äänestysprosentti oli 72,8. Ahvenanmaalaisista kävi äänestämässä vain 56,4 prosenttia. Manner-Suomessa vaaliaktiivisuus jäi erityisen alas Pohjois-Karjalassa, jossa vain 66,9 prosenttia äänioikeutetuista kävi uurnilla. Savolaisistakin alle 70 prosenttia käytti äänioikeuttaan.

Sosiologian professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että keskeistä on mielipidemittauksissa johtaneiden kandidaattien ja pohjoiskarjalaisten ja savolaisten elämänalueiden etäisyys.

– Siltaa karjalaisen ja savolaisen ja poliitikkojen ajatusten ja elämänkokemusten välillä ei synny. Kun selkeää yhteyttä ei ole, jätetään äänestämättä, Saari sanoo.

Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Marja Järvelä uskoo, että yleisen hämmennystilan olevan yksi syy passiivisuuteen. Kaikki eivät ole tyytyväisiä siihen, että eduskuntavaalien vaalivoittajapuolue perussuomalaiset eivät menneetkään hallitukseen.

Osin kyse saattoi Järvelän mielestä olla sukupuolesta. Osa äänestäjiä olisi halunnut äänestää naista, mutta Eva Biaudet ja Sari Essayah eivät välttämättä puhutelleet näitä. Myös ajatus, jonka mukaan Niinistö voittaa kumminkin, saattoi passivoida äänestäjiä.

Kaupunkilaisten
presidentti

Toisen kierroksen kandidaattien Sauli Niinistön ja Pekka Haaviston kannatus oli suurinta kaupungeissa. Niinistö sai eniten ääniä Helsingistä, Espoosta, Tampereelta, Vantaalta ja Turusta. Haavisto puolestaan Helsingistä, Jyväskylästä, Tampereelta, Turusta ja Espoosta.

Suhteellisesti eniten Niinistöä äänestettiin Kauniaisissa ja Haavistoa Helsingissä.

– On selvää, että seuraavaksi kuudeksi vuodeksi valitaan kaupunkilaisten presidentti, Paloheimo sanoo.

Järvelä arvioi, että nyt käydään taistelua akselilla konservatiivit vastaan arvoliberaalit. Hän puhuu kaksi kolmasosaa -yhteiskunnasta.

– Yhtä kolmasosaa tilanne ei välttämättä kauheasti kiinnosta.

Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo arvioi, että kehitys näkyy myös paikkakuntien sisällä asuinalueiden välillä. Esimerkiksi Helsingissä Eirassa ja Jakomäessä äänestetään kovin eri tavoin.

Paloheimo sanoo, että yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta syrjäytyvät paitsi monet muuttotappiokuntien asukkaat myös vähän koulutusta saaneet teollisessa ammatissa toimivat nuoret miehet.

Puolueet ja äänestäjät
erkaantuneet toisistaan

Perinteinen vasemmisto–oikeistoakseli on hämärtynyt, ja yhteiskuntatieteilijöiden mukaan etenkin sosiaalidemokraattien ja keskustan äänestäjäkunta on hajaantunut.

Paloheimon mukaan Keskustan vahvoilla kannatusalueilla on jo pitkin 2000-lukua tapahtunut passivoitumista, kun väkeä on muuttanut pois ja olot äänestäjien kotipaikkakunnilla ovat heikentyneet. Tämä lisää voimattomuuden tunnetta.

Monilla pienillä paikkakunnilla Paavo Väyrynen sai huiman suhteellisen kannatukseen. Merijärveläisistä häntä äänesti yli 70 prosenttia. Myös Yli-issä, Halsualla, Tervolassa, Ranualla, Reisjärvellä ja Posiolla yli 60 prosenttia äänestäneistä kannatti häntä. Kaikille hän ei silti ole vaihtoehto.

Saaren mielestä Väyrysen gallupluvut saattoivat tukea kotiin jäämistä.

– Monet hakivat ehdokasta, joka pääsisi toiselle kierrokselle, hän sanoo.
 
Samasta syystä myös monet perinteisesti sosiaalidemokraatteja kannattaneet saattoivat jäädä kotiin.

Äänestysaktiivisuus
voi hiipua edelleen

Paloheimo odotti ennen vaaleja, että vastakkainasettelu Eurooppa-kielteisyys ja -myönteisyysakselilla sekä monikansallisuus- ja yhtenäiskulttuurikysymykset olisivat liikuttaneet äänestäjiä. Näin ei kuitenkaan käynyt.

Nyt loppusuoralla on kaksi EU-myönteistä ehdokasta. Yhteiskuntatieteilijät uskovat, että tämä saattaa vähentää äänestäjien mielenkiintoa.

– Äänestysprosentti voi hiipua entisestään, Hiilamo sanoo.

Saaren mielestä olennaista on, miten Niinistö ja Haavisto uhraavat toisella kierroksella aikaansa kiertämiseen ja syrjäseudun äänestäjiin ja haluavatko he olla koko kansan ehdokkaita. Aika ja vaalimatematiikka voivat kuitenkin määrätä.

– On selvää, että ei vaaleja polvijärveläisten äänillä voiteta, Saari sanoo.

Vaikka vaalit jakavat kansan, olennaista on Saaren mielestä niiden jälkeinen aika.

– Vaikka presidentti on ulkopolitiikan johtaja, olisi hyvä, että hän ei kääntäisi katsettaan vain kansainvälisiin asioihin, vaan vilkuilisi myös Savon ja Pohjois-Karjalan suuntaan, hän sanoo.

Syrjäytyneet synnyttävät
epävarmuusjännitteen

Yhteiskuntatieteilijöiden mielestä syrjäytyminen ja kansalaisten kahtiajako on erittäin huolestuttavaa. Huono-osaisuus periytyy ja siihen liittyy paitsi yhteiskunnallinen passiivisuus, alhainen koulutus ja pienet tulot myös terveydellisiä ongelmia.

Paloheimon mielestä pitäisi yrittää keksiä keinoja, joilla myös huono-osaiset kiinnostuisivat ja haluaisivat osallistua.

Äänioikeutetuissa on satunnaisesti nukkuvia. Paloheimon mielestä poliittisesti passivoituneiden ydinjoukkoon kuuluu noin 15 prosenttia aikuisista.

– Heidän ryhmänsä synnyttää epävarmuusjännitteen. He ovat todennäköisin ryhmä, jotka voivat vastustaa edustuksellista demokraattista järjestelmää ja voivat olla avoimia autoritaarisille poliittisille suuntauksille.