Ekonomisti Guggenheimista: Rahat mulle, riski sulle

Ekonomisti Jenni Pääkkönen arvostelee Guggenheim-selvitystä siitä, että museosäätiö ei ota mitään riskejä hankkeessa. Helsingin kaupunki tai valtio kattaa mahdolliset vuotuiset tappiot, eli viime kädessä lasku lankeaa veronmaksajille.

– Tällainen ”heads I win tails you lose” (kruuna: minä voitan, klaava: sinä häviät) -skenaariohan on tullut ikävä kyllä tutuksi pankkiirien bonuksista, joissa voitot jaetaan pankkiireille ja tappiot veronmaksajille, Pääkkönen kirjoittaa blogissa.

Guggenheimin rakentamiskustannukset (140 miljoonaa euroa, eräässä laskelmassa korkoineen jopa lähes 300 miljoonaa euroa) jäävät kaupungille. Kun kaupunki on toistaiseksi ainoa rahoittaja ja sillä on oikeus kantaa veroa, riskin kantaa veronmaksaja.

– Tuskin sitä nyt suljetaan, vaikka tappiot nousisivat, Pääkkönen sanoo Taloussanomille.

Säätiö saa lisäksi lisenssistä eli Guggenheimin nimestä ja näyttelyiden suunnittelumaksusta 24 miljoonaa euroa seuraavan 20 vuoden ajalta. Päälle tulee kahden miljoonan euron vuotuinen hallintokulu.

– Siten säätiön tulojen nykyarvo on yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Näin mainiota tulonlähdettä saati sijoituskohdetta on mahdotonta löytää muualta! Pääkkönen kirjoittaa.

Vuosibudjetti näyttää
epäilyttävältä

Selvitys on Pääkkösen mielestä sinällään "hienoa työtä". Hyvää on, että se on läpinäkyvä niin, että jokainen näkee mistä on kyse ja voi miettiä, uskooko näitä lukuja.

– Olen aika skeptinen, ja pelkään että juoksevat kustannukset voivat olla korkeampiakin kuin selvityksessä on laskettu. Kiasman vuosibudjetti on 19 miljoonaa euroa ja Guggenheimilla 15 miljoonaa.

– Se on iso rakennus, jossa työskentelisi 100–140 henkeä, pelkästään palkkakustannuksia katsomalla neljä miljoonaa kuulostaa aika vaatimattomalta.

Pääkkösen kustannus-hyöty -laskelmien mukaan kävijämääräarvioiden – joita on arvosteltu melkoisen suuriksi – perusteella lasketut vuositulot johtavat 7–9  miljoonan vuotuisiin tappioihin, elleivät yritykset ja valtio lähde tukemaan sitä säätiön olettamalla tavalla.

Säätiön laskelman mukaan lipputulot olisivat noin 4,5 miljoonaa euroa, lippuhinnalla joka on lähes kaksinkertainen Kiasmaan verrattuna. Korkeasta hinnasta huolimatta kävijöitä olisi enemmän kuin muissa Helsingin taidemuseoissa yhteensä.

Yritykset rahoittamaan
myös toimintaa

Pääkkönen pitää sinällään hienona asiana yritysten mukaantuloa lisenssisopimuksen rahoitukseen. Hänen mukaansa kaupungin palveluyritysten ja kulttuuria tukevien organisaatioiden pitäisi sitoutua myös toimintamenoihin.

Pääkkösen laskelmien mukaan 20 vuoteen hanke ei tuottaisi voittoa lainkaan, ja sen jälkeen alkaakin neuvottelu lisenssin jatkamisesta.

– Lisäksi, jos museon kävijät ovat pois sen tärkeimmiltä kilpailijoilta, joiden rahoitus suurelta osin koostuu valtion tai kaupungin tuesta, siirrämme rahaa taskusta toiseen. Siis veronmaksajien taskusta ainakin Guggenheim-säätiön taskuun, hän kirjoittaa.

Vaihtoehtoja ei
edes esillä

Pääkkösen mukaan Guggenheim-hankkeen perustavan ongelmana on vertailevien selvitysten puute.

– Ei ole etsitty vastausta, onko juuri Guggenheim se jota halutaan rahoittaa, vai osattaisiinko me itse tehdä jotain muuta. Eli tällaisia vertailevia selvityksiä muista museohankkeista tai museoiden laajennuksista ei ole olemassa.

Päätöksiä museosta ei ole vielä tehty, vaan Helsingin kaupunginhallitus ja valtuusto käsittelevät asiaa ainakin helmikuulle. Guggenheim-säätiö päättää lisäksi tahollaan, hyväksyykö se suunnitelman toteutettavaksi.