Presidentti-toimitusjohtaja? Professori tyrmää

Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen pitää tärkeänä, että presidenttiehdokkaat noudattavat avoimuutta mahdollisten kaupallisten sidonnaisuuksiensa suhteen

– Pidän tärkeänä ja hyvänä, että sidonnaisuudet, tehtävät ja luottamustoimet ovat esillä, kun ihmiset tekevät äänestyspäätöksiä. Nykyisin presidentin asema on tietysti sellainen, että presidentti ei juurikaan tee muodollisia päätöksiä, joissa ristiriitoja voisi syntyä. Julkisuus liittyy enemmänkin eettiseen asianmukaisuuteen. Ministereidenhän osalta eturistiriitoja voi syntyä herkästi.

– Yritystoiminnan aktiivinen harjoittaminen ei sovi yhteen presidentin tehtävän kanssa. Itse katsoisin, että presidentin on syytä pidättäytyä presidenttikautensa aikana yritystoiminnan harjoittamisesta ja luopua esimerkiksi toimitusjohtajan asemasta yrityksissä. Pelkkää osakeomistusta yrityksessä en sen sijaan pidä ongelmallisena, Viljanen sanoo.

Viljasen mukaan Urho Kekkosen kaudesta alkaen presidentin rooli on korostunut kauppapolitiikassa, kun on muodollisia oikeuksia on viety

– Suomen ulkomaankaupan edistäminen on tehtävien kokonaisuudessa merkittävä osa. Presidentti itse voi valita kohdemaat ja valita valtuuskuntien kokoonpanoon, mutta yleisesti ottaen tällaista toimintaa on pidetty tärkeänä.

– Vaikka presidenttiä eivät koskekaan tehtävässään varsinaiset esteellisyyssäännökset, hänen tulee toimia niin, ettei synny epäilyksiä, että hänen toimintaansa ovat ohjanneet epäasialliset vaikuttimet. Tämä edellyttää pidättymisestä kaikesta sellaisesta presidentin tehtävään kuulumattomasta toiminnasta, joka voi horjuttaa luottamusta presidentin toimen asianmukaista hoitamista vastaan.

Viljasen mukaan perustuslaissa on presidentin rikosoikeudellinen virkarikosvastuu rajattu kapeaksi. Yritystoiminnasta tai kaupallisista sidoksista ei Viljasen mukaan ole ohjeistusta. Pohjana voi olla se, että kun presidentti antaa juhlallisen vakuutensa, joka perustuu perustuslakiin, lähdetään olettamuksesta, että presidentti noudattaa toiminnassaan tasavallan valtiosääntöä ja lajeja.

– Presidenttiä vastaan ei käydä oikeutta, kun kyse on heidän virkatoimistaan. Presidentin toimintaa valvoo oikeuskansleri ja valtioneuvosto, joka perustuslain mukaan ei saa myötävaikuttaa presidentin päätöksentekoon, joka on lainvastaista. Immuniteettisäännös on historiallista perua, kun ei ole katsottu sopivaksi että presidenttiä – niin kuin aiemmin kuningasta – syytettäisiin oikeudessa virkatoimista.

– Terveydentilan ilmoittaminen omaksuttiin käytännöksi Kekkosen kauden jälkeen. Myöskään se, että presidentti on jättänyt puoluekirjansa, ei perustu oikeudellisiin seikkoihin vaan käytäntöön ja hygieniasyihin.