Urpilainen haluaa IMF:lle vahvemman roolin talouskriisin hoidossa

– Ei pidä paikkaansa, että vakuuskysymys olisi hidastanut toisen lainaohjelman käsittelyä. Se on yksi asia, joka on ollut auki, mutta niitä on paljon muita. Sitä kautta myös aikataulu on vielä auki, Jutta Urpilainen sanoi tänään valtiovarainministeriön tiedotustilaisuudessa Helsingissä.

Takaraja on suunnilleen helmikuussa, jolloin Kreikan rahat loppuvat.

– Kreikalla erääntyy lainat kuun vaihteessa ja joulukuussa. Alunperin ajateltiin, että Kreikka palaa markkinaehtoiseen rahoitukseen vuodenvaihteessa, ja ensimmäinen lainaohjelma riittää suunnilleen helmikuulle. Se on aikataulullinen takaraja, silloin viimeistään pitää olla uusi ohjelma hyväksytty, Urpilainen sanoi.

Sijoittajavastuuta
voidaan kasvattaa

Urpilaisen mukaan Suomi on koko ajan korostanut IMF:n roolia talouskriisin hoidossa.

– On tärkeää, että IMF on mukana Kreikan toisessa lainaohjelmassa. Yleensäkin IMF:n roolia Euroopan talouskriisin hoidossa pitää hallituksen mielestä vahvistaa, Urpilainen linjaa.

Hän kuitenkin torjuu puheet siitä, että IMF olisi voinut hoitaa Kreikan kriisin yksinään.

– Se ei käytännössä olisi ollut mahdollista, koska jo nyt se osuus, jolla IMF on mukana Kreikan talouskriisin hoitamisessa on poikkeuksellisen suuri. Täytyy muistaa, että IMF on maailmanlaajuinen organisaatio. On oma asiansa kuinka paljon [järjestön] hallinnossa on ymmärrystä siihen, että IMF on näin merkittävällä panoksella mukana Euroopassa.

Toinen keskeinen Kreikan toiseen lainaohjelmaan liittyvä kysymys koskee sijoittajavastuuta.

– Sijoittajavastuun toteuttaminen on meille hyvin tärkeä periaate. Ei voida ajatella, että lasku euroalueen velkakriisistä laitetaan eri maiden veronmaksajien maksettavaksi, myös pankkien ja sijoittajien pitää kantaa oma osuutensa, Urpilainen sanoo.

Heinäkuun 21. päivän huippukokouksessa sovittiin mallista, jolla sijoittajat osallistuisivat Kreikan uuteen lainaohjelmaan. Siinä sijoittajavastuu toteutettaisiin käytännössä leikkaamalla velkapääomista 21 prosenttia. Urpilainen odottaa sijoittajavastuusta käytävän keskustelun jatkuvan euroryhmässä.

– Jälkeenpäin on herätty siihen, että se on ehkä riittämätön ja sijoittajien kannalta aika edullinen lopputulos. Euromaiden kesken on käyty keskusteluja siitä, pitäisikö asiaa arvioida uudelleen. Tämä on varmasti asia, johon myös hallituksen piirissä täytyy ottaa kantaa lähitulevaisuudessa.

Takausvastuita
ei nosteta

Suomen eduskunta hyväksyi viime viikolla Euroopan väliaikaisen kriisirahaston vahvistamisen. Perjantaina hyväksytyllä puitesopimuksen muutoksella takausten kokonaismäärä korotettiin 440 miljardista eurosta 780 miljardiin euroon. Suomen osuus takauksista nousee noin 7,9 miljardista eurosta noin 13,9 miljardiin euroon.

Taustalla on viime maaliskuussa tehty päätös, että 440 miljardia euroa pitää olla todellisuudessa mekanismin käytettävissä. Tästä syystä kokonaiskapasiteetti piti nostaa yli 700 miljardiin euroon.

Viime aikoina on kuitenkin käyty keskustelua siitä, onko 440 miljardia euroa riittävästi, jos kriisi leviää.

Urpilaisen mukaan Suomen hallituksen lähtökohta on ollut se, että Suomen takausvastuita ei nosteta.

– Emme ole valmiita siihen, että takausvastuita lähdetään kasvattamaan. Niiden takausvastuiden, jotka hyväksyttiin viime viikolla eduskunnassa, pitää Suomen osalta riittää.

Näin ollen vakausrahaston kapasiteettia tai tehokkuutta täytyy kasvattaa muilla tavoin.

– Mitä ne tavat ovat, siitä käydään tällä hetkellä euromaiden kesken keskustelua. Asiasta keskusteltiin myös maanantaina euroryhmässä, mutta minkäänlaisia päätöksiä mahdollisesta mallista olla ei ole tehty.