Näitä alkoholeja verottaja suosii

Puheet kakkosoluesta joutuvat entistä oudompaan valoon. Hallituksen ensi vuodeksi kaavailema verouudistus suosii eniten niin sanottuja puliukkojuomia ja laatikkoviinejä, joiden vahvuus hipoo 15 prosenttia. Jos joku tekisi kakkosolutta, sitä rokotettaisiin kovemmin kuin yli 11-prosenttisia viinejä. (Katso kuvio alla.)

Tämä ilmenee Taloussanomien tekemästä selvityksestä, jossa on purettu auki parhaillaan lausuntokierroksella oleva hallituksen esitys laiksi alkoholijuomaveroksi. Hallitus näyttäisi pelaavaan omaan pussiinsa, sillä esitys suosii erityisesti valtionyhtiö Altian valmistamia vahvoja viinejä ja juomasekoituksia, kuten Jormaa ja Gambinaa. (Katso esimerkkejä taulukosta.)

20:10Osake

Olvi A

+0,27 %

18,25

+0,05

Väkevien verotus pysyisi edelleen kovana. Entisen I-veroluokan oluen verotus kiristyisi eniten, mutta se olisi edelleenkin edullisin tapa hankkia alkoholia. Oheiset laskelmat eivät ota huomioon tuotteiden laadusta ja esimerkiksi käsityömäisyydestä johtuvaa hintojen vaihtelua.

I-olutta saisi
myydä verotta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Esa Österberg muistuttaa, että veroista voidaan päättää kansallisesti vain taso – ei sitä että kaikkia juomia verotettaisiin tasapuolisesti niiden alkoholisisällön mukaan.

Sen sijaan voisimme vapauttaa alle 2,8-prosenttisen oluen eli entisen I-oluen verosta, jos haluaisimme. Sunnilleen samaa esitti Helsingissä huhtikuussa kokoontunut Euroopan oluenkuluttajain liitto, joka vaati alle kolmeprosenttisille oluille verovapautta.

Verokorotukset ovat kismittäneet erityisesti Panimoteollisuusliittoa. Liiton toimitusjohtajan Elina Ussan mukaan kaikkia veroja olisi pitänyt kiristää yhtä paljon. Nyt hallitus nostaa oluen ja mietojen käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien valmisteveroa noin 15 prosenttia. Viinin ja väkevien valmistevero kiristyy vain 10 prosenttia.

Ussan mukaan verotuksessa tulisi siirtyä tasaveroon. Hän haluaa selvitystä, miten verotusta muutettaisiin kohti tasaveroa eri valmistustapojen välillä ilman, että valtio menettää verotuloja.

– Se on realiteetti ja siitä tulee lähteä.

Hänen mukaansa veron pitäisi olla sama kaikille juomille, mutta se voisi olla progressiivinen ja kiristyä juoman vahventuessa.

Tulevaisuus ei
ole kovin kirkas

Österberg huomauttaa, että nyt valmistajat ovat käyttäneet veroportaikkoja hyväkseen. Hintatietoisia kuluttajia ajatellen joitakin humalahakuisia suosikkijuomia on laimennettu 15-prosenttisiksi.

Meni verotus niin tai näin hän näkee tulevaisuuden vähemmän kirkkaana.

– Näin tapahtuu kaikissa pohjoismaissa. Juomatavat muuttuvat. Väkevien kulutus laskee tasaisesti ja 20 vuoden kuluttua tilanne näyttää aivan toisenlaiselta, kun kirkkaita suosivat sukupolvet eivät enää kuluta entiseen tahtiin.

Sama pätee hänen mukaansa myös matkustajatuomisiin.