Vieläkö Kreikan-lainat ovat hyvä bisnes, Katainen?
EPA
Kreikan valtiovarainministeri Evangelos Venizelos (vas.) kätteli Jyrki Kataista euroryhmän kokouksessa kesäkuussa.
Suomi on tahkonnut tähän mennessä kymmenien miljoonien eurojen tiliä lainaamalla rahaa Kreikalle. Uuden, viime torstaina solmitun lainapaketin myötä Suomi voi menettää korkotuloja jopa 40 miljoonaa euroa vuodessa, myöntää pääministeri Jyrki Katainen.
Kun Suomi päätti viime vuonna osallistua Kreikan ensimmäiseen lainapakettin, silloinen valtiovarainministeri ja nykyinen pääministeri Jyrki Katainen (kok) sanoi Helsingin Sanomille, että ”me emme ole antamassa rahaa solidaarisuudesta EU:n jäsenmaalle, vaan varjelemassa suomalaisten omaa kansallista intressiä”.
Suomi ennakoi tekevänsä tuntuvasti voittoa lainaamalla Kreikalle rahaa, niin kuin silloinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk) asian ilmaisi.
Ideana tässä ajattelussa oli se, että Suomen luottoluokituksen ollessa hyvä se saa markkinoilta halpaa lainaa ja lainaa sitä Kreikalle korkeammalla korolla. Tällaista rahanvälitystä Vanhanen kommentoi sanomalla "näinhän tässä tapahtuu ja niin pitää ollakin".
Katainen taas kehui ansaintalogiikkaa Ilta-Sanomien haastattelussa sanoen, että "jos kaikki menee niin kuin pitäisi, saamme muutaman kymmenen miljoonaa [euroa] voittoa."
Kun kyse ei siis ilmeisesti missään vaiheessa ollutkaan solidaarisuudesta, vaan suomalaisten taloudellisista eduista, kuinka hyvin Suomen edut toteutuvat Kreikan uudessa lainapaketissa?
Uudessa paketissa
alhaisemmat korot
Uudessa lainapaketissa Kreikalle annetaan Euroalueen väliaikaisen rahoitusvakausvälineen (ERVV) ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kautta 109 miljardia euroa lisää lainaa. Suomen osuus paketista on tämän hetken tietojen mukaan noin 1,4 miljardia euroa.
Lisäksi yksityiset sijoittajat osallistuvat Kreikan tukemiseen noin 50 miljardilla eurolla. Kreikan olemassaolevien lainojen takaisinmaksuaikaa on myös luvattu pidentää.
Merkittävät muutokset vanhaan pakettiin verrattuna liittyvät uusien lainojen takaisinmaksuaikaan sekä korkotason roimaan alentamiseen.
Kreikan uuden lainan takaisinmaksuaikaa pidennetään 15–30 vuoteen. Lainan koroksi tulee sama korko, joka on euroalueen ulkopuolelle myönnettävällä maksutaseavulla. Tällä hetkellä se on 3,5 prosenttia.
Aiemmin takaisinmaksuaika oli 7,5 vuotta ja korkotaso jopa yli viisi prosenttia.
Tässä kohtaa Vanhasen ja Kataisen ensimmäisessä lainapaketissa käyttämä ansaintalogiikka alkaakin pettää.
Lainan tuotto
romahtaa
Kun Suomi saattoi aiemmin ottaa lainaa noin 2,5 prosentin korolla ja lainata eteenpäin viiden prosentin korolla, tuotot olivat tuntuvia.
Kun Kreikalle nyt aletaan lainata rahaa 3,5 prosentin korolla, lainan korkotuotto on Suomelle huomattavasti aiempaa alhaisempi.
– Lainananto on uuden paketin myötä vähemmän edullista kuin se oli vanhan sopimuksen puitteissa, Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen sanoo.
Lisäksi on otettava huomioon, että sekä Kreikan lainan korkoprosentti että Suomen markkinalainan korkoprosentti saattavat muuttua yllättäenkin.
Suomi saa nyt lainaa markkinoilta noin 2,5 prosentin korolla, mutta jos Suomen valtiontalous ajautuisi vaikeuksiin, korkotaso nousisi äkisti. Uuden hallituksen talouspolitiikka nojaa vahvasti kasvuun, josta ei kuitenkaan pidemmällä aikavälillä ole mitään varmuutta.
Huomioarvoista onkin, että Suomen koron määräävät markkinat, kun taas Kreikan korko on määritelty nyt EU:n johtajien taholta eikä ole samalla lailla alisteinen markkinoiden tahdolle.
– On täysin mahdollista, että korot elävät ja nousevat ajan kuluessa. Suomen oma korko voi hyvin nousta, mikä riippuu tietysti talousnäkymistä, Sorjonen kommentoi.
Suomen koron noustessa Kreikka-bisnes heikentyisi edelleen. Nyt Suomen ottamassa lainassa on noin prosenttiyksikön marginaali Kreikalle annettavaan lainaan, mutta Suomen koronnousu voi syödä sen nopeastikin.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Kreikalle lainaamisesta
ei luultavasti tappiollista
Suomi ei voi korkojen osalta tehdä tappiota Kreikka-lainoillaan, mutta tuotot vain laskevat huomattavasti.
– Ei tämä lainananto tietenkään voi mennä niin, että lainataan Kreikalle rahaa tappiolla. Jokin riskipreemio lainalla on toki oltava, Nordean Sorjonen sanoo.
Kreikalle lainanantamisesta on siis Suomen näkökulmasta tullut uuden lainapaketin myötä huomattavasti vähemmän tuottoisaa, mutta ei silti tappiollista. Viime torstain kokouksen päätöslauselmassa on määritelty, että Kreikan lainan rahoittaminen ei saa olla Kreikan maksamaa korkotasoa kalliimpaa.
Tappiollista lainanannosta tulisi siinä vaiheessa, kun Kreikka ei pystyisikään maksamaan lainojaan takaisin. Uuteen pakettiin kirjattiin hieman epäselvästi, että Suomen osuudelle hankitaan vakuudet, mutta vanhassa paketissa niitä ei ole.
Katainen: Menetykset jopa
40 miljoonaa vuodessa
Pääministeri Jyrki Katainen myöntää, että uusi paketti on Suomelle selvästi vähemmän tuottoisa kuin aiempi.
– Laskennallisesti, mikäli Suomen vielä tarkentumaton osuus uudesta rahoituspaketista olisi 1,4 miljardia euroa, olisi korkotulojen menetys karkeasti arvioiden maksimissaan noin 40 miljoonaa euroa vuodessa, Katainen sanoo.
Uudessa lainapaketissa rahat kierrätetään Kreikalle rahoitusvakausväline ERVV:n kautta, joten korkotulojen menetykset ovat pois ERVV:n vapaista omista pääomista eivätkä suoraan Suomelta. Suomelle tappio realisoituu siis silloin, kun Suomelle maksetaan rahoja takaisin ERVV:stä.
Myös Kataisen äänensävy on muuttunut, ja aiempi Suomen lainalleen saamien korkotuottojen kehuminen on saanut jäädä.
– Toivottavasti ei ole syntynyt kuvaa, että olen kehuskellut lainojen tuotoilla, sillä se ei ole ollut tarkoitukseni, Katainen kertoo.
Katainen sanoo pitäneensä Kreikan maksamaa korkoa esillä, koska julkisuudessa on vielä eduskuntavaalien allakin elänyt käsitys, että Suomi antaa rahat Kreikalle.
– Kyseessä on laina, josta Kreikka maksaa jatkossakin korkoa Suomelle, Katainen sanoo.
