Kirjaudu ▼
 

Ovatko jenkit hulluja?

EPA/JAMES WATSON
Ovatko jenkit hulluja?
Poliittinen takalukko neuvotteluissa Yhdysvaltain velkakaton nostosta näyttää yhä pahemmalta. Liittovaltion luottokelpoisuus on vaarassa pudota, ja kiistelyn eri puolet syyttävät toisiaan mielipuoliksi.
Hannu Sokala
26.7.2011 11:44
143

Yhdysvaltain poliittisten johtajien neuvottelut liittovaltion maksukyvyttömyyden välttämisestä näyttävän olevan entistä pahemmassa takalukossa. Presidentti Barack Obama ja kongressin republikaanit ovat ajautuneet asemiin, joista on vaikea lähentyä toista osapuolta.

Maailman suurimman joukkolainasijoittajan Pacific Investment Managementin Pimcon johtaja Mohamed el-Erian varoittaa, että Yhdysvaltain luottoluokitus saattaa pudota nykyisestä parhaasta luokastaan.
 
Obama taas sanoi tiistain vastaisen yön puheessaan, että tilanne on "vakava uhka" taloudelle.

– Tämä on vaarallista peliä, jollaista emme ole koskaan ennen pelanneet eikä meillä ole varaa pelata sitä nytkään. Emme voi sallia, että amerikkalaisista tulee Washingtonin poliittisen sodankäynnin uhreja, presidentti sanoi.

Kongressin edustajainhuoneen republikaanijohtaja John Boehner vastasi Obamalle tiukoin sanoin.

– Surullinen totuus on, että presidentti halusi avoimen sekin puoli vuotta sitten, ja hän haluaa avoimen sekin myös tänään. Näin ei tule tapahtumaan, hän sanoi.

Kannat kauempana
kuin koskaan

Arvostetun The New York Times -lehden mukaan Obaman ja Boehnerin kannat ovat kauempana toisistaan kuin koskaan aikaisemmin.

Velkaneuvottelujen takalukko näkyy myös markkinoilla. Yhdysvaltain dollarin arvo laski tiistaina ennätysalhaalle suhteessa Sveitsin frangiin.

– Ydinvoimalan ytimen sulamisen tavoin Yhdysvaltain maksukyvyttömyys laukaisisi tapahtuman, joka on liian pelottava edes ajateltavaksi, japanilaisen Gaitame.com Researchin johtaja Daisaku Ueno sanoi uutistoimisto Bloombergille.

Edustajainhuonetta johtavat republikaanit esittävät kaksivaiheista suunnitelmaa, jolla liittovaltion nykyistä 14 300 miljardin velkakattoa nostettaisiin noin 1 000 miljardia dollaria ja valtion menoja leikattaisiin 1 200 miljardia. Ensi vuoden alussa velkakattoa nostettaisiin toisen kerran.

Obama on kannattanut pidempiaikaista ratkaisua. Demokraatit olisivat valmiita kymmenvuotiseen ohjelmaan, jolla liittovaltion budjettivaje supistuisi 4 000 miljardia dollaria menoleikkausten ja veronkorotusten avulla.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Maanantaina demokraatit esittelivät uuden vaihtoehdon, joka supistaisi budjettialijäämää 2 700 miljardia kymmenessä vuodessa.

Demokraatit syyttävät republikaaneja härskistä politikoinnista. Republikaanit haluavat ajoittaa seuraavat velkaneuvottelut ensi vuoteen, jolloin ne sotkisivat Obaman presidentinvaalikampanjaa.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Obama aloitti vaalikampanjan jo maanantai-illan puheessaan, joka oli suunnattu suoraan äänestäjille,

"Hölmöilyä ja
naurettavia ideoita"

Velkaneuvottelujen takkuaminen on alkanut herättää myös kommentoijissa yhä railakkaampia kannanottoja.

– Mikään ei voita (velkaneuvotteluja) puhtaassa hölmöydessä, naurettavissa ideoissa ja hulluissa perusteluissa, Marketwatchin kolumnisti Rex Nutting kirjoittaa.

Nuttingin mukaan koko velkakatto on umpilisäkkeen kaltainen naurettava jäänne menneisyydestä. Hänestä velkakatto ei ole järkevä tapa pitää liittovaltion menoja kurissa, koska kongressi kuitenkin tekee mitä tahtoo – ja sitten korottaa velkakattoa.

New York Timesin kolumnisti David Brooks epäilee republikaaneja mielipuoliksi. Republikaanien kongressiedustajan James Lankfordin mukaan tämä arvio taas sopii paremmin demokraateille:

– . . . hullut demokraatit käyttäytyvät kuin se kaveri, jonka luottokortin luottoraja tuli täyteen ja meni vaatimaan tällä perusteella pomoltaan palkankorotusta.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (143)


Anonyymi
Eikös sama teatteri nähdä vähintään kerran presidenttikaudella? Sinänsä koko katto on täysin turha, kun sitä voidaan turhankin helposti kasvattaa. Maailmantaloudelle voisi tehdä ihan hyvää siirtyä velkakulutuksesta reaalitalouteen.
Kapitalismin loppu 26.7.2011 12:12

Anonyymi
1)
Jos luottorajaa ei nosteta ei seurauksena ole maksukyvyttömyys vaan budjetti joudutaan tasapainottamaan välittömästi.
Eli toisin sanoen joudutaan leikkaamaan. Tapahtuma mitä kukaan poliitikko ei voi ikinä tehdä.

2)
2.7 triljoonan säästäminen kymmenessä vuodessa 1.7 triljoonan vuotuisella vajeella tuo niinkin paljon säästöä kuin 15%.
Eli toisin sanoen velka vain tuplaantuisi kymmennessä vuodessa 1.2-kertaistumisen sijaan.

Kuulostaako tämä järkevältä?
Ainii, unohdin että ikuinen talouskasvu kuittaa kaikkien velat, myös Kreikan...
Kondratiev 26.7.2011 12:13

Anonyymi
Entä jos tarkoitus onkin suistaa maailmantalous raiteiltaan viime hetkellä ennen kuin kehittyvät maat (Kiina, Intia..) tulevat kotimarkkinoiltaan niin vahvoiksi, etteivät ne enää ole riippuvaisia viennistä?
Nimetön 26.7.2011 12:14

Anonyymi
Obaman vastustajat ovat oikessa. Ei ole mitään syytä lisätä liittovaltion velkataakkaa. Kreikan esimerkki ei ole seuraamisen arvoinen.

Obaman ainoa tarkoitus on antaa tekohengitystä vanhoille vaalilupauksilleen. Uudet vaalit ovat tulossa, ja vanhat lupaukset pitäisi täyttää edes ositain.
Nimetön 26.7.2011 12:16

Anonyymi
Ovat!
26.7.2011 12:18

Anonyymi
Muistakaa, kun arvioitte Amerikan Yhdysvaltojen kykyä vastata taloudellisiin sitoumuksiin, että se on ollut varsinainen alisuorittaja teollisuusmaiden joukossa toisen maailmansodan jälkeen. Ainoa tekijä suhteellisesti hyvässä menneisyydessä on suvereeni etulyöntiasema sodan jälkeen. Mutta jo 60-luvulla se alettiin ottaa kiinni sekä teknologiassa että kulutushyödykkeissä. Lähinnä Saksan ja Japanin toimesta. Näenkin globalisaation, joka alkoi isoista amerikkalaisista yrityksistä 70-luvulla, epätoivoisena keinona vastata Saksalle ja Japanille. BRIC maista ei kukaan ollut silloin vielä kuullutkaan. Ne olivat viimeinen naula eittämättä. Mielestäni ulkoistaminen Aasiaan oli ISO virheliike amerikkalailta KUN siihen ei yhdistetty kulutuskulttuurin suitsimista. Olisi tietty ollut häviävän pieni mahdollisuus, että nerokas amerikkalainen valta olisi muun maailman kustannuksella ja velaksi rakentanut infrastruktuuriltaan ylittämättömän valtakunnan ja lopuksi ilmoittanut velkojen rauenneen ja infran jäävän. Mutta kun se infrakin on heikko sekä teknisesti että varsinkin hallinnollisesti!
Nimetön 26.7.2011 12:18

Anonyymi
Turhaa teatteria koko leikki. Me kaikki tiedämme, että politikot pyrkivät varastamaan kaiken irtilähtevän kavereilleen esittäen samalla tyhmää, ja irtisanoutumalla mistään vastuusta yhtään mihinkään.
Sulle, mulle, sulle, 26.7.2011 12:20

Anonyymi
On vain yksi vaihtoehto jos jokin kansakunta halutaan leimata hulluiksi. RYSSÄT ovat sellaisia, jopa toimittajan pitäisi se tietää.
Ü
................. 26.7.2011 12:21

Anonyymi
www.economicpolicyjournal.com/2011/07/disturbing-super-congress-that-is-being.html
HaRos 26.7.2011 12:22

Anonyymi
Yhdysvallat on kuitenkin aika ylivoimaisesti johtanut maailmaa aika pitkään, vaikka väestöä on paljon vähemmän kuin nyky-EU:ssa. Globaali johtoasema näkyy sekä teknolgiassa, kulttuurissa, sotilaallisesti - ja esimerkiksi siinä, että nytkin halusimme lukea tuon artikkelin USA:n sisäpolitiikasta!


Tuota noin.. Mietipäs kirjoittamaasi uudelleen, tällä kertaa ilman USA-laseja. Yksinapainen maailma ei ole ollut kovinkaan montaa vuotta ja nyt se on jo vaihtunut takaisin moninapaiseksi. Teknologia ei ole mitenkään Yhdysvaltain monopoli (suurin osa teknologiasta kehitetty kuitenkin muualla tai muiden kuin amerikkalaisten kehittäminä). Jos taas jätetään rahan voimalla tuotettu Hollywood-roska väliin, on kulttuuritarjontakin ollut hyvin ohutta. Sotilaallisesti on kyllä pärjätty hyvin, tosin viimeaikojen sodissa (alkaen Irakista) menestys on jäänyt puheita vaatimattomammaksi.
Mikä johtaja? 26.7.2011 12:25
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä