Professori: D-markka takaisin – Saksa pois eurosta
Lehtikuva
Saksan markka jäi historiaan, kun euro tuli käyttöön käteisvaluuttana 2002.
Kreikkalaisprofessorin mukaan Saksan pitäisi erota eurosta. Siitä olisi hänen mukaansa paljon enemmän hyötyä kuin Kreikan tai Portugalin potkimisesta pois eurosta. Valuuttaunionin ongelmat kun johtuvat enemmän Saksan vahvuudesta kuin muiden heikkoudesta.
Brittiläisen Leicesterin yliopiston taloustieteen professori Panicos Demetriades ehdottaa Financial Times -lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan, että Saksan pitäisi erota yhteisvaluutta eurosta.
Kreikkalaisprofessorin mukaan Kreikan ja Portugalin luopuminen eurosta ei ratkaisisi valuuttaunionin ongelmia. Sen sijaan hän pitää Saksan D-markan paluuta paljon järkevämpänä vaihtoehtona.
– Ei ole epäilystäkään, Kreikka ja Portugal tarvitsevat devalvaatiota saadakseen taloutensa takaisin kasvuun. mutta niin tarvitsevat myös muut reunavaltiot, Demetriades kirjoittaa FT:ssä.
Hänen mukaansa valuuttayhteisön ongelmien suurimpana syynä ei niinkään ole reuna-alueiden heikkous vaan Saksan talouden vahvuus.
Jos Saksa ei kuuluisi euroalueeseen, yhteisvaluutan arvo voisi laskea nopeasti sellaiselle tasolle, joka palauttaisi reunamaiden kilpailukyvyn. Talouskasvun elpyessä myös luottamus paranisi ja reunamaiden valtionlainojen korot laskisivat, hän arvioi. Tämän kehityksen myötä velkaantuneisuus palaisi kestävälle tasolle.
Demetriadesin C-suunnitelmaksi nimeämä ehdotus olisi myös Saksan etujen mukainen. Hän uskoo, että D-markasta voisi tulla nopeasti Yhdysvaltain dollarin veroinen reservivaluutta.Tätä tukee Saksan keskuspankin Bundesbankin asema tiukimmin inflaatiota vahtivana keskuspankkina.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Vaikka saksalaisista tuotteista tulisi vähemmän kilpailukykyisempiä D-markan vahvistuessa, muun Euroopan talouskasvun vahvistuminen tekisi niistä pian edullisempia, hän kirjoittaa.
D-markan paluulla voitaisiin Demetriadesin mukaan välttää reunamaiden kallis velkasaneeraus, mikä pelastaisi sekä pankkeja että satoja miljardeja euroja veronmaksajien rahaa.
Kreikkalaisprofessori uskoo myös, että ilman Saksan vastarintaa myös veroliiton mahdollisuudet parantuisivat, mikä on hänen mukaansa tärkeää euroalueen säilymiselle pitkällä aikavälillä.
– Jäljellä on kuitenkin yksi kysymys eli mitä tapahtuu Itävallalle, Suomelle ja Hollannille. Kestävätkö ne reunamaille maksettavien tukien kasvun, mitä veroliiton syntyminen edellyttää ja pysyvät osana euroaluetta? Vai muodostavatko ne mieluummin Saksan kanssa toisen rahaliiton?
