"Suomen vaatimat tukiehdot ovat osin vanhoja"
Lehtikuva
Kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien eurotukisopu ei lopulta ole kovin tiukka uudistus, arvioi Etlan tutkimusjohtaja Markku Kotilainen. Osa Suomen asettamista tukiehdoista on jo valmisteilla EU:ssa.
Kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien eilen saavuttaman sovun jälkeen Suomi asettaa uusia ehtoja eurotukipaketteihin osallistumiselleen. Puolueiden puheenjohtajat Jyrki Katainen ja Jutta Urpilainen esittelivät vaatimukset merkittävänä tiukennuksena Suomen linjaan, mutta lähemmin tarkasteltuna muutos ei ole kovinkaan suuri.
– Ennen kaikkea kyseessä on poliittinen sopu. Lisäksi esiin on nostettu muutamia asioita, jotka ovat jo valmisteilla Euroopan unionissa (EU), Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtaja Markku Kotilainen sanoo Taloussanomille.
Uutena ja merkittävimpänä asiana sekä puolueiden puheissa että julkisuudessa on pidetty vaatimusta siitä, että uusille lainatakauksille Suomen on saatava vakuudet lainan saavalta maalta. Vaatimus ei kuitenkaan ole täysin uusi.
– Tätähän yritettiin Irlannin tapauksessa, mutta Suomi ei saanut sitä läpi. Vaatimus on vaikea toteuttaa sellaisessa maassa, jossa asiat ovat jo muutenkin huonosti. Mistä ne vakuudet löydetään, Kotilainen kysyy.
Vakuuksien laatuakaan puolueet eivät määrittele. Finanssikriisin yhteydessä nähtiin, että tilanteen niin vaatiessa vakuuksien laatuvaatimuskin voi laskea.
Aiemmin sekä Irlannin että Kreikan kohdalla on koetettu laatia erilaisia listoja siitä, millaisia vakuudeksi sopivia kohteita niistä löytyisi. Kreikan yhteydessä on puhuttu muun muassa matkailuyrityksistä ja maan lukuisista saarista. Kreikan tukipaketissa on jo sovittu, että valtio myy omaisuuttaan velkojensa lyhentämiseksi.
Vakuuksien löytämisen jälkeen ratkaiseva kysymys on se, mikä niiden rooli lopulta on, jos velat jäävät maksamatta. Sinne asti pohdinnat eivät ole yltäneet.
Pankkiveron valmistelu
EU:ssa jo pitkällä
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Muista Suomen uusista vaatimuksista muun muassa kansainvälistä rahoitusmarkkinaveroa on selvitetty, mutta eräät euromaat ovat sitä vastustaneet. Vakausmaksun eli käytännössä pankkiveron Suomi lupaa nyt ottaa käyttöön vaikka yksinään, vaikka sen valmistelu on myös EU:ssa jo pitkällä.
Myös vaatimus siitä, että yksityisten lainanantajien on pysyttävä avustettavassa maassa, on tuttu esimerkiksi Latvian kriisistä. Käytännössä vaatimuksen toteuttaminen edellyttää asiasta sopimista kunkin rahoittajan kanssa erikseen.
– Paljon on kiinni pankkien halusta osallistua tällaisiin ”pehmeisiin velkajärjestelyihin”. Jos rahoittajat uskovat, että pehmeämmillä keinoilla saatavat voidaan turvata, voivat ne niihin suostuakin, Kotilainen sanoo.
Hän arvioi, että Suomen valitsemaa linjaa tulee tarkastella yleisen eurooppalaisen ilmapiirin valossa.
– Kun nyt ounastellaan Kreikan tarvitsevan uudelleen jonkinlaista rahoitusta, joka puolella on tiukentumista asenteissa tapahtumassa ja Suomen linja sopii hyvin siihen linjaan, Kotilainen sanoo.
