Vedättääkö VM? Leikkauksia ei tarvitakaan?

Erikoistutkija Heikki Taimio Palkansaajien tutkimuslaitoksesta tyrmää valtiovarainministeriön arviot Suomen julkisesta taloudesta ylenpalttisen synkeinä.

Taimion mukaan valtiovarainministeriö on jopa tarkoitushakuisen pessimistinen näkemyksessään siitä, kuinka Suomi toipuu taantumasta.

VM on esittänyt Suomen julkisen talouden kestävyysvajeeksi viisi prosenttia. Luku on kaksinkertainen esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen arvioon verraten.

Tämä tarkoittaa, että VM:n mukaan valtion, kuntien, työeläkelaitosten ja  sosiaaliturvarahastojen tuloja olisi lisättävä tai menoja karsittava 10 miljardilla eurolla ensi vaalikauden aikana, jotta Suomen julkinen talous olisi kestävällä pohjalla.

Taimion mukaan VM:n kestävyysvajelaskelmien perusta horjuu useallakin tavalla.

Esimerkiksi ministeriö arvioi, että bruttokansantuotteen kasvu jää totuttua heikommaksi eli vain 1,7 prosenttiin. Maahanmuuton VM olettaa jäävän nykytasolle ja työurien pidentyvän vain 1,5 vuodella vuoteen 2025 mennessä. Julkisen velan reaalikoron VM odottaa pysyvän 3 prosentissa, vaikka se on viime aikoina ollut jopa negatiivinen.

– VM on poliittisessa ohjauksessa, kuten mikä tahansa ministeriö, Taimio sanoo.

– Ja se on ollut aika pitkälle ministeri Jyrki Kataisen ja kokoomuksen ohjauksessa.

Puolueen ideologian mukaan julkista sektoria pitää kaventaa, yksityiselle liiketoiminnalle antaa tilaa ja veroja keventää.

– Julkisen sektorin kaventamista palvelee hyvin näkemys, että julkisessa taloudessa on voimakkaita säästö- ja leikkaustarpeita.

Leikkauksia tukee VM:n rooli Suomen virallisena synkistelijänä.

Ministeriön on toki syytäkin olla varovainen ennusteissaan.

– Se on valtiovarainministeriöiden erityisosaamisala.

VM vetoaa arvioidensa yhtäläisyyteen EU:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen laskelmien kanssa. Ministeriö on saattanut itse myötävaikuttaa ulkomaisiin arvioihin.

Taimion mukaan ekonomistipiireissä on yleinen näkemys, että VM syöttää tietoja kansainvälisille järjestöille. Ulkomaiden kautta kierrätetyt numerot palaavat Suomeen uskottavan leiman kera.

– Erityisesti OECD:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston näkemykset Suomen taloudesta ovat hyvin pinnallisia ja erittäin paljon pessimistisempiä kuin kotimaiset arviot.

Taimio epäilee tämän viittaavan VM:n lukujen käyttöön.

Suomen tilanne
eurooppalaisittain valoisa

Heikki Taimio ei ole huolissaan Suomen julkisen talouden tilanteesta muihin EU-maihin verraten.

– Ei meillä mitään hätää ole. Kunhan tästä taantumasta noustaan, tilanne näyttää oikein valoisalta, Taimio toteaa.

Taimio nimeää Suomen ongelmaksi suurten ikäluokkien nopean eläköitymisen. Eläkeläisten hyöky ei kuitenkaan riitä ajamaan Suomen taloutta ahdinkoon.

– Sosiaaliturvarahastot ovat ylijäämäisiä koko ajan. Valtion velkaantuminen jatkuu jonkin aikaa, mutta velkaantuminen on Suomessa monia muita EU-maita maltillisempaa.

Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on euromaissa keskimäärin yli 80 prosenttia. Suomessa suhde on alle 50 prosenttia.