Velkakriisiin etsitään taas ratkaisukeinoa
EPA
Brysselissä kokoontuvat Euroopan talous- ja valtiovarainministerit alkavat tänään työstää uutta, kattavampaa strategiaa euroalueen velkakriisin selättämiseksi. Katseet kohdistuvat etenkin Saksaan, joka on lieventänyt vastustustaan laajemman keinovalikoiman käyttöönottoa kohtaan.
17.1.2011 09:09
38
Portugalin, Espanjan ja Italian viimeviikkoisen, onnistuneeksi tulkitut lainahuutokaupat sekä euron kurssin vahvistuminen ovat helpottaneet markkinoiden paineita ainakin hetkeksi.
Paniikkitunnelman helpottaminen antaa euroryhmälle mahdollisuuden etsiä pidemmän aikavälin ratkaisuja, hätätoimien sijaan. Jo viime viikolla monet keskeiset toimijat kuten talouskomissaari Olli Rehn ja Saksan liittokansleri Angela Merkel korostivat "kokonaisvaltaisten" toimien tärkeyttä. Samaan aikaan Portugali on korostanut selviävänsä ilman EU:n tukea.
Euroalueen johtava talousmahti Saksa on asettanut tavoitteet maaliskuun lopun aikarajaan euroalueen 440 miljardin euron vakausrahaston vahvistamiseksi, uuden tukirahaston perustamiseksi sekä EU:n budjettisääntöjen uudistamiseksi. EU-maiden hallitusten tavoitteena on saada uudet säädökset valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä.
Kokouksen taustalla arvioidaan vaikuttavan myös Euroopan keskuspankin EKP:n viimeaikaisten inflaatiokommenttien. EKP:n pääjohtajan Jean-Claude Trichet'n mukaan pankki haluaa estää sen, että korkeat energian hinnat kiihdyttävät inflaatiota, joka on jo noussut yli keskuspankin asettaman tavoitteen ensimmäisen kerran yli kahteen vuoteen. Hän myös sanoi keskuspankin viime torstain korkopäätöksen jälkeen, että inflaatiossa on nousupaineita lyhyellä aikavälillä.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Tänään illalla kokoontuvassa euroryhmässä on määrä keskustella euroalueen rahoitusvakauskehityksen lisäksi Kreikan ja Irlannin ohjelmien toimeenpanosta sekä euron käyttöönotosta Virossa. Suomea kokouksessa edustaa valtiovarainministeri Jyrki Katainen.
Tiistain Ecofin-kokouksen alussa puheenjohtajamaa Unkari esittelee kevään ohjelmansa, jota määrittänee suurelta osin talouskriisin seurausten hallinta. Valtiovarainministeriön tiedotteen mukaan tärkeimmät tehtävät tällä alueella ovat talouspolitiikan koordinaation vahvistaminen ja pysyvästä kriisinhallintamekanismista päättäminen. Lisäksi on sovittava kaikista tarpeellisista toimista välittömän rahoitusvakauden turvaamiseksi.
18
Kommentit (38)
Aivan kuin sota, joka lopetti kaikki sodat...
Mitenkäs tämä koronnosto mitään auttaisi, kun jo muutenkin on iso osa maista ongelmissa velkojensa kanssa.
on velkaa 15 miljarbia, sitä nyt ei olisi millään tekosyyllä varaa lisätä, velat jo lähemmäs 100 miljardia.
Mitenkäs tämä koronnosto mitään auttaisi, kun jo muutenkin on iso osa maista ongelmissa velkojensa kanssa.
Perustuslaissa on säädetty omaisuudensuojasta. Perustuslakeihin voidaan tehdä poikkeuksia tavallisessa lain säätämisjärjestyksessä vain mikäli siihen on välttämätön ja hyväksyttävä syy. Hyväksyttävällä syyllä tarkoitetaan sitä, että syyn täytyy olla
demokraattisen yhteiskunnan arvojen ja oikeusvaltion periaatteiden mukaisia. Kansalaiskeskustelusta ja toivottavasti median järjestämistä gallupeista käy päivänselvästi ilmi se, että kansa vastustaa tukea, eikä tuki siten vastaa demokraattisen yhteiskunnan arvoja. Joten tuki on selvästi perustuslain vastainen ja se täytyisi säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä, eikä tavallisessa lain säätämisjärjestyksessä.
Perustuslain 42§ mukaan eduskunnan puhemiehen tulisi valvoa että eduskunta noudattaa asioita täysistunnossa käsiteltäessä perustuslakia. Eduskunnan puhemies on Kokoomuksen Sauli Niinistö.
Tässä tapauksessa ehkä 98% kansasta vastustaa tukea, joten omaisuudensuojaan ei tässä tapauksessa voida tehdä poikkeusta normaalissa lain säätämisjärjestyksessä, vaan tuki pitää säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä.
Selvää on että jos takuu lankeisi Suomen veronmaksajat verojen muodossa joutuisivat maksamaan tuet, joten omaisuudensuojan pitäisi suojata kansalaisia.
Vaikka nyt joka kotitalouteen ei lähetettäisikään XXX euron lisävero lappua, jos takuuvelka lankeisi maksettavaksi, jolle annettaisiin nimeksi J.Käteisen pakollinen tuki vero.
Mikäli on jo olemassa joku laki, jonka nojalla eduskunta antaa kyseistä tukea, niin kyseinen laki on perustuslain vastainen, eikä sitä tule noudattaa siksi perustuslain 106§ nojalla.
Huomioi myös:
HE 309/1993 vp:n mukaan syvälle käyviä, poikkeuksellisia tai summaarisia rajoituksia ei voida tehdä tavallisella lailla. Mielestäni tässä tapauksessa on kyse juuri sellaisesta, joten tuesta pitäisi päättää perustuslain säätämisjärjestyksessä.
Median tehtävä olisi nyt saada kansan tahto selville, vaikka järjestämällä galluppeja, sekä kansalaiskeskustelulla.
Media voisi myös hankkia oikeusoppineiden lausuntoja - toki tämä tehtävä kuuluisi eduskuskunnalle, mutta on epäselvää tekeekö se sitä tällä kertaa.
Ehkä myös Perussuomalaiset voisivat kysyä lausuntoja.
Kun olemme tuhonneet kansallisvarantomme ja olemme tuenpyytäjien jonossa viimeisenä ei tukirahastossa ole meille enää mitään. Kataisen ja Kiviniemen pitää ymmärtää olevansa omalle kansalleen vastuuvelvollisia. Jos he tarkoituksellisesti tuhoavat kansallisvarantomme niin pitää heidät saada valtakunnanoikeuteen. Oikeistopoliitikkojen kyseessä ollessa voi toki olla kyse ideologiasta, jolla hyvinvointipalvelumme tuhotaan ja markkinat avataan ylikansallisille korporaatioille jotka sopivasti rahoittavat oikeistopoliitikkojamme.