Korkovähennyksen poisto iskisi pahiten pienituloisiin
Paineet asuntolainakorkojen verovähennysoikeuden karsimiseksi yltyvät taas. Viimeksi eilen kansainvälinen valuuttarahasto IMF neuvoi, että Suomen valtio säästäisi paljon rahaa vähennysoikeuden poistamisella.
Laman syvetessä tämä olisi myös nopea keino parantaa valtion kassavajetta. Ja miksi yhteiskunnan pitäisi tässä kurjuudessa vielä tukea asuntoja omistavaa vaurasta väkeä?
Veronmaksajat-järjestön mukaan vähennysoikeus ei kuitenkaan ole suora tulonsiirto vain varakkaille.
– Siitä hyötyvät nykytilanteessa ne pieni- ja keskituloiset perheet, jotka ovat hankkineet käytettävissä oleviin tuloihinsa nähden suuria lainoja, sanoo järjestön pääekonomisti Minna Punakallio.
Tällaisia ovat esimerkiksi velalliset, joka ostavat kerralla koko perheelle tarpeeksi suuren asunnon. Eivätkä perinteiseen tapaan etene kerrostaloyksiöstä kaksion ja kolmion kautta omakotitaloon tai rivitaloon.
Velanhoitokyvyn vaarantaminen
on myös riski kansantaloudelle
Asuntourapolun oikaiseminen ei Punakallion mielestä ole välttämättä huono ratkaisu. Välikauden asunnoista kun joutuu aina ostaessaan maksamaan muun muassa varainsiirtoveroa ja muita kaupankäyntikuluja.
– Jos omat tulot säilyvät ennallaan ja korkotaso pysyy suhteellisen vakaana, tämä voi olla ihan perusteltua käytöstä. Jos lähes koko ostosumma on rahoitettu lainalla, näiden ihmisten velanmaksukyvylle vähennysoikeudella on iso merkitys, Punakallio sanoo.
Mikäli valtio poistaa vähennysedut, ja samaan aikaan korot nousevat, hyvin suuri joukko keskituloisia kunnon veronmaksajia joutuu kiristämään vyötään selvitäkseen asuntolainoistaan.
IMF ja muut vähennyskäytännön arvostelijat ovat arvelleet, että vähennykset liukuvat asuntojen hintoihin ja lisäävät markkinoiden ylikuumentumista.
– On aika vaikea kuvitella, että vähennysoikeuden poisto vastaavasti laskisi neliöhintoja kovin radikaalisti. Asuntomarkkinoilla on niin paljon muita hintaan vaikuttavia tekijöitä, sanoo Minna Punakallio.
Syksyllä ensimmäisiä
ehdotuksia
Joka tapauksessa loppuvuonna kotitalouksien verovähennyskirjon kohtalosta on tulossa ainakin jotain päätöksiä.
Valtiovarainministeriön alivaltiosihteerin Martti Hetemäen johtama verotyöryhmä haluaa selkeyttää ja yksinkertaistaa koko vähennysjärjestelmää, ja ryhmän ehdotukset valmistuvat syksyllä.
Silloin valtion taloustilanteesta on jo muutenkin uutta tietoa, ja hallitus joutuu valitsemaan ensi vuoden säästötarpeita ja leikkauslistoja.
Kovin nopeat verotusmuutokset käyvät kuitenkin hallituspuolueille poliittisesti hankaliksi, koska eduskuntavaalit lähestyvät.
.
| Pienituloiselle korkovähennyksestä on apua | ||||
|---|---|---|---|---|
| Verohyödyt eri vuosituloisilla, kun korkovähennys on käytössä | ||||
| Vuosipalkka | Lainan korkovähennys | Verot yhteensä 2010 | Veroprosentti nyt | Ilman korkovähennystä veroprosentti nousisi |
| 30000 € | 560 € | 7300 € | 24,3 % | + 1,9 % |
| 40000 € | 560 € | 11766 € | 29,4 % | + 1,4 % |
| 50000 € | 560 € | 21520 € | 35,9 % | + 0,9 % |
| Lähde: Veronmaksajien esimerkkilaskelma. Asuntolaina 100000 €, korko 2 %, palkansaajalla ei muita vähennyksiä, kunnallisvero 18,98 % ja kirkollisvero 1,33 %. | ||||
| Näin paljon korkovähennys auttaa asuntovelallista | ||||
|---|---|---|---|---|
| 100000 euron laina 20 vuodeksi, pääomatulon vero 28 % | ||||
| Asuntolainan vuosikorko | Korot koko laina-ajalta | Kotitalouden saama verohyöty | ||
| 2,0 % | 21412 € | 5995 € | ||
| 4,5 % | 51836 € | 14514 € | ||
| Lähde: Veronmaksajat | ||||













