Velkaa murehditaan myöhemmin
– Useimmat maat ovat siinä tilanteessa, että niiden on jatkettava talouden tukemista ja hilata budjettivaje alas, kun talous toipuu, Britannian valtiovarainministeri Alistair Darling kommentoi eilen illalla Kanadassa Iqualuitin kaupungissa.
– Tulette näkemään, että G7-maat ovat päättäväisiä tekemään juuri niin.
Kreikka kamppailee kasvavan budjetin alijäämän kanssa, ja myös Espanjan ja Portugalin lainakulut kasvavat kovaa vauhtia. Deutsche Bank varoitti eilen, että Euroopan eteläisten maiden tilanne voi olla kenraaliharjoitus Yhdysvalloille ja Britannialle, joiden omat budjetit ovat päätyneet huonoon jamaan kriisin takia.
G7-maiden ministerit aikovat kuitenkin pitää painopisteen elvyttämisessä ja murehtia velkaantumisesta vasta, kun talouden elpyminen on nykyistä varmempaa.
G7-ryhmään kuuluu Britannia, Yhdysvallat, Kanada, Japani, Ranska, Saksa ja Italia

















Kommentit (51)
Toinen hyvä asia on että korko tulee olemaan alamaissa vielä pitkään.
Me jeesataan sitten kun teiltä keinot loppuu. Lukekaa ensiksi talsaa, sen jälkeen ei muutakuin yhteyttä meidän kirstun hoitajiin niin kyllä ne kertoo ihmemaan ihmeelliset temput. Kaikki omaisuus täällä vaan kasvaa, jopa velka. Kohta täällä on kaikki niin äveriäitä että ei tarvitse edes töitä tehdä.
Mihin tuo lainaraha menee ? Onko kukaan kertonut ja listannut esimerkiksi 10 asiaa mihin se kohdennetaan.
Itselleni tuo on aika hämärän peitossa enkä siten voi edes arvioida miten velkaelvytys tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa.
Jos itse ottaisin lainaa huonon taloudellisen tilanteen takia niin joutuisin tekemään ensin pitempiaikaisen suunnitelman miten parannan tulotasoa ja sitten siitä pitäisi vielä nakertaa suunnitelma lyhemmille ajanjaksoille.
Tuo olisi perusta myös seurantaan ja toteutuksen onnistumisen arvioinnille.
Periaatteessa tuo uutinen ei kertonut minulle mitään, velkaa otetaan...ok.
Suomen valtion tilanne on yllättävän hyvä. Fortumin osinkotulot kuittaavat neljänneksen valtionvelan korosta, muut osinko- ja korkotuotot puolet, joten nettona korkomenoihin kuluu vain 700 miljoonaa eli kymmenesosa siitä, mitä käytetään ylipaisutetun kuntatalouden tukemiseen.
Elvytystä on siis syytä jatkaa, mutta soisin sen olevan veronalennusten ja kertaluontoisten investointien muotoista, ei siis valtion menoautomaattien paisuttamista ja rakentamista.
Lisäksi lähitulevaisuudessa tehtävistä julkisen talouden tehostamistoimista pitäisi alkaa tehdä päätöksiä. Tulilinjalle pitäisi ottaa ensimmäiseksi aluehallinto, KELA, verohallinto jne.
Mielestäni kuntien verotusoikeuden lakkauttamista pitäisi harkita ja kuntien lukumäärä supistaa noin kymmenesosaan nykyisestä.