Kirjaudu ▼
 

Finanssikriisi vapauttaa Suomen lamahäpeästä

Matti Björkman/Lehtikuva
Finanssikriisi vapauttaa Suomen lamahäpeästä
Yhdysvalloista alkanut ja lamaksi muuttunut finanssikriisi muuttaa niin talouspolitiikkaa kuin taloustiedettäkin. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Jaakko Kianderin mukaan nykyinen talouskaaos merkitsee myös sitä, että Suomen ei tarvitse hävetä 1990-luvun alun pankkikriisiään ja sitä seurannutta lamaa.
Hannu Sokala
31.1.2010 07:01
138

Lähes koko maailmaa ravisteleva talouskaaos on luonut uutta näkökulmaa myös pankkikriisiin, joka koetteli Pohjoismaita 1990-luvun alussa. Uusia näkemyksiä käsiteltiin perjantaina pankkikriisin yhteiskunnallisia vaikutuksia käsitelleessä seminaarissa Helsingissä.

Pankkikriisejä pidettiin pitkään yksittäistapauksina, jotka johtuivat huonosta valvonnasta tai kehnosta pankkitoiminnasta. Nyt näyttää pikemminkin siltä, että pankkikriisit kuuluvat olennaisena osana vapaaseen markkinatalouteen.

Nykyisestä kriisistä on opittu muun muassa se, että suuriin maihin iskevät kriisit leviävät kaikkialle, Palkansaajien tutkimuslaitosta PT:tä johtava Jaakko Kiander sanoi. Talouksien integraatio eli yhdentyminen ei alkuperäisten ajatusten mukaan hillitsekään, vaan päinvastoin lisää kriisiherkkyyttä.

Hänen sanoi nykykaaoksen osoittavan myös, että hyväksikään uskottu viranomaisvalvonta ei pysty estämään kriisejä.

Kiander muistutti, että pankkikriisejä on koettu maailmalla jo kymmeniä. Kriisien loppulasku veromaksajille on ollut 5–50 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kalleimmaksi kävi Chilen 1983 kriisi, jonka laskettiin maksaneen 50 prosenttia bkt:sta.

Suomen pankkikriisin loppulasku oli kahdeksan prosenttia bkt:sta, jota Kiander piti "pikkurahana kansainvälisessä vertailussa". Kriisi ei myöskään enää näytä niin ainutlaatuiselta kuin 1990-luvun alussa.

– Suomessa ei tarvitse tuntea häpeän tunteita, kun tällaista näyttää sattuvan paremmissakin piireissä, hän sanoi.

Pienille talouksille keppiä,
USA:lle porkkanaa

Ennen Yhdysvaltain finanssikriisiä pankkikriisejä pidettiin pienten maiden omina munauksina. Rikkaimmissa länsimaissa kriiseihin suhtauduttiin rikos ja rangaistus -mallilla.

Kriisiin ajautuneet maat pakotettiin kireään raha- ja finanssipolitiikkaan, eli nostamaan korkotasoa ja leikkaamaan julkisia menoja. Tällaisiin "nälkäkuureihin" painosti etenkin Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.

Suomessa rikos ja rangaistus -mentaliteetti näkyi siinä, kun pankinjohtajilta yritettiin oikeusteitse periä vahingonkorvauksia. Palkansaajien tutkimuslaitosta johtava Jaakko Kiander muistutti kuitenkin, että suurin osa ongelmista ei johtunut rikollisesta toiminnasta vaan uskosta virallisiin vakuutteluihin, joiden mukaan Suomi ei lipsu valitulta talouslinjalta.

Valtiovarainministeri Iiro Viinanenhan (kok.) vakuutteli viimeiseen asti, että Suomi ei devalvoi. Suomen Pankin rahoitusmarkkinaosaston päällikön toimesta eläkkeelle jäänyt Heikki Koskenkylä sanoi perjantaina, että kaksi kolmasosaa tai jopa kolme neljäsosaa 1990-luvun alun luottotappioista aiheutui juuri valuuttaluotoista.

Nyt kun pankkikriisi iski markkinatalouden ytimeen eli Yhdysvaltoihin ja Britanniaan, rikos ja rangaistus -mallia ei enää sovelleta, vaan rangaistusten sijaan suositaan hoivaa, Kiander sanoi.

Lamaa hoidetaan nyt hyvin alhaisella korolla, setelirahoituksella ja julkisten menojen valtavalla lisäyksellä. Aiemmissa kriiseissä nämä keinot torjuttiin.

1990-luvulla vallinnut talouspoliittinen ortodoksia (puhdasoppisuus) väistyy, ja tilalle tulee käytännöllisempää, esimerkiksi keynesiläistä politiikkaa, Kiander sanoi. Keynesiläisyys tarkoittaa muun muassa sitä, että yksityisen taloudellisen toimeliaisuuden pienentyessä taantumaa torjutaan lisäämällä julkisia menoja.

Kapitalismi
kuin villi ori

Heikki Koskenkylän mukaan pankkikriisien takana olevien syiden listalla velkaantuneisuus ei enää ole ykkösenä.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

– Markkinatalouden ylilyönnit ovat toistuvia ja kuplat yleisiä. Kapitalismi on tehokas, mutta epävakaa järjestelmä, hän sanoi.

– Vapaa markkinatalous on kuin villi ori, jota kukaan ei ole onnistunut kesyttämään.

Koskenkylä peräänkuulutti etenkin "markkinakurin" merkitystä; jos pankitkin voisivat mennä konkurssiin ilman talletussuojaa, tallettajat katsoisivat nykyistä tarkemmin, mihin rahansa laittaisivat.

PT:n Jaakko Kianderin mukaan nykyinen pankkikriisi horjuttaa myös uskoa rahamarkkinoiden, pankkien ja asikkaiden järkiperäiseen käyttäytymiseen.

– Ne maat vahvistuvat, jotka eivät lähteneet mukaan markkinaliberalismifuulaan.

Etenkin Kiinan merkitys kasvaa, ja maan malli saa seuraajia kehitysmaista.

Tapiolan pääjohtaja Asmo Kalpala nosti 1990-luvun laman tärkeimmäksi seuraukseksi syrjäytymisen kasvun. Suuria yksiköitä ja huippuja on painotettu taloudessa liikaa, ja syrjäytymiseen on kiinnitetty liian vähän huomiota.

Kalpalan mukaan syrjäytymisasteen merkitys Suomen menestykselle on pitkällä aikajänteellä suurempi kuin vaikka Nokian vaikutus.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (138)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 14
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Ajatus uudesta valtionpankista on aivam loistava. Tiedän jo vetäjänkin: Matti Vanhanen vapautuu pian. Näytöt ovat sitä luokkaa, että menestys on taattu.

Hallituksen puheenjohtajaksi sitten Paavo Arhinluoma. Tasapaino toteutuu.
Nimetön 31.1.2010 7:51

Anonyymi
Jaakko Kianderin mukaan nykyinen talouskaaos merkitsee myös sitä, että Suomen ei tarvitse hävetä 1990-luvun alun pankkikriisiään ja sitä seurannutta lamaa.


Kiander on väärässä. Suomen 90-luvun laman oli omalla tyhmällä valuuttakurssi- ja rahapolitiikalla aiheutettu turha lama. Ja turhaa lamaa on syytä hävetä. Nykyinen kriisi on Suomelle eri asia: se on ulkoisen tekijän (viennin romhaduksen) aikaansaama.

Nyt näyttää pikemminkin siltä, että pankkikriisit kuuluvat olennaisena osana vapaaseen markkinatalouteen.


Pankkikriisejä on ollut aina. Suomen lama oli vain nykypäiviin saakka ylivoimasesti syvin länsimaita kohdannut lama. 90-luvun laman syvyys ja sen turhuus ovat tässä avainasioita.

Valtiovarainministeri Iiro Viinanenhan (kok.) vakuutteli viimeiseen asti, että Suomi ei devalvoi. Suomen Pankin rahoitusmarkkinaosaston päällikön toimesta eläkkeelle jäänyt Heikki Koskenkylä sanoi perjantaina, että kaksi kolmasosaa tai jopa kolme neljäsosaa 1990-luvun alun luottotappioista aiheutui juuri valuuttaluotoista.


Todellisuudessa Koskenkylä peittelee Suomen Pankin virheitä. Vielä tänäänkään ei olla valmiita tunnustaan, että ongelmat aiheutuivat Suomen Pankin raha- ja valuuttakurssipolitiikasta. Vanha markka ja löysä rahapolitiikka vei kilpailukyvyn ja sitten kv. taantuman aikaan ongelmat kärjistyivät. Kun ei devalvoitu saatii korkeat korot, jotka tappoivat Suomen talouden. Nyt tätä seikka pitää peitellä. Väitetään idioottimaisesti, että devalvaatio toi ongelmat, vaikka ongelma oli juuri delvalvaation välttely. Toteutettu dvalvaatio laski korot (sen takia kotimainen kysyntä nousi) ja samalla palautti viennin hintakilpailukyvyn (vienti alkoi kasvaa). Eli devalvaatio pelasti Suomen - juuri päinvastoin kuin Koskenkylä väittää.

Heikki Koskenkylän mukaan pankkikriisien takana olevien syiden listalla velkaantuneisuus ei enää ole ykkösenä.


Lue Koskenkylä Reinhartin ja Rogoffin This Time Is Different. Kyllä velan nopea kasvu on yksi tunnusmerkki pankkikriisille.

Näille vanhemman sukupuolen ekonomisteille 90-luvun lama on jotenkin suuri kohtalo, jolle ei voinut mitään. Todellisuudessa se oli turha lama, joka olisi voitu välttaa paremalla raha- ja valuuttakurssipolitiikalla. Nyt sitten keskeksitään uusi puolustus: muuallakin tapahtuu kriisejä, siis 90-luvun lamassa ei ole mitään ihmeellistä. Miksi sitten Suomi loi 90-luvulla kuin tyhjästä syvän laman?
Makroekonomisti 31.1.2010 7:52

Anonyymi
Suuria sanoja herra Kianderilta, jonka mukaan on vanhanaikaista luulla, että velkoja joutuu joskus maksamaan takaisin.
Pasi 31.1.2010 7:54

Anonyymi
Kuka vapauttaisi 90-luvun yrittäjät tuntemastaan häpeästään ja velkavankeudesta? Isäni yrittäjäystävä vapautti ulkomaan lainansa lasten maksettavaksi kaasuttamalla itsensä autoon.
Jape 31.1.2010 8:08

Anonyymi
"Hänen sanoi nykykaaoksen osoittavan myös, että hyväksikään uskottu viranomaisvalvonta ei pysty estämään kriisejä"

taitaa tämän suunnan uskovaiset olla vähissä.
taavi 31.1.2010 8:08

Anonyymi
Herrat nauraa tämän palstan ininöille .
vain perskärpästen s 31.1.2010 8:09

Anonyymi
"...pankkikriisit kuuluvat olennaisena osana vapaaseen markkinatalouteen."

Ei pankkikriisit liity markkinatalouteen, vaan nykyiseen rahajärjestelmään missä raha perustuu velkaan. Jos meillä olisi käytössä järjestelmä missä rahan määrä perustuisi esim. kultavarantoon, niin järjestelmä ei pääsisi ajoittain velkaantumaan niin pahasti kuin nyt. Mutta tuo ei nyt ketään kiinnosta, koska silloin pitäisi elää tulojen mukaan.
Animal Spirits 31.1.2010 8:14

Anonyymi
No olipa edellisen laman syynä mikä tahansa, niin häpeällisintä siinä on, ettei siitä taidettu loppujen lopuksi kuitenkaan oppia mitään.

Viimeisen noususuhdanteen aikana olisi ollut mahdollista viilata julkinen talous hyvään kuntoon ja varautua seuraavaan lamaan ja huoltosuhteen heikentymiseen. Vaan ei, kuntapuolella velkaa otettiin jo silloin kun taloudessa meni paremmin kuin koskaan.
Nimetön 31.1.2010 8:18

Anonyymi
Sorry demareita lähellä oleva PT, 90-luvun lamanjälkeisen SDP:n Lipposen hallituksen raipaniskujen arvet Suomen työttömien ja eläkeläisten selissä ovat häpeäksi ikuisesti.
Kaksinaamainen SDP 31.1.2010 8:22

Anonyymi
"Kuka vapauttaisi 90-luvun yrittäjät tuntemastaan häpeästään ja velkavankeudesta?"

Mistä häpeästä? Mistä velkavankeudesta?
Kaikki itseaiheutettua joten miksi heidät siitä pitäisi vapauttaa?
Jos ottaa velkaa, niin itse siitä pitää olla vastuussa eikä kaataa vastuuta muille.

Itse olen yritystoimintani aloittanut nollasta.
markkaakaa tai euroakaa en ole ottanut lainaa ja kaksi lamaa kestänyt.

Jos lainalla olisin yritystoimintaa pyrittänyt niin kummankin laman aikana olisi tullut konkurssi ja velat maksettavaksi.

Ei yritystoimintaa pidä velalla pyörittää vaan terve yritystoiminta kerryttää kyllä pahanpäivän varalle pesämunaa ja yrityksien pitäisikin olla nykyistä omavaraisempia jotta lama-ajoista selviää ilman korkurssia.
Hessu 31.1.2010 8:23
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 14
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä