Suomi suunnittelee suursäästöjä kehitysapuun
Kepan mukaan huhut 140 miljoonan leikkauksista ovat shokki. Järjestö kertoo saaneensa tiedot "luotettavista lähteistä hallituspiireistä".
– Pannanko kehitysmaiden köyhät kantamaan vastuu Suomen taloudellisista vaikeuksista?, kysyy Kepan puheenjohtaja Gunvor Kronman tiedotteessa.
Ulkoministeriön virkamiehet eivät halua kommentoida, pitääkö Kepan tietoonsa saama 140 miljoonan leikkaustavoite paikkansa.
Ulkoministerin osastopäällikkö Ritva Koukku-Ronde kuitenkin toteaa, että ”pahimmillaan leikkaukset voisivat tarkoittaa tuntuvia vähennyksiä ja määrärahojen huomattavaa supistamista.”
Kehitysyhteistyöstä vastaava ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen (kesk.) on aiemmin vastustanut kehitysavun leikkaamista.
Väyrynen kommentoi asiaa viime viikolla toteamalla, että hänen mielestään kohtuuttoman suuri osuus valtiontalouden säästöistä otetaan kehitysyhteistyövaroista.
Hallitus on päättänyt siirtää budjetista 200 miljoonaa euroa työllisyyden hoitamiseksi. Vastaava summa on säästettävä muualta valtion menoista.
Suomella maine
kehitysavun leikkaajana
Myös Kepan mielestään on kohtuutonta, että kahta kolmasosaa valtion menoista vastaava ulkoministeriön hallinnonala joutuu enimmillään kantamaan kaksi kolmasosaa tarvittavista leikkauksista.
Kepan mielestä Suomi sai jo 90-luvulla maineen kehitysavusta karsijana. Silloin Suomi leikkasi apuaan reilulla 60 prosentilla.
Suomen tavoitteena on nostaa kehitysavun osuus bruttokansantuotteesta 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.
Hallitus päättää kehitysapurahoista ensi viikolla budjettiriihessä.
















Kommentit (80)
On toki monia muitakin turhia rahanreikiä, eräät jopa kehitysapuakin turhempia. Mutta hyvä alku tämä joka tapauksessa on!
Mikä vastuu? Onko niillä joskus ollut jotain vastuutakin Suomen taloudesta?
Kerrankin nostetaan kissa pöydälle ja kerrotaan mistä ne valtion kulut muodostuvat. On aina ilo maksaa veroa kun tietää, että 2/3 valtion menoista menee kehitysapuun...
Siitä vaan, mieluummin kuin me itse.
Sitäpaitsi nehän lisääntyvätkin kuin kanit, ei niille mikään apu riittäisi.
Hallitus voisi kääntää tilanteen voitoksi ja tehostaa talouskasvua rakentamisen ja asumisen lisätuilla (esim. täysi verovähennysoikeus myös asuntolainapääomien lyhennyksille, korotettu kotitalousvähennys myös uudisrakentamiselle, lainavelvoitteen ehdoton periytyvyys niin asuntolainat saadaan vaikkapa 120-vuotisiksi ja lainasummat vastaavasti suuremmiksi jne). Kun talouskasvua näillä takuuvarmoilla keinoilla saadaan kiihdytettyä, kasvaa taas verokertymäkin ja voidaan maksaa kehitysavut. Myös lainaa voisi ottaa paljon lisää, sillä sitähän ei tarvitse koskaan maksaa pois (tohtori K:n talousresepti).
Jos kaikkien tai osankin rommarien ennustuksista toteutuu, niin pian pyydetään itte Nigeriasta ja Zambiasta jne kehitysapua. Jos ei, tilanne on toinen.
Kehitysavun leikkaus pitäisi olla 90 %.
Töissä raatavien kunnon suomalaisten verorahoja jaetaan milloin venäjälle, milloin mihinkin ympäri maailmaa. Ja mikä hallintobyrokratia?
Ulkoministeriön hallintobyrokratian leikkaus pikaisesti käyntiin ja säästyneillä verovaroilla koululaisille kunnon ruokaa SUOMESSA.
Autetaan ensin omaa maata ja jos joskus yli jää niin jatketaan sitten muiden auttamista.
Suomen valtion tärkein tehtävä on kuitenkin omien rajojen sisäpuolella.