Professori: Stora Enso lobbasi Brasilian hallitusta
Lehtikuva
Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen mielestä Stora Enson tuessa brasilialaisille poliitikoille oli kyse poliittisesta vaikuttamisesta. Tuella pyrittiin hänen arvionsa mukaan edesauttamaan yhtiön investointeja maahan.
13.8.2009 21:09
33
Professori Teivo Teivainen toi tänään Ylen Päivän kasvo -ohjelmassa esille, että Suomen valtion osittain omistama Stora Enso on rahoittanut poliitikkoja Brasiliassa.
Teivainen ei niele yhtiön selitystä, että Stora Enson toimissa ei olisi kyse poliittisesta vaikuttamisesta vaan yhteiskuntavastuusta.
– On itsestään selvää, että kyse oli yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, Teivainen sanoo Taloussanomille.
– Yhteiskuntavastuu ei tarkoita, ettei se olisi pyrkimystä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. On makuasia, halutaanko se luokitella yhteiskuntavastuun piriin, joka on aika venyvä käsite.
”Rahoilla pyrittiin
luomaan vaikutussuhteita”
Stora Enso on ollut Brasiliassa mukana lukuisissa poliittisissa kiistoissa ja oikeudenkäynneissä. Myös esimerkiksi ympäristöjärjestö WWF Suomi on kritisoinut yhtiön toimintaa Etelä-Amerikassa.
Muun muassa Stora Enson ja brasilialaisen Aracruzin yhteisyhtiö Veracel joutui Brasiliassa oikeuden eteen. Veracelilla on suuri sellutehdas, jota syytettiin Brasiliassa luonnonmetsien tuhoamisesta.
Metsäyhtiöiden taival Etelä-Amerikassa ei ole ollut millään muotoa ongelmaton. Ruotsalaislehti Dagens Industri kirjoitti maaliskuussa, että Brasilia alkaisi rajoittaa maan myymistä ulkomaisessa omistuksessa oleville yrityksille.
Stora Enson yhteiskuntavastuujohtaja Jorma Westlund ei kiistä yhtiön ongelmia Brasiliassa.
– Kyllä investointiimme on liittynyt demonstraatioita. On kansalaisryhmiä, joiden mielestä plantaasituotantoa ei saisi harjoittaa. Lisäksi on maattomien liike, joka on esittänyt voimakasta kritiikkiä Brasilian hallitusta kohtaan, Westlund sanoo.
Hän kiistää, että poliitikkoja rahoittamalla olisi pyritty vaikuttamaan maan hallitukseen.
– Ei näillä asioilla ole mitään yhteyttä.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Teivainen näkee asian toisella tavalla:
– Tilanteessa, jossa Stora Enso on sekaantunut useisiin poliittisiin kiistoihin ja sillä on ollut käynnissä useita oikeudenkäyntejä ennen kaikkea maaoikeuksista, on ilmeistä, että rahoituksella pyrittiin luomaan maahan vaikutussuhteita, Teivo Teivainen toteaa.
Suomalaisyritykset merkittäviä
poliittisia toimijoita ulkomailla
Teivo Teivainen haluaisi suomalaisten havahtuvan yritysten poliittiseen vaikuttamiseen myös ulkomailla.
Suomessa lehdet ovat kirjoittaneen muutamien tuhansien eurojen vaalituista, mutta unohtaneet tyystin vaikuttamisen ulkomailla.
Stora Enso tuki poliitikkoja Brasiliassa jopa 300 000 eurolla.
– Vaalirahoituskeskustelussa on puhuttu Suomesta ja suomalaisista toimijoista hyvin kansallisvaltiokeskeisesti, Teivainen harmittelee.
Hänen mielestään olisi syytä kiinnittää huomiota yritysten toimintaan ulkomailla.
– Totta kai tulisi ottaa huomioon vaalirahoituksen koko kenttä, jos pohditaan eri komiteoissa, minkälaisia linjauksia pitää tehdä valtio-omisteisten yhtiöiden vaaalirahoituksen suhteen.
Suomen valtiolla on 25 prosentin äänivalta Stora Ensossa.
-19
-11
Kommentit (33)
Brändityöryhmänkö idea(?): ryhdytään viemään korruptiota.
Valtion yhtiöt pitää lopettaa. En halua olla veronmaksajana mukana moisessa touhussa.
Jos tällaisesta liiketoiminnan tapaisesta kertyy voittoa, en halua olla sen kanssa missään tekemisissä.
Eikös näillä lahjontarahoilla ole tarkoitus saada sademetsät nurin ja eucalyptysta tilalla? Lisäksi näillä lahjonnoilla pyritään vaikuttamaan sikäläisiin viranomaisiin, jotta pienviljelijät ajettaisiin tiloiltaan jälleen tuon eucalyptyksen vuoksi. Mielenkiintoista, että niin korrutoitumaton maa kuin Suomi vielä hetki sitten olikaan. Nyt paljastuu totuus karuimman kautta ja huomataan kuinka häikäilemättömiä, ahneita ja korruptoituneita meidän johtajat ovatkaan päätäjät mukaan lukien. Olisikin mielenkiintoista tietää mitä pankit maksoivat poliitikoille 90-luvun alussa? Silloinhan veronmaksajat laitettiin maksamaan pankkien törsäily ja sen lisäksi kymmeniltä tuhansilta yrittäjiltä, asuntovelallisilta ja muuten vain velallisilta vietiin omaisuudet päättäjien mandaatilla. Ketkä saivat ja kuinka paljon saivat.