Talousprofessori: Poliitikot eivät tunne taloutta

Lama kummittelee yhä valtion budjettia kasattaessa. Kansantaloustieteen professorin Matti Tuomalan mielestä se näkyy muun muassa valtiovarainministeriön virkamiesten ylivaltana. Poliitikot eivät uskalla puhua politiikkaa, kun puhutaan rahasta. Eikä lama-ajan leikkauksia haluta oikoa.

– Virkamiehet ottivat lamavuosina leikkaajan roolin politiikoilta ja ovat säilyttäneet tuon vallan itsellään.

Tuomala pelkää myös, ettei poliitikkojen taloustietämys riitä kyseenalaistamaan virkamiesten näkemyksiä, vaan ne otetaan annettuina. Näin keskustelua ohjaavat rahaministeriön virkamiesten laskelmat ja arviot.

Lama-ajan leikkauksia tehtiin diplomi-insinööri Iiro Viinasen johdolla (kok.). Häntä seurasivat muun muassa juristi, opettaja ja järjestöjyrä. Suvi-Anne Siimes (vas.) on ainoa taloustieteilijä, hänkin toimi vain toisena valtiovarainministerinä.

– Kaikilla on ollut vaihtelevasti poliittista kokemusta, mutta verotus- ja julkistalousasiantuntemus on ollut kohtuullisen ohkaista.

Tämä näkyy esimerkiksi ministereiden innossa puolustaa tuloerojen kasvua nousukauden välttämättömänä seuralaisena. Tuomalan mukaan näin ei ole.

Tampereen yliopiston professori Tuomala ei ole ainoa, joka on kritisoinut rahaministeriön virkamiesten valtaa. Samaa on arvostellut myös Tuomalan kollega professori Markus Jäntti.

Ei
palveluille

Ensi viikolla alkavia budjettineuvotteluja on tahdittanut hallituspuolueiden keskustelu tuloveron kevennyksistä. Miten paljon, kenelle ja milloin? Julkisten palvelujen resurssipulasta ei puhuta.

Tuomala ihmettelee intoa leimata palvelujen tukeminen jakopolitiikaksi.

– Mutta metsäteollisuuden tai puun myyjien tukemisessa ei enää olekaan kyse jakopolitiikasta, kummeksuu Tuomala.

Tuomala lisää listaan myös viime kevään perintöveroalen, jota jakopolitiikan sijaan nimitettiin elinkeinopolitiikaksi.

Miksi sitten edes Keravankaan murhenäytelmä ei saa poliitikkoja lupaamaan apua mielenterveyspalveluille?

– Tämä vain kuvaa, mitkä ovat poliitikkojen mieltymykset.

Veroale
pienituloisille

Tuomala epäilee tapaa, jolla budjettia nykyään kasataan. Isommista menoraameista sovitaan jo maaliskuun kehysneuvotteluissa. Elokuussa budjettineuvotteluissa on sitten pysyttävä näiden raamien sisällä.

– Olennaiset päätökset tehdään hallituksen ja hallitusryhmien kesken. Eduskunnalle ei jää mahdollisuutta muuhun kuin soittaa suuta ja tehdä joitain pikkuviilauksia budjettiin.

Kansalaisille pitäisikin jo vaaleissa esittää Tuomalan mielestä vaihtoehdot, millaista politiikkaa puolueet hallituksessa ajaisivat.

– Eli haluavatko kansalaiset, että tällä ja tällä verotuotolla hoidetaan nämä ja nämä palvelut vai alennetaanko vain tuloveroja? Puolueiden pitäisi saada ihmisiltä valtakirja tämän tyyppisillä kysymyksillä.

Nyt kuitenkin valtiovarainministeriön kassakoneet laskevat, paljonko tuloveroja voidaan pudottaa. Tuomalan mielestä tuo veroale olisi suunnattava pienituloisille, jotka eivät ole laman jälkeisestä talouskasvusta nauttineet.

– Olisi korkea aika huomioida myös tämä ihmisryhmä, kun laman jälkeen veropolitiikassa on todella rajusti suosittu kaikkein suurituloisimpia. Pienituloisten asemaa kohentaisi kunnallisveron alarajan nosto.