Fiksu yritys antaa vain vähän vaalirahaa
Vaalirahoitus on vain yksi yritysten monista tavoista vaikuttaa poliittisiin päättäjiin. Fiksut suuryhtiöt jakavat yleensä vaalirahansa niin pienissä erissä, ettei saajien tarvitse paljastaa tukea.
16.5.2008 14:15
7
Yritykset toimialasta riippumatta pyrkivät vaikuttamaan ympäröivän yhteiskunnan kehitykseen. Suuri osa vaikuttamisesta tapahtuu taustalla, mutta myös suoraa tukea ehdokkaille voidaan antaa. Silloinkin se tehdään niin pienillä summilla, ettei tukea tarvitse ilmoittaa vaalirahoitusilmoituksessa.
Ohjelmistoyhtiö Microsoftin tietoyhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Max Mickelsson sanoo, että yhteiskunnallista merkitystä omaavilla yhtiöillä pitää olla yhteiskunnallista lukutaitoa. Siksi Microsoftkin on palkannut entisiä politiikan toimijoita suhteita hoitamaan.
– Yhtiöillä pitää olla joku, jolla on tuntosarvet tulevasta, hän selittää omaa rooliaan tietoyhteiskuntasuhteiden hoidossa.
Päättäjille yhtiö tarjoaa näkemyksiään, tulkintaa ja mielipiteitään. Se haluaa antaa tietoa ja taustaa päätösten tekemiseksi ja samalla pyrkii itse varautumaan tuleviin muutoksiin.
– Ei se ole mitään salamyhkäistä tai kummallista.
Mickelsson huomauttaa, että vaikuttamisessa ei ole kyse yhtiöiden yksinpuhelusta.
– Yksi suuri osa asiaa on olla kuulolla ja kuunnella mitä ongelmia lainsäätäjällä tai regulaattorilla on, hän sanoo.
Ei suuria vaalirahoja
ehdokkaille
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Mickelssonin mukaan Microsoftin panos vaalirahoituksessa jää yksittäisten ehdokkaiden ja puolueiden seminaareissa käymiseen. Yhtään ehdokasta ei ole tuettu yli lain vaatiman 1700 euron rajan.
Käytäntö on firmojen keskuudessa yleinen, sillä näin niiden nimet eivät nouse esiin vaalirahoitusilmoituksissa.
– Kaikki, jotka toimivat fiksusti toimivat juuri näin, Mickelsson vahvistaa.
Microsoft on henkilövalinnoillaan osoittanut ottavansa yhteiskunnallisen vaikuttamisen tosissaan. Mickelsson on itse taustaltaan kokoomuslainen ja toiminut esimerkiksi Sauli Niinistön, Ilkka Kanervan ja Ville Itälän avustajana.
Tietoyhteiskuntasuhteita piipahti hoitamassa myös pääministeri Matti Vanhasen (kesk) entinen erityisavustaja Mikko Alkio ennen siirtymistään työ- ja elinkeinoministeriöön. Yleisradion toimitusjohtaja Mikael Jungner puolestaan oli ennen Microsoftin vuosiaan Paavo Lipposen (sd) erityisavustajana.
17
18
Kommentit (7)
Täysin merkityksetöntä. Mitä helvettiä se kuuluu ylipäänsä kenellekään, kuka ketäkin tukee.
Toisaalta ymmärrän läpinäkyyvyyden tarkoituksen, mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että jonkinlainen yksityisyys tulee säilyä vaikka olisikin julkisuuden henkilö.
Tosin, eipä olisi meidän mediallakaan töitä ellei pystyisi politiikkojen asioilla repimään otsikoita.
Päättäjille yhtiö tarjoaa näkemyksiään, tulkintaa ja mielipiteitään. Se haluaa antaa tietoa ja taustaa päätösten tekemiseksi ja samalla pyrkii itse varautumaan tuleviin muutoksiin.
– Ei se ole mitään salamyhkäistä tai kummallista.
Mickelsson huomauttaa, että vaikuttamisessa ei ole kyse yhtiöiden yksinpuhelusta.
– Yksi suuri osa asiaa on olla kuulolla ja kuunnella mitä ongelmia lainsäätäjällä tai regulaattorilla on, hän sanoo.
Ei suuria vaalirahoja
ehdokkaille
Mickelssonin mukaan Microsoftin panos vaalirahoituksessa jää yksittäisten ehdokkaiden ja puolueiden seminaareissa käymiseen. Yhtään ehdokasta ei ole tuettu yli lain vaatiman 1700 euron rajan.
Käytäntö on firmojen keskuudessa yleinen, sillä näin niiden nimet eivät nouse esiin vaalirahoitusilmoituksissa.
– Kaikki, jotka toimivat fiksusti toimivat juuri näin, Mickelsson vahvistaa.
Kysymys:
Jos asiassa ei ole mitään salamyhkäistä ja kummallista, niin miksi rahoitus sitten yritetään pitää piilossa?
Pienyrittäjänä koen yritysten antamat vaalirahat , lahjukset , tai miksi niitä halutaan kutsua, täysin epärehellisiksi ja epäreiluiksi.
Niillä on yksi ainoa tarkoitus, päästä vaikuttamaan omien etujen ajamista.
Tällöin pienyrittäjä ei pysty kilpailemaan samalla lailla.
Tärkeintä olisi kuitenkin se, että erilaisten yhteisöjen ja yritysten lahjoitukset olisivat aina julkisia. Yksityishenkilöiden lahjoituksilla voisi sitten olla vaikkapa tuo 1700 euron katto yksityisyyden suojan vuoksi.