Kirjaudu ▼
 

Nato-jäsenyyden hinta 39 miljoonaa euroa

Katsoaksesi video sinulla pitäisi olla Flash-laajennus.

Nato-jäsenyys maksaisi Suomelle 39 miljoonaa euroa vuodessa, kertoo ulkoministeriön (UM) selvitys. Laskelma vanhenee kuitenkin pian, sillä se tehtiin viime vuoden Nato-hintojen perusteella.
21.12.2007 10:00 (päivitetty 12:31)
Petri Korhonen
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Jäsenmaksua summasta olisi 21 miljoonaa euroa, loput 18 miljoonaa olisivat muun muassa kasvaneita henkilöstökuluja. Ulkoministeriö julkaisi selvityksensä Nato-jäsenyyden vaikutuksista perjantaina aamupäivällä.

– Laskentaperusteina on käytetty Nato-maiden viime vuoden jäsenmaksuja, kertoo selvityksen tehnyt suurlähettiläs Antti Sierla.

Lisämenoja tulisi armeijan materiaalien Nato-päivityksistä ja kansainvälisiin operaatioihin osallistumisista, mutta näitä kuluja UM ei ole pystynyt vielä laskemaan.

– Kriisinhallintaoperaatioita voi tulla lisää ilman Nato-jäsenyyttäkin, joten niiden summaa on mahdoton arvioida, Sierla kertoo.

Nato haluaisi Suomen pitävän kriisinhallintaoperaatioissa noin 1200 sotilasta, kun tällä hetkellä suomalaisia on vuosittain ollut ulkomailla rauhaa turvaamassa 600-700 sotilasta.

Lisäksi Suomen pitäisi varata Nato-tarpeisiin noin prikaatin verran väkeä eli 6000 sotilasta. Tämänkään joukon palkka- ja ylläpitokuluja ministeriö ei halua arvioida.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

– Poliittisen päätöksenteon jälkeenkin jäsenyys olisi ajankohtainen aikaisintaan ensi vuosikymmenen puolivälissä. Tuolloin kululaskelmat pitää tietysti päivittää uudelleen, kertoo Antti Sierla.

Ulkoministeriö arvioi, että Suomen nykyistä noin 1,3 prosentin puolustusbudjettia ei tarvitsisi Nato-jäsenyyden vuoksi kasvattaa, mutta armeijan varat pitäisi kohdentaa uudelleen.

– Suomen pitäisi osata vaatia mukaantulolleen erikoisehtoja. Nato on edellyttänyt jäsenmailtaan noin 2 prosentin puolustusbudjettia, mutta moni maa on silti jäänyt tämän rajan alle, Sierla perustelee.

Käytännössä armeijalla ei kuitenkaan olisi ilman lisärahoitusta varaa kaikkiin nykyisiin toimintoihinsa. Eri arvioiden mukaan yksi vaihtoehto olisi lopettaa esimerkiksi kertausharjoitukset muilta kuin Nato-tehtäviin varatuilta joukoilta.

21.12.2007 10:00 (päivitetty 12:31)
Petri Korhonen
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Lisää Aiheesta

Kommentit (42)

Sivut: 1 2 3 4 5
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Naton "aiheuttamat" lisäkulut ovat osin myös tarpeellisia hankintoja, joita on lykätty huonoilla perusteilla.

Sillä esimerkiksi ammusvarastojen kunto (kts. aiempi uutinen) on tällä hetkellä surkea ja koska kukaan ulkopuolinen ei ole painostanut niin niitä ei ole korjattukaan. Naton myötä ne varmasti joudutaan korjaamaan ja taas lasketaan sekin kulu naton aiheuttamaksi, vaikka se olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten.
Anonyymi: pete 21.12.2007 10:14

Anonyymi
Olisikohan Ulkoministeriö voinnut kertoa, että viimeisten 18v aikana on suomen puolustusvoimien aseteknologian Nato-yhteensopivuus noussut aika korkealle. Johan sitä uutisoitiin aikanaan kun tämä uudet natomaat liittyivät, että suomella on korkeampi natoyhteensopivuus kuin heillä.

Eli tuskimpa pitää kalustoa kovinkaan paljoa päivitellä kun kerran jo Ambulanssitkin on nato-yhteensopivia jne jne
Anonyymi: Jani 21.12.2007 10:22

Anonyymi
Hinnasta puuttuu Naton käymien sotien kustannukset :-(
Anonyymi: Kauko Katse 21.12.2007 10:28

Anonyymi
NATON hinta saattaa olla 40 miljoonaa.

Palkka-armeijaan siirtyminen NATO jäsenyyden avulla taas tuo netto lisätuottavuutena yhteiskunnalle miljardeja ja miljardeja euroja vuosittain, kun parhaassa työ-iässä olevat tekevät vuoden lisää tuottavaa työtä kasarmeilla pelleilyn sijaan.
Anonyymi: OTAN NATO 21.12.2007 10:36

Anonyymi
"Ulkoministeriö arvioi, että puolustusbudjettia ei tarvitsisi Nato-jäsenyyden vuoksi kasvattaa, mutta armeijan rahat pitäisi kohdentaa uudelleen. Kaikkiin nykyisiin armeijan toimintoihin ei kuitenkaan olisi Nato-jäsenyyden jälkeen varaa, kertoo selvitys."
Jaa, eli mitä jätetään pois: asevelvollisuusarmeija vai mikä?

Voin lyödä vetoa, että Naton kustannukset tulevat olemaan jotakin aivan muuta kuin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Todennäköisesti eka nakki Nato-Suomelle tulee olemaan Baltian maiden ilmatilan valvonta. Nythän tuota hommaa ovat hoitaneet mm. Turkki ja Puola.

40 miljoonaa tulee Suomelta menemään pelkästään pienten ja köyhempien Nato-maiden aluevalvontaan. On törkeää valehtelua ulkoministeriöltä puhua näin pienistä rahasummista.
Anonyymi: Todellinen kustannus 21.12.2007 10:40

Anonyymi
Palkka-armeijaan siirtyminen NATO jäsenyyden avulla taas tuo netto lisätuottavuutena yhteiskunnalle miljardeja ja miljardeja euroja vuosittain, kun parhaassa työ-iässä olevat tekevät vuoden lisää tuottavaa työtä kasarmeilla pelleilyn sijaan.

Meinaatko, että joku 5000 miehen palkka-armeija olisi jotenkin uskottava? Voidaan yhtä hyvin ajaa koko armeija alas ja uskoa lujasti siihen, että Nato puolustaa meitä tarvittaessa rajanaapuria vastaan.
Anonyymi: Aina on jokin armeij 21.12.2007 10:43

Anonyymi
Nyt on hyvä muistaa että vain 15-20 prosenttia Ruotsissa jokaisesta ikäryhmästä käy armeijan ruotsissa vs 80 prosenttia suomessa, ja molemmissa puhutaan asevelvollisuudesta, tosin suomalaiset journalistit viittaavat ruotsin malliin "valikoivana asevelvollisuutena".

Suomi voi toisin sanoen huoletta laskea reippaasti asekoulutuksen käyvien määrää rajusti eikä se näy puolustuskyvyssä.

Oikean sotatilan kohdallahan jokatapauksessa jokaiselle kykenevälle joka tapauksessa annettaisiin aseet kouraan, joten yleinen asevelvollisuus nykymuodossaan on käytännössä vain ajan hukkaa.
Anonyymi: OTAN NATO 21.12.2007 10:54

Anonyymi
natokkustannuksiin ei tietysti ole laskttu mukaan venäjän ja suomen välisten suhteiden huonontumisesta johtuvia kansantaloudellisia kustannuksia.Ulkoministeriö ei ole huomannut, että venäjällä on jäätävät suhteet siihen rajoittuviin natomaihin. Suomi on naton pitkäntähtäimen strategian kännalta välttämätön osa suunnitelmaa ,jonka tarkoituksena on eristää venäjä . Venäjä ei ole koskaan kelvannut todelliseksi kumppaniksi euroopalle ei edes tsaarien aikana-Poikkeuksen tekee Jeltsinin aika ,jolloin länsimäiset yritylset ja venäjän omat länsisuuntautuneet liikemiehet olivat onnistua yrityksissään ryöstää venän kansallinen varallisuus ja luonnonvarat- Viimeinen taisto tullaankin käymään lähivuosikymmeninä venäjän valtavista luonnovaroista, joita haluaa kuihtuva eurooppa ,totaalista ylivaltaa hamuava usa ja katstrofaalisissa ympäristöoloista ja luonnonvarojen puutteesta kärsivä brutaali diktatuuri kiina. Tässä epäpyhässä aliiansissa ulkoministerö hluaa nädä suomen tulevaisuuden
Anonyymi: ylenkatsoja 21.12.2007 11:29

Anonyymi
Nyt on hyvä muistaa että vain 15-20 prosenttia Ruotsissa jokaisesta ikäryhmästä käy armeijan ruotsissa vs 80 prosenttia suomessa, ja molemmissa puhutaan asevelvollisuudesta, tosin suomalaiset journalistit viittaavat ruotsin malliin "valikoivana asevelvollisuutena".

Suomi voi toisin sanoen huoletta laskea reippaasti asekoulutuksen käyvien määrää rajusti eikä se näy puolustuskyvyssä.

Oikean sotatilan kohdallahan jokatapauksessa jokaiselle kykenevälle joka tapauksessa annettaisiin aseet kouraan, joten yleinen asevelvollisuus nykymuodossaan on käytännössä vain ajan hukkaa.
Suosittelen sinua ottamaan Nato-lasit hetkeksi pois päästä ja vilkaisemaan Skandinavian karttaa. Ruotsilla ei ole sellaisia rajanaapureita, jotka olisivat välitön uhka sen turvallisuudelle. Ruotsi pystyy täten nojaamaan siihen, että Suomi pysäyttää tai ainakin hidastaa idästä maitse tulevan vihollisen etenemistä ja antaa Ruotsille lisäaikaa valmistautua tulevaan.

Suomella ei ole tällaista mahdollisuutta. Kriisitilanne voi tulla nopeasti, eikä silloin ehditä kouluttaa miehiä torrakon ja singon varteen. 15-20 prosentin suuruinen asevelvollisuusarmeija on sama kuin kutsukortti naapurille.
Anonyymi: Nato-lasit silmillä? 21.12.2007 11:49

Anonyymi
Suomen aluellenin koskemattomuus on turvattava.

Mielestäni se voidaan tehdä esim. niin, että pidetään itään hyviä itsetuntoisia suhteita,
vahvistetaan rauhanpuolustusvoimiemme tykistön iskukyky 70.000 kranuun päivässä.
.
Samalla pidetään hyviä suhteita NATOOn, mutta ei liitytä ihan täysjäseneksi.

Olisikohan tämä optimaalista kikkailua Kremlin ja NATON välissä ?


Itänaapurimme pelkää kranuiskujamme ja NATOA. Kunhan ei vain liikaa härnätä.
Anonyymi: Suomen alueellinen k 21.12.2007 11:50
Sivut: 1 2 3 4 5
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

26.5. Danske veloitti viikon oluet kolmeen kertaan – asiakas ei ilahtunut
26.5. Digitoday PayPal jouduttaa Windows-puhelimien kuolemaa
26.5. Neuvottelut Olkiluoto 3:n miljardikorvauksista poikki – TVO: "Emme ole syyllisiä"
26.5. Moody'sin analyytikko: Euroalueen riskit eivät ole kadonneet mihinkään
26.5. Digitoday Apple innostui suomalaisopiskelijoiden pelistä
26.5. Microsoftin jätti-irtisanomiset ovat tamperelaiselle Jarille onnenpotku: "Osaajien avulla kiihdytyskaistalle"
26.5. Yhdysvaltain asuntokaupassa kovin nousu sitten vuoden 2010
26.5. Olympiavoittajien sauvat valmistanut suomalaisfirma yrityssaneeraukseen
26.5. Digitoday Hyppönen: Tietomurto oli Linkedinille hyvä juttu – mutta ei ihan ilmeisellä tavalla
26.5. Löytyykö microsoftilaisille töitä? "Houkutellaan insinööreillä yrityksiä Suomeen"
26.5. Öljytynnyrin hinta rikkoi 50 dollarin rajapyykin ensi kertaa yli puoleen vuoteen
26.5. Digitoday Ratkeaako Androidin iso ongelma? Google pystyttää häpeäpaalua
26.5. Onko Suomen menetys verokeitaista 10 vai 200 miljoonaa?
26.5. Helsingin yliopisto irtisanoi 371 työntekijää – osa on lähtenyt oma-aloitteisesti
26.5. Digitoday Jolla pääsi yllättämään: Julkaisi uuden puhelimen
26.5. Asiantuntijoiden mukaan hallituksen Talvivaara-toiveet ovat katteettomia: "Lotossa pitäisi saada 7 oikein"
26.5. Fuusiohuhu nostaa Koneen kurssia Helsingin pörssissä
26.5. Moody'sin Carlson: Kaksi asiaa ratkaisee Suomen luottoluokituksen
26.5. Digitoday Onko elämää Lumioiden jälkeen – mitä puhelimia Suomi seuraavaksi ostaa?
26.5. Suomen pk-yrityksille 40 miljoonaa euroa
26.5. Räjähtävien turvatyynyjen valmistajalle ilmaantui ostaja
26.5. Digitoday Mikko Hyppönen nimesi miljoonavarkaan: "Valtion tekemä ryöstö"
26.5. Britannian talouskasvu jäi hienoisesti odotuksista
26.5. Aukiolojen vapautus ei lisännyt vipinää oluthyllyillä – "Toisin kuin monet epäilivät"
26.5. Lehtitieto: Kone halusi yhdistää hissitoiminnot ThyssenKruppin kanssa
26.5. Digitoday Microsoft jekutti asentamaan Windows 10:n: Riittääkö tämä korjaus?
26.5. UPM perustanut kolme uutta tytäryhtiötä
26.5. Portugaliin maksettiin 3 571 euron eläkkeitä
26.5. Pankkijätti: Finnair on yhä houkutteleva ostokohde
26.5. Vastikään pörssissä aloittaneen Lehdon kannattavuus heikkeni
Asiakastieto

Yhteistyössä