Hoitajien työtaistelua on mahdoton murtaa
Kukaan ei voi pakottaa irtisanoutunutta työntekijää suojelutyöhön. Eikä hallitus voi muutoinkaan kepittää kurittomia hoitajia erillislailla hoivahommiin. Hommansa jättänyt hoitaja ei ole enää hoitaja, vaan vapaa kansalainen tai vaikkapa kännykän kokooja.
Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola arveli ”varovasti” irtisanottujen määrän kipuavan satoihin. Hoitajien irtisanomisaika on 2–4 viikkoa. Irtisanoutujien määristä, työtehtävistä sekä paikoista Tehy tiedottaa maanantaina.
Hoitoväen jämerää työtaisteluasetta Laitinen-Pesola pahoitteli. Päätös Tehyn hallituksessa ja valtuustossa oli kuitenkin yksimielinen.
– Tämä on erittäin vakava asia ja kertoo, missä tilanteessa työpaikoilla ollaan.
Irtisanoutunutta työntekijää Tehy ei jätä yksin eikä tyhjän päälle. Laitinen-Pesolan mukaan paluu vanhalle työpaikalle varmistetaan sillä, että joko kaikki palaavat tehtäviinsä tai ei kukaan.
Hän lupaa järjestön myös turvaavan palkkatyöstä lähteneille jokapäiväisen leivän.
– Myös muille aloille voi hakeutua töihin, hän huomautti.
Työnsä omaehtoisesti jättänyt ei ole oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Myöskään lakkoavustuksia ei voida maksaa, koska kyseessä ei ole lakko.
Laitinen-Pesola vakuutti, ettei päätetty työtaistelutoimi päätä huimaa. Temppua on aikaisemmin kokeiltu Satakunnassa. Myös muun muassa Färsaarten kätilöt kalastivat korotukset joukkoirtisanoutumisella.
Laitinen-Pesola ei myöskään usko, että suomalaishoitajille käy kuten aikanaan lakkoon menneille Britannian hiilikaivostyömiehille. Lakko ei koskaan päättynyt, ja osa väestä hipsutteli pikkuhiljaa töihin. Laitinen-Pesola ei vertaisi hoidettavia hiilikaivoksiin.
Laitinen-Pesolan mukaan suomalaishoitajia tuskin voidaan myöskään korvata ulkomaalaisilla kanssasisarilla. Siitä pitävät huolen lainsäätäjän asettamat kieli- ja muut pätevyysvaatimukset. Hän epäili, ettei suomalainen palkkataso edes houkuta virolaisia ja muita.
– He menevät mieluummin Ruotsiin, Norjaan ja Britanniaan.
Tehyn puheenjohtaja torjui myös puheet, että tehyläisillä hoitajilla olisi jonkinlainen moraalinen velvoite huolehtia Suomen sairaista.
– Tehyn velvollisuutena ei ole vastata maan sosiaali- ja terveydenhuollosta. Se on kuntien ja viime kädessä valtion tehtävä, hän opasti.
Tehy hakee yhdeksän prosentin yleiskorotusta 2,5 vuoden sopimuskaudella ja 15 prosentin kuoppakorotusta korjaamaan palkkojen jälkeenjääneisyyttä. Euroina prosentit tarkoittavat 400–600 euron korotuksia vähimmäis- ja tehtäväkohtaisiin peruspalkkoihin.
Sairaanhoitajan vähimmäispalkka olisi korotuksen jälkeen 2 190 euroa, osastonhoitajan 2 420 euroa ja sairaankuljettajan 1 990 euroa kuukaudessa.

















Kommentit (221)
Verrataan palkkaa OECD tasoihin ja ties mihin. Ei liene salaisuus, että masentavalta näyttää...mutta niin näyttää kaikkien muidenkin eri alojen työntekijöiden osallta.
Siinä Tehy on oikeassa, että suomessa ollaan kyllä monella korkeaa koulutusta vaativalla alalla "turvassa" ulkomaalaisilta työntekijöiltä. Eihän tänne näillä liksoilla ole kukaan töihin tulossa, jos saa valita eri euroopan maiden välillä...ja näin koulutetut juuri tekevät.
kaikkiko he ovat sinkkuja-en usko.
Jotkut sentään tekevät asialle jotain eikä märmätä vaan kivensä alla...
Opettele lukemaan...