Hallitukselta ei kantaa päästötavoite-esitykseen

Hallituksen EU-ministerivaliokunta käsitteli asiaa pitkään perjantaina, ja tuloksena oli kanta, jossa ei suoraan vastustettu mutta ei liioin kannatettukaan esitystä.

Puheenjohtajamaa Saksa on esittänyt, että EU hyväksyisi niin kutsutun riippumattoman eli yksipuolisen tavoitteen, jolla EU-maiden päästöjä vähennettäisiin 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

EU-ministerivaliokunta oli yksimielinen siitä, että Suomi ei ole vakuuttunut yksipuolisen päästötavoitteen hyödyllisyydestä, jos halutaan vauhdittaa niitä neuvotteluja, joilla pyritään kansainväliseen sopimukseen 30 prosentin päästövähennyksistä. Mallia pidettiin myös monimutkaisena.

Suomi on huolissaan myös siitä, että esitys 20 prosentin yksipuolisesta päästövähennyksestä aiheuttaisi Suomelle keskimäärin kohtuuttoman rasitteen. Neuvottelut asiasta ovat EU:n sisällä kesken. Niitä jatketaan ensi tiistaina ympäristöministerien kokouksessa.

Ympäristöministeri Stefan Wallinilla (r.) on neuvottelutavoite kokousta varten. Tavoitteen sisältöä ei luonnollisesti kerrota julkisuuteen. Lopullinen ratkaisu asiaan on odotettavissa ilmeisesti vasta maaliskuisessa huippukokouksessa.

Hallitus kuitenkin tukee sinänsä voimakkaasti EU:n pyrkimystä saada aikaan maailmanlaajuinen ilmastosopimusjärjestelmä vuoden 2012 jälkeen. Suomi tukee myös sitä, että EU-maat yhdessä muiden kehittyneiden maiden kanssa sitoutuisivat tavoitteeseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

On ilmeistä, että hallituksessa ei ole löydetty täysin yhteistä säveltä asiassa. Viime viikolla ympäristöministeri Wallinin ja kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) näkemyserot tulivat selkeästi esiin. Wallin näytti olevan esityksen kannalla. Pekkarinen taas suhtautui epäilevästi EU:n yksipuolisiin toimiin.

Pekkarinen oli perjantaina ylettömän haluton kommentoimaan asia millään lailla. Sen hän kuitenkin sanoi, että yksipuolisen päästövähennyksen vaikutukset Suomelle olisivat ylivoimaisesti suuremmat kuin keskimäärin EU:ssa: vaikutukset olisivat jopa runsaat kaksi kertaa niin suuret kuin keskimäärin EU:ssä.

Hän korosti kuitenkin olevan tavattoman tärkeää, että lähdetään voimallisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi. Silloin tähtäin on mieluummin 30 prosentissa kuin 20 prosentissa.

Wallin toisti perjantaina, että hän olisi ollut valmis menemään jo pidemmällekin yksipuolisessa päästötavoitteessa. Hän kuitenkin ymmärtää, että koko asiasta ollaan huolissaan. Hän myönsi myös, että esityksessä on vielä paljon selvittämättömiä asioita.

EU-maista ainakin puheenjohtajamaa Saksa sekä Ranska, Britannia, Espanja, Ruotsi ja Tanska suhtautuvat myönteisesti yksipuolisiin supistuksiin. Vastaan ovat lähinnä eräät Itä-Euroopan maat.

Asiaa käsiteltiin perjantaina iltapäivällä myös eduskunnan suuressa valiokunnassa. Valiokunta ei antanut kuitenkaan yksimielisenä tukeaan hallituksen linjalle. Wallinin neuvottelutavoitteesta jouduttiin äänestämään. Valiokunta antoi tukensa valtioneuvoston toimintalinjalle äänin 18–6.