Kirjaudu ▼
 

Kullan hinta nousee: Pitäisikö "turvasatamaan" sijoittaa?

© Stringer . / Reuters
Kullan hinta nousee: Pitäisikö "turvasatamaan" sijoittaa?
Katsaukset Alkaako kulta kimallella turvaa hakevien sijoittajien silmissä? Jalometalli on ollut viime aikoina yksi harvoista raaka-aineista, jonka hinta on noussut.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kiina yskii. Öljyn ja raaka-aineiden hinnat tippuvat. Osakemarkkinat heiluvat.

Alkaako kulta kimallella turvaa hakevien sijoittajien silmissä? Näin voisi ainakin päätellä siitä, että jalometalli on ollut viime aikoina yksi harvoista raaka-aineista, jonka hinta on ollut nousussa.

Puolessa vuodessa kullan maailmanmarkkinahinta on noussut dollareissa vajaalla neljällä prosentilla. Vuoden alusta nousua on tullut yli kuusi prosenttia. Näyttää siltä, että jalometallin viisi vuotta jatkunut halpeneminen on tällä erää ohi.

Sijoittajan kannattaa nyt panna osa rahoistaan kultaan, arvioi raaka-aineanalyytikko Timo Tikkala.

– Hinnan suhteen tilanne näyttää paremmalta kuin pitkään aikaan.

Tikkala on aiemmin työskennellyt raaka-aineiden parissa Nordeassa, mutta ei enää tienaa niillä leipäänsä.

Valuuttakurssiero hyödyttää eurooppalaista sijoittajaa. Kulta hinnoitellaan dollareissa. Dollarin arvo on vahvistuessaan painunut lähelle euroa.

– Euroissa sijoittavalle suomalaiselle kullan hinta ei ole näyttänyt lainkaan huonolta jo yli vuoteen, Tikkala kuvailee.

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Markku Kaustia sen sijaan sanoo, että kullan hintaa on miltei mahdoton ennustaa, koska kulta on sijoituskohteena altis spekulaatioille.

– Lyhyellä aikavälillä kullan hinta voi syöksähdellä vaikka mihin. Joku voi sanoa kullan hinnan suunnasta jotain, mutta hänellä ei ole pitäviä perusteita sille.

Raaka-aineanalyytikko: Löysä rahapolitiikka ruokkii hinnannousua

Tikkalan mukaan syynä kullan houkuttelevuuteen on keskuspankkien löysä rahapolitiikka, joka pitää korot matalina. Korkojen noustessa kulta häviää helposti muille kilpaileville sijoituskohteille, koska se ei tarjoa korkotuottoa.

– Kun korot ovat negatiivisia melkein kaikkialla, se on paras mahdollinen asia kullalle, kuvailee Tikkala.

Tikkalan mukaan on aiempaa selvempää, ettei rahapolitiikka maailmantalouden heikkenevien näkymien takia tule tästä lähitulevaisuudessa kiristymään.

Viimeksi tästä saatiin osviittaa viime perjantaina, kun Japanin keskuspankki laski keskeisen ohjauskorkonsa miinukselle -0,1 prosenttiin.

Myös kiristyvän rahapolitiikan tielle lähteneessä Yhdysvalloissa talouskasvu on hidastunut. Yhdysvaltojen keskuspankki Fed viestitti viime viikolla ennakoitua hitaammasta koronnostotahdista.

Tikkalan mukaan kullan virinneessä kysynnässä näkyy myös halu etsiä turvaa sijoituksille.

–Sijoittajien riskinottohalukkuus vähenee. Se lupaa hyvää kullan hinnan kehitykselle.

Sijoituspako raaka-aineiden hintojen laskun ja kasvavien velkojen kanssa kamppailevilta kehittyviltä markkinoilta on kiihtynyt viime aikoina. Lisäksi kullalle vaihtoehtoisten korkosijoitusten näkymät ovat selvästi heikompia kuin ennen.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Fyysistä sijoituskultaa kahdeksassa Euroopan maassa myyvän Tavexin johtajan Meelis Atosen mukaan kolikoiden ja harkkojen kauppa on kasvanut selvästi viime syksystä. Kun yritys myy kultaa tavallisesti 230 kiloa kuukaudessa, tammikuussa kilomäärä oli 270.

– Kun osakemarkkinoilla on negatiivinen fiilis, ihmiset kääntävät katseensa kultaan, Atonen kuvailee.

Harvan raaka-aineen arvo heijastelee yhtä vähän fyysistä kysyntää ja tarjontaa

Professori Kaustian mukaan tavallinen sijoittaja ei voi "missään tapauksessa" hakea turvaa kullasta.

–Se on väärä luulo. Kulta on todella spekulaativinen ja riskipitoinen sijoituskohde. Pitkällä aikavälillä se ei tuota kauheasti, eikä sen voi odotaakaan sitä tekevän.

Kaustian mukaan monien muiden sijoituskohteiden tapaan kullan hintaan vaikuttaa ennen kaikkea jatkuvassa muutoksessa olevat odotukset tulevasta.

Harvan raaka-aineen arvo heijastelee yhtä vähän fyysistä kysyntää ja tarjontaa. Valtaosa kullalla käytävästä kaupasta tehdään pörssissä futuuri- tai muilla sopimuksilla, ilman fyysistä toimitusta. Lisäksi kullan hintaan ei vaikuta osinko tai korko, koska niitä ei kerry.

Turvasatama-ajattelu perustuu paljolti siihen, että kulta käyttäytyy päinvastoin kuin osakkeet. Eli kun osakkeet halpenevat, kulta kallistuu.

Kaustian mukaan on kuitenkin paljon näyttöä siitä, ettei tämä pidä paikkaansa. Esimerkiksi tämän vuosituhannen alussa ennen finanssikriisiä kullan hinta nousi rivakasti samaa tahtia osakkeiden hintojen kanssa.

– Korrelaatio on aika lähellä nollaa. Kun osakkeet nousevat, kulta voi joko nousta tai laskea. Se on aika fifty-fifty, Kaustia arvioi.

Muiden sijoituskohteiden kanssa hyvin heikosti, jos lainkaan, korreloiva kulta on kuitenkin Kaustian mukaan hyvä tapa hajauttaa sijoitussalkkua. Tikkala on samaa mieltä hajautushyödystä.

Hänen mukaansa kulta on yksi niistä harvoista sijoituksista, jotka kasvattavat arvoaan taantumissa tai kriiseissä.

– Kulta ei ole välttämättä täydellinen turvasatama, mutta sitä parempaa kohdetta on vaikea keksiä.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Tagit kulta

Kommentit (38)

Sivut: 1 2 3 4
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Kultaan sijoittajien olisi hyvä mietiskellä, mitä tapahtuu, kun Venäjän valtion kassasta loppuvat valuutat ja Venäjä joutuu turvautumaan suuriin kultavarantoihinsa. Ylitarjonnan vaikutus kullan hintaan on aivan sama kuin se on öljyllä.
Anonyymi: AuPrice 3.2.2016 18:04

Anonyymi
Talvivaarastakin piti saada ihan sivutuotteena kymmeniä kiloja kultaa vuosittain. Missähän tämä kulta mahtaa nykyään olla?
Anonyymi: Kultani 3.2.2016 18:06

Anonyymi
Kultaan sijoittajien olisi hyvä mietiskellä, mitä tapahtuu, kun Venäjän valtion kassasta loppuvat valuutat ja Venäjä joutuu turvautumaan suuriin kultavarantoihinsa. Ylitarjonnan vaikutus kullan hintaan on aivan sama kuin se on öljyllä.


Hyvä ettet sentään kehota miettimään että rakastamasi ja rahana pitämäsi fiat-paperilappuset ovat täysin arvotonta ja tyhjästäpainettua valheroskaa.
Anonyymi: Reisk 3.2.2016 18:10

Anonyymi
On totta, että kullan hinta voi heitellä ja suunta olla silti ylöspäin.

Toista se on osakkeissa, ne ei paljon heittele ja suunta on vahavasti alaspäin.

Lasku jatkuu -38 %:tia ja sitten hengähdetään ja jatketaan alaspäin vielä 5-10%.
Tässä mielessä osakkeiden kehitys on helppoa ennustaa.
Anonyymi: osakkeetonhelppoja 3.2.2016 18:13

Anonyymi
Kultaa on syytä ostaa nyt niin paljon kuin on vara sijoittaa siihen. En kuitekaan kehoita ketään syömään sitä.Ja onhan tällä palstoilla ollutkin aina silloin tällöin maininta joltakin, ettei sitä voi syödä, miksi sitten omistaa sitä.
Osakkeet on kai sitten helpompi mutustella aamupalaksi.
Anonyymi: äläsyökultaa 3.2.2016 18:20

Anonyymi
Kullan arvossa on se hyvä juttu, että sen hinta on laskenut paikoin sen kaivoskustannusten alle. Se tarkoittaa sitä, ettei kullan hinta pysty enää laskemaan kovin paljoa ilman että kultakaivokset joutuvat vähentämään tuotantoaan. Siitä seuraisi sitten "supply crunch", joka nostaa kullan hintaa.
Anonyymi: Taas_sita_mennaan 3.2.2016 18:28

Anonyymi
Sakemannit ovat jo vuosikausia kotouttaneet kultavarantojaan ulkomailta.
Anonyymi: jarkko 3.2.2016 18:31

Anonyymi
Edelleen sanon ne joilla on fyysistä kultaa alkaa pian hymyilyttään.
Anonyymi: bullterrieri 3.2.2016 18:55

Anonyymi
Sakemannit ovat jo vuosikausia kotouttaneet kultavarantojaan ulkomailta.


Suomen pankissa ei ole kuin hämähäkin verkkoa ja pullaa.Suomen kulta on hävinnyt jonnekin ulkomaille suomalaisten tilintarkastajien ulottumattomiin. Jos joku kuvittelee että Suomen kulta on tallessa ja saamme sen parin päivän viiveellä kun vain pyydämme voin myydä kyseiselle henkilölle Nigerialaisen aarteen halvalla.
Anonyymi: patriotman 3.2.2016 19:10

Anonyymi
Kultaan sijoittajien olisi hyvä mietiskellä, mitä tapahtuu, kun Venäjän valtion kassasta loppuvat valuutat ja Venäjä joutuu turvautumaan suuriin kultavarantoihinsa. Ylitarjonnan vaikutus kullan hintaan on aivan sama kuin se on öljyllä.


Tarkoitatko sitä "kultaa" jota löytyi venäläisestä pankkiholvista. Luultiin että siellä on kultavarantoja. Olikin pinnoitettuja mitälieharkkoja.

Venäjän (siis valtion) kultaa ei ole pitävästi auditoitu. = On tai ei ole.

USA kultaavarantoa ei ole pitävästi auditoitu vuisikymmeniin. Auditointi joka viimeksi tehtiin tietenkin mainitaan mutta kun lukee tarkemmin kuvauksen siitä on sekin melkoinen teatteri ja voi sanoa että ei ole pitävästi auditoitu. = On tai ei ple.
Anonyymi: vakaaja 3.2.2016 19:10
Sivut: 1 2 3 4
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
 

Taloussanomat - Uutiset

07:10 Kolumni Ehtiikö EU ryhdistäytyä?
07:05 Digitoday Halpaa televisiota ostamassa? Etsi tämä merkintä
06:00 Asuntokauppa vilkkainta vuosiin: "Ihmiset ovat huomanneet, että maailma ei romahtanutkaan"
25.7. Kohta se on totta: Maailman ympäri ilman polttoainetta kulkevalla lentokoneella
25.7. Digitoday Poliisi halusi avata puhelimen – teetti kopiot kuolleen miehen sormista
25.7. Amerikkalaiset luulevat tietävänsä taloudesta – virheellinen itseluottamus aiheuttaa riskejä miljoonille
25.7. 10 merkkiä siitä, että olet oikeassa työpaikassa
25.7. Digitoday Microsoft vokottelee asiakkaita Windows 10:een tiedonkeruulla
25.7. EU painostaa Volkswagenia maksamaan korvauksia eurooppalaisille asiakkaille
25.7. Yle: Nokia teetti Suomessa asiantuntijatöitä 750 eurolla kuussa
25.7. Talouden taantuma nipistää Dubaita – lentokentälle hylätään taas kalliita autoja
25.7. Digitoday Pokémonit valtasivat App Storen: Ennätys puhki
25.7. Anttila: Osa verkosta ostaneista asiakkaista saa tavaransa
25.7. Turkissa kuohuu ja paine EU-johtajia kohtaan kasvaa – "Pakolaissopimus täytyy neuvotella uudelleen"
25.7. Yhdysvaltojen kasvava tuotanto painaa öljyn hintaa
25.7. DI: Ericssonista lähtevä Vestberg saa muhkean erokorvauksen
25.7. Turkki puhdistaa nyt lentoyhtiötään: Turkish Airlines jakeli potkuja
25.7. Nokia painuu, pörssin nousu jatkuu
25.7. Digitoday Poikkeuksellinen Applen tietokone huutokaupataan – hinta voi nousta miljoonaan dollariin
25.7. Digitoday Huhuttu kauppa vahvistui: Verizon ostaa Yahoon verkkoliiketoiminnan
25.7. Digitoday Suomen Pankin sivut tukkinut palvelunestohyökkäys ohi – "Ei ole ennen tehty vastaavaa"
25.7. Trumpin USA voisi erota WTO:sta – "Kauppasopimukset ovat katastrofi"
25.7. Digitoday Suomalainen Jolla lisensoi: Uusi Sailfish-puhelin tuli myyntiin Intiassa
25.7. Ericssonin Johansson uuden toimitusjohtajan valinnasta: "Tilanne on ihanteellinen"
25.7. Osakeralli jatkuu Yhdysvalloissa – "kultainen skenaario" tukee kursseja
25.7. Analyytikko Vestbergin potkuista: Ericssonin suuromistajat halusivat muutosta
25.7. Juncker: Iso-Britannian eropyynnöllä ei ole takarajaa
25.7. Kiina paketoi nyt miljardien ongelmaluottoja arvopapereiksi
25.7. Ericssonin Vestbergille potkut – "On oikea aika hakea uusi johtaja"
25.7. Digitoday Nintendo toppuutteli Pokémon Go -intoa – osake sukelsi 18 %
Asiakastieto

Yhteistyössä