Kirjaudu ▼
 

Outokumpu löi hakkunsa kiveen

Lehtikuva
Outokumpu löi hakkunsa kiveen
Aikoinaan kuparin kaivannalla aloittanut lähes satavuotias Outokumpu on muuttunut lopullisesti globaaliksi teräskonserniksi. Matkan varrella yhtiö on irrottanut otteensa useista hyvinkin kannattavista liiketoiminnoista.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Teräsyhtiö Outokummun osake oli keskiviikkona jo toista päivää jyrkässä laskussa yhtiön julkistettua kaupan ThyssenKruppin kanssa ruostumattoman teräksen yksiköstä Inoxumista. Eilen tiistaina osakkeen kurssi sukelsi peräti 15 prosenttia. Tänään tappioista kertoneen yhtiön lasku muuttui pörssin loppumetreillä kuitenkin plussaksi.

Kaupassa muodostuu yksi maailman johtavia ruostumattoman teräksen tuottajia, jonka liikevaihto on lähes 12 miljardia euroa. Liiketoimi merkitsee myös historiallista vallankaappausta, sillä valtion sijoitusyhtiön Solidiumin sijaan Outokummun suurimmaksi omistajaksi nousee ThyssenKrupp, joskin saksalaisomistuksen pysyvyyden kanssa voi olla vähän niin ja näin.

Outokummun nykyhistorialle on ollut tyypillistä, että välillä teräsrintamalla on mennyt lujaa ja kassaan on kertynyt velkojen vastapainoksi myös rahaa. Parantunutta tasetta on käytetty investointeihin tai yritysostoihin, joiden ajoituksesta voi olla montaa mieltä, vaikka ne sitten olisivatkin osoittautuneet oikeaan osuneiksi.

10:56Osake
-1.90 %
4.536
-0.09
-1.68 %
5.545
-0.10

Vuoden 2005 alussa Outokumpu esitteli ykköstavoitteensa, jonka mukaan se haluaa olla ruostumattomassa teräksessä maailman johtava yhtiö. Tähän visioon entiset kupari- ja sinkkitoiminnot eivät mahtuisikaan. Sen sijaan Inoxumin osto on loogista jatkoa aiemmin hankitulle Avestalle. Nyt kunnianhimoinen tavoite on saavutettavissa.

Pitkä ylimenokausi
mietityttää


– Siinä on oma tietty logiikkansa. Outokumpu haluaa hankkiutua eroon syklisyydestä, joka on ollut pahempaa kuin kilpailijoilla. Nyt yhtiö pystyy tasapainottelemaan paremmin niin maantieteellisesti kuin tuotevalikoimansa puolesta, kommentoi Swedbankin analyytikko Erkki Vesola.

Hänen mukaansa menee monta vuotta, ennen kuin Outokummun tuoreinta liikettä voidaan arvioida kestävältä pohjalta, vaikka paperilla Inoxumin hankinta saattaakin näyttää jo nyt kannattavalta. Toisaalta Outokumpua suurempi Inoxum on tehnyt viime vuosina etupäässä nollatulosta tai tappioita, mikä asettaa painetta kauppahintaa kohtaan.

– Sijoittajia näyttää mietityttävän pitkä ylimenokausi ja hinta voi olla myös joidenkin mukaan vähän yläkantissa.

Outokummun osakekurssia on painanut osaltaan luvassa oleva osakeanti, jolla rahoitetaan massiivista yrityskauppaa. ThyssenKrupp saa osan maksusta Outokummun uusina osakkeina. lnoxumin arvoksi on katsottu 2,7 miljardia euroa, jossa pitää ottaa huomioon Outokummulle siirtyvät reilut 400 miljoonan euron velat.

Saksassa lakkautettavien Krefeldtin ja Bochumin sulattojen sulkemisen kustannukset on laskettu mukaan 160 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluihin.

– Tämä pystyttäisiin jo kuittaamaan syntyvillä synergioilla. Kulut ovat kertaluontoisia, mutta synergioiden pitäisi olla pysyviä, Vesola sanoo. Hän ei usko, että Outokummun Ruotsin yksiköt olisivat välittömässä vaarassa, kuten siellä on jo ehditty hermoilla.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Pohjolan analyytikon Jari Räisäsen mukaan Outokummun syvää kurssilaskua selittävät yhtiön parin kolmen vuoden tulosnäkymiin sekä merkintäoikeusantiin liittyvä epävarmuus.

– Uusi muodostuva yhtiö näyttää myös aika haastavasti hinnoitellulta tämänhetkisillä tiedoilla.

Kaivosyhtiöstä
teräskonserniksi

Aikoinaan kuparin kaivannalla aloittanut lähes satavuotias Outokumpu on muuttunut lopullisesti globaaliksi teräskonserniksi. Jotkut Outokummun vuosien varrella irrottamat liiketoiminnat ovat osoittautuneet hyvinkin kannattaviksi, merkittävimpänä esimerkkinä viime vuosikymmenen puolivälissä lohjennut pörssiyhtiö Outotec, jonka arvo kohosi listautumisen jälkeen kohisten.

Myös yhtiön hylkäämistä tai toteuttamatta jättämistä kaivosprojekteista on virinnyt monenlaista toimintaa. Sotkamon Talvivaara Mining syntyi Outokummun perinnön päälle ja myös Polvijärvellä kupari-kultamalmia kaivavan australialaisen Altona Miningin tytäryhtiö Kylylahti Copper perustaa Outokummun pohjatyöhön. Hankkeen nimikin on ollut "Outokummun kupariprojekti". Outokumpu teki Polvijärvellä tutkimuksia 1980- ja 1990-luvuilla, mutta kaivosta ei päätetty rakentaa.

Kaivostoimintaa Outokummussa harjoittaa nykyisin enää Kemin hyvin kannattava kromilouhos, joka on avainasemassa terästuotannossa. Myös jatkossa sen asema uuden Outokummun osana on tärkeä.

Outokumpu on karistanut ruostumattoman teräksen tieltä myös nikkelikaivoksensa ja kuparinjalostuksensa. Muokatut kuparituotteet eli nykyisen Luvatan omistaa ruotsalainen pääomasijoitusyhtiö Nordic Capital. Poriin kuparia tuottaneen Harjavallan kuparisulaton omistaa puolestaan ruotsalainen Boliden, samoin kuin Kokkolan sinkkisulaton. Näiden kannattavuus ei ole viime vuosien metallien korkeasuhdanteessa ollut heikko.

Kriitikoiden mukaan Outokumpu on myynyt haaransa väärään aikaan ja väärällä eli liian alhaisella hinnalla. Toisaalta Outokumpu voi puolustautua sillä, että toiminnot oli myytävä silloin, kun niille löytyi ottaja.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (39)

Sivut: 1 2 3 4
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Teit niin tai näin tai peräti päinvastoin, bonukset juoksee tappioista huolimatta.
Anonyymi: Nimetön 1.2.2012 18:58

Anonyymi
markka takaisin Suomeen
Anonyymi: markka 1.2.2012 19:00

Anonyymi
Vuosisatojen kaupoista jaavat maailmaan elamaan Jyrki Hakamies joka lahjoitti kymmenia miljardeja norjalaisille.

Hyva kakkonen myos kokoomuksesta(tietenkin) Olli Heinonen ilmakaupoillaan.

Ovatkohan ennatystenkirjassa?
Anonyymi: Talonmies 1.2.2012 19:03

Anonyymi
Kuparituote yksikön myynti 1/3 hinnalla markkina arvoon verratuna takasi jättivoitot ruotsalaisille. Tämän jälkeen en ole koskenut tämän yhtiön osakkeeseen. Yrityksen johtoryhmä on pikaisen vaihdon tarpeessa.
Anonyymi: Nimetön 1.2.2012 19:14

Anonyymi
Artikkeli edusti taas taloudellisen analyysin "helmeä". Jokainen joka on muutaman viikonkin ollut yritysostopuuhissa ilman pankkiirin/investointipankkiirin laseja, tietää, että maksettuun hintaan sisältyvät jo tietyt ostetun yrityksen kehitysvaihtoehdot ja tulosparannuspotentiaali - muutenhan myyjä olisi täysi idiootti. Mahdollisesti saavutettavat synergiat jaetaan kaupan hinnoittelussa tietyssä suhteessa ostajan ja myyjän kesken - ilman niitä ei kauppaa synny, koska ei myyjä halua kaiken hyödyn menevän ostajalle.

Sitten tulee se Outokummun (mahdollisesti) saama synergia: Se tullee useita vuosia myöhässä ja säästöillä on kustannuksensa (1. irtisanomiset jotka ovat joko kalliita - kuten Saksassa - tai halvempia - kuten Suomessa 2. lakkautuskustannukset, joihin kuuluvat mm. myös tehtaiden jo aiheuttamien ympäristöhaittojen poistaminen). Eiköhän kupletin juoni ole usko siihen, että hintoja voidaan jossain vaiheessa nostaa. No, markkina ei ole "eurooppalainen", eli voi jäädä toiveeksi.

Summa summarum: potentiaalinen "StoraEnso-Consolidated Papers -kuvio. Sijoittajien (huom: en puhu analyytikoista, jotka nyt puhuvat mitä sylki suuhun tuo) reaktio oli Outokummun tapauksessa jopa julmempi.

Tuossa edellä joku "asiantuntija" puhui markkinoiden reagoineen ennekkotietoon posittivisesti. No, laittakoon kauppavolyymit osakkeilla tuolloin ja nyt 30.1.-1.2. Luulen lähinnä tuulipukuja viedyn tammikuussa.
Anonyymi: Uskomatonta sumutust 1.2.2012 19:25

Anonyymi
Jotenkin tuntuu siltä, että veronmaksajan lompsalla taas kohta ollaan. Onhan täällä yrittämisen riski sosialisoitu jo aikoja sitten hieman suurempien yritysten suhteen.
Anonyymi: Nimetön 1.2.2012 19:32

Anonyymi
Valtiofirma Outokummun bisnes-idea on aina ollut, osta kun on kallista ja myy kun halpaa.
Anonyymi: EEEÖÖÖ 1.2.2012 19:34

Anonyymi
Näillä "maailman suurin" mahtailuihin on sortunut moni
suomalainen yritys. Rahanteko unohtuu.
Anonyymi: mielenkiintoista 1.2.2012 19:37

Anonyymi
Artikkeli edusti taas taloudellisen analyysin "helmeä". Jokainen joka on muutaman viikonkin ollut yritysostopuuhissa ilman pankkiirin/investointipankkiirin laseja, tietää, että maksettuun hintaan sisältyvät jo tietyt ostetun yrityksen kehitysvaihtoehdot ja tulosparannuspotentiaali - muutenhan myyjä olisi täysi idiootti. Mahdollisesti saavutettavat synergiat jaetaan kaupan hinnoittelussa tietyssä suhteessa ostajan ja myyjän kesken - ilman niitä ei kauppaa synny, koska ei myyjä halua kaiken hyödyn menevän ostajalle.

Sitten tulee se Outokummun (mahdollisesti) saama synergia: Se tullee useita vuosia myöhässä ja säästöillä on kustannuksensa (1. irtisanomiset jotka ovat joko kalliita - kuten Saksassa - tai halvempia - kuten Suomessa 2. lakkautuskustannukset, joihin kuuluvat mm. myös tehtaiden jo aiheuttamien ympäristöhaittojen poistaminen). Eiköhän kupletin juoni ole usko siihen, että hintoja voidaan jossain vaiheessa nostaa. No, markkina ei ole "eurooppalainen", eli voi jäädä toiveeksi.

Summa summarum: potentiaalinen "StoraEnso-Consolidated Papers -kuvio. Sijoittajien (huom: en puhu analyytikoista, jotka nyt puhuvat mitä sylki suuhun tuo) reaktio oli Outokummun tapauksessa jopa julmempi.

Tuossa edellä joku "asiantuntija" puhui markkinoiden reagoineen ennekkotietoon posittivisesti. No, laittakoon kauppavolyymit osakkeilla tuolloin ja nyt 30.1.-1.2. Luulen lähinnä tuulipukuja viedyn tammikuussa.



Vasta sitten tulee tuottelle arvo kun joku ottaa velkaa ja ostaa tuotteen, putoa taas meneisyyteen.
Anonyymi: A. Sinantunjiat kyll 1.2.2012 19:38

Anonyymi
Artikkeli edusti taas taloudellisen analyysin "helmeä". Jokainen joka on muutaman viikonkin ollut yritysostopuuhissa ilman pankkiirin/investointipankkiirin laseja, tietää, että maksettuun hintaan sisältyvät jo tietyt ostetun yrityksen kehitysvaihtoehdot ja tulosparannuspotentiaali - muutenhan myyjä olisi täysi idiootti. Mahdollisesti saavutettavat synergiat jaetaan kaupan hinnoittelussa tietyssä suhteessa ostajan ja myyjän kesken - ilman niitä ei kauppaa synny, koska ei myyjä halua kaiken hyödyn menevän ostajalle.

Sitten tulee se Outokummun (mahdollisesti) saama synergia: Se tullee useita vuosia myöhässä ja säästöillä on kustannuksensa (1. irtisanomiset jotka ovat joko kalliita - kuten Saksassa - tai halvempia - kuten Suomessa 2. lakkautuskustannukset, joihin kuuluvat mm. myös tehtaiden jo aiheuttamien ympäristöhaittojen poistaminen). Eiköhän kupletin juoni ole usko siihen, että hintoja voidaan jossain vaiheessa nostaa. No, markkina ei ole "eurooppalainen", eli voi jäädä toiveeksi.

Summa summarum: potentiaalinen "StoraEnso-Consolidated Papers -kuvio. Sijoittajien (huom: en puhu analyytikoista, jotka nyt puhuvat mitä sylki suuhun tuo) reaktio oli Outokummun tapauksessa jopa julmempi.

Tuossa edellä joku "asiantuntija" puhui markkinoiden reagoineen ennekkotietoon posittivisesti. No, laittakoon kauppavolyymit osakkeilla tuolloin ja nyt 30.1.-1.2. Luulen lähinnä tuulipukuja viedyn tammikuussa.




Batic dry indexi rommannut vaatimattomat 64%.
Sinä hehkutat jostain hyvistä kaupoista?
Anonyymi: U. Loiste 1.2.2012 20:08
Sivut: 1 2 3 4
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä