– Ydinvoimainvestointi on valtavan tärkeä. Tornio on jo nyt suurin yksittäinen sähkönkäyttäjä teollisuuden piirissä eli Tornion sähköntarve on normaalivuonna 2,3 terawattitunnin luokkaa. Päätetyn uuden ferrokromi-investoinnin myötä sähköntarve lisääntyy noin 3,3 terawattituntiin, kun koko Suomen sähkönkäyttö on noin 90 terawattituntia, Outokummun toimitusjohtaja Juha Rantanen sanoo.

– Sähkön tarpeen lisäksi toinen vaikuttava tekijä on huoli sähkön hinnasta tulevaisuudessa, koska vuoden 2013 jälkeen EU entisestään kiristää hiilidioksidipäästöjä.

Pohjolan markkinoilla nyt saatavilla oleva marginaalisähkö on käytännössä hiilivoimaa, jonka päälle tulee päästöoikeuksien hinta.

– Pahimmissa skenaarioissa voi olla niin, että sähkön hinta kaksinkertaistuu jatkossa. Tästä oli jo merkkejä viime talvena. Tässä mittaluokassa ydinvoima on ainoa ratkaisu, joka voi turvata perusenergiatarpeen, Rantanen sanoi.

– Lupa on tietysti eduskunnan harkinnassa, emmekä lähde tässä vaiheessa arvailemaan eduskunnan päätöksentekoa. Olemme kuitenkin luottavaisia Fennovoiman suhteen, koska mielestämme hankkeella on vankat perusteet.

Rantasen mukaan ainoa tapa turvata sähkön saatavuus ja suojata sen hinta on oma ydinvoimatuotanto, jonka kautta sähköä saadaan omakustannushintaan. Tämän takia Fennovoimasta siivun omistavalle Outokummulle on tärkeää säilyttää myös vihreiden kritisoima niin sanottu Mankala-periaate, missä omistajat vastaavat toiminnan kustannuksista ja saavat vastineeksi sähköä omistusosuutensa suhteessa.

– Se on olennainen elementti. Ensinnäkin omistajat saavat sähkön käyttöönsä omakustannushintaan. Myös hankkeen rahoitettavuuden kannalta periaate on olennainen, koska rahoittajapankit tarkastelevat myös sähkön omistajien kantokykyä.

Ruostumattoman teräksen raaka-aineen ferrokromin hinta on ollut viime aikoina nousussa, mikä puolustaa investointia. Reilun 440 miljoonan euron suuruinen hanke tuo 120 uutta työpaikkaa Tornion terästehtaalle ja Kemin kaivokselle. Outokumpu investoi myös yli sata miljoonaa euroa lisätäkseen ruostumattoman kvarttolevyn tuotantoa Ruotsin Degerforsissa.

– Uskomme, että ferrokromin hinta tulee pysymään houkuttelevana pitkälle tulevaisuuteen. Degerforsin investointi liittyy siihen, että uskomme globaalin investointiaktiviteetin liikkeellelähtöön, koska levyjä pystytään toimittamaan kilpailukykyisesti eri puolille maailmaa hyvien katteiden ansiosta.

Viime viikolla ilmoitettujen Tornion-Kemin ferrokromi- ja Ruotsin Degerforsin teräslevyinvestointien jälkeen jäissä ovat edelleen Tornion ferriittisen ja esimerkiksi kodinkoneissa käytettävän kiiltävän eli kiiltohehkutetun ruostumattoman teräksen kapasiteetin nosto. Investoinnin suuruusluokka on reilut 300 miljoonaa euroa.

Myös investointia Avestan terästehtaaseen odotellaan edelleen. Outokumpu on suunnitellut laajentavansa ruostumattoman teräksen tuotantoa siellä 550 miljoonalla eurolla. Avestan tuotantokapasiteetti nousisi 250 000 tonnista 650 000 tonniin.